Tuntematon sotilas - ainakin 76 painosta
Sotaromaani - 11 painosta
Täällä Pohjantähden alla – ainakin 56 painosta
Musta rakkaus – ainakin 17 painosta
Käännöskielten lukumäärän löydät Suomalaisen kirjallisuuden seuran Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta helposti, tässä sinne linkki: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN.
Nettisivuja voit hakea eri hakupalveluista(ks.http://www.kirjastot.fi/tiedonhaku) hakusanoilla rastafarian hairstyles / hairdos tai dreadlocks. Näin löytyvät esim. Dreadlocks HQ, http://www.dreadheadhq.com/ , Hair Police, http://www.hairpolice.com/ ja My dreadlocks page, http://www.tachyonlabs.com/dreads.html
Kirjoja voit hakea Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta,
http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ esim. asiasanalla kampaukset.
Kyllä löytyy. Esimerkiksi Antti Pietiäisen kirjassa Tunne, antitunne, perimä - johdatus tunteiden dynamiikkaan (1999) käsitellään syyllisyyttä, häpeää, vihaa, pelkoa, rakkautta ja anteeksiantamusta. Samoin kirjan Tuhkaa ja linnunrata - henkisyys mielenterveystyössä (Suomen mielenterveysseura, 1998) teemoina ovat samansuuntaiset asiat. Aiheesta löytyy lisää kirjoissa, jotka Helsingin kaupunginkirjaston luokitusjärjestelmän mukaan ovat luokissa 121.2 (tunne- ja tahtotoiminnot) ja 618.8 (psykoterapia, mielenterveystyö).
Oulun Vänmannin saari on nimetty henkilön mukaan. Kauppias Isaac Wänman (s. 1726) rakennutti torin edustan pienelle saarelle varastomakasiineja. Ajan mittaan saarta alettiin kutsua hänen nimellään.
Isac oli syntyjään Iisakki Antinpoika Väänänen. Hän ruotsinsi nimensä Wänmaniksi, koska porvarisammatissa se oli tuohon aikaan tapana. Nimien kirjoitusasu vaihteli muutenkin. Aiempien sukupolvien Väänäsiä oli Oulun seudulla merkitty kirkonkirjoihin mm. muodossa Wänäie ja Weneine. Vänman on Ruotsissa yhä käytössä oleva sukunimi.
Ruotsin kielen sana vän tarkoittaa ystävää, mutta sanan varhaisempia adjektiivisia merkityksiä ovat kaunis ja lempeä. Merenkulkuaiheisia merkityksiä ei eri sanakirjoista löytynyt.
Eeva Kauppinen: Vänmannit...
Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan Suomessa syntyi vuonna 1937 yhteensä 72 319 lasta. Vuoden 2022 lopussa Suomen väestöön kuului 26 024 henkilöä, jotka olivat 1937 syntyneitä eli tuolloin 85-vuotiaita.
Jälkimmäinen luku ei kuitenkaan tarkalleen ottaen kuvaa sitä, kuinka moni vuonna 1937 Suomessa syntyneistä lapsista on elossa, sillä osa heistä on sittemmin muuttanut ulkomaille, ja vastaavasti Suomeen on vuosien saatossa muuttanut henkilöitä, jotka ovat syntyneet vuonna 1937, mutta jossain muussa maassa kuin Suomessa.
85-vuotiaiden ryhmä koostuu siis niistä vuonna 1937 syntyneistä henkilöistä, jotka asuivat Suomessa vakinaisesti vuoden 2022 lopussa riippumatta siitä, missä maassa he ovat syntyneet.
Laskennallisten kuolleisuus- ja...
Kokonaishedelmällisyyslukuun vaikuttaa syntyvien lasten määrän lisäksi myös hedelmällisessä iässä olevien naisten määrä väestössä.
Yleisellä hedelmällisyysluvulla tarkoitetaan elävänä syntyneiden lasten määrää keskiväkiluvun tuhatta 15–49-vuotiasta naista kohden. Tietyn vuoden keskiväkiluku taas on kahden peräkkäisen vuoden väkilukujen keskiarvo. Kokonaishedelmällisyysluku saadaan laskemalla yhteen yhdelle ikävuodelle lasketut hedelmällisyysluvut. Näin saatu luku tarkoittaa laskennallista lasten määrää, jonka nainen synnyttää kyseisen vuoden hedelmällisyyden pysyessä voimassa naisen koko hedelmällisen kauden edellyttäen, ettei hän kuole ennen tämän kauden päättymistä.
Kopiosto vastaa oppilaitosten ja koulujen tekijänoikeuskysymyksistä, oheessa linkki jossa on ohjeita tv-ohjelmien nauhoittamisesta ja esittämisestä oppilaitoksissa. Kopioston kotisivu http://www.kopiosto.fi/
Jarmo Saartin Opetusministeriölle vuonna 2000 laatiman selvityksen mukaan
kunnallisista kirjastoista 97 %:lla oli käytössään tietotekniikkaa, ja yli 95 %:lla Internet-yhteydet.
Lisätietoja : Suomalaisten yleisten kirjastojen atk-kirjastojärjestelmät, niiden tietovarantojen verkkokäyttöisyys ja tietotekniset valmiudet".
Selvityksen tilastotietoja on julkaistu myös Tilastokeskuksen Tietoyhteiskunta-sivuilla osoitteessa: http://tilastokeskus.fi/tk/yr/tietoyhteiskunta/julkinenkirjasto.html
Yleisten kirjastojen tilastotietokanta (http://tilastot.kirjastot.fi)
ja Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto eivät näytä sisältävän tietoja kirjastojen laitekannasta ja verkkoyhteyksistä.
Sara Hildenin taidemuseossa oli Wolfgang Laibin näyttely 16.9.-3.12.2000. Sen näyttelyluettelo on Tampereen kaupunginkirjastossa sekä suomen- että saksankielellä: Wolfgang Laib: läpikäytävä - ylikäytävä ja Wolfgang Laib: durchgang - ûbergang. Internetistä löytyy pari hyvää sivua: englanninkielinen http://cms.ifa.de/en/exhibitions/exhibitions-abroad/bk/laib/ ja vastaava saksaksi http://cms.ifa.de/ausstellungen/ausstellungen-im-ausland/bk/laib/
Foxworth Hall -sarjan kolmas teos on ruotsiksi Blomblad för vinden (engl. Petals on the wind). Sarjassa on ilmestynyt viideskin osa, ruotsinkieliseltä nimeltään Lustgården (engl. Seeds of yesterday). Saatavuus- ja sijaintitiedot pääkaupunkiseudun kirjastoissa löytyvät HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi
Tässä olisi kirjoja Espoon Kalajärvestä:
1) Espoon eteläosien yleiskaava: asukasmielipiteitä ja näkemyksiä maankäyttövaihtoehtojen kehittämiseksi / toim. Margarita Hiden (Espoon kaupungin painatuskeskus, 2000)
2) Keto, Antton: Espoon, Luukinjärven ja Kalajärven kunnostussuunnitelmat
(Espoon kaupunki, 2000)
- mm. vesiensuojelun näkökulma
3) Arvokkaiden luontokohteiden hoito- ja käyttösuunnitelmat / Liikennetekniikka oy, maisema- ja ympäristösuunnitteluosasto (Espoon kaupunki, 1991)
- luonnonsuojelun näkökulma
4) Vanhakartano, Kalajärvi, Luukki / Espoo
(1977)
Tarkemmat tiedot sekä teosten saatavuuden saa selville Helmet-tietokannasta
http://www.helmet.fi/
Tietokanta kattaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmat....
Essi Kalima on julkaissut vain yhden teoksen:
Kuinka paratiisimetsä pelastettiin / kirjoittanut ja kuvittanut Essi Kalima
Helsinki : Suomalaiset oikeusjulkaisut, 2002
Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta:
http://www.helmet.fi
Kirjan tekijästä ei valitettavasti löydy tietoa Internetistä eikä hakuteoksista.
Voisit olla yhteydessä kirjan kustantajaan lisätietoja saadaksesi.
Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastossa, osoitteessa
http://www.turku.fi/kirjasto/
voit hakea asiasanalla: Kupittaan savi.
Osut mm. teokseen Kupittaan saviosakeyhtiö (1963).
Samalla asiasanalla voit hakea netistä, mutta netti tarjonnee pirstaileisempaa tietoa. Muutama kuva löytyy esim. seuraavasta
http://www.wanhatkonstit.fi/Kupittaan_savi_lajitelma.htm
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa ei näytä olevan yksinomaan Scorpionsia käsitteleviä kirjoja. Alan hakuteoksista varmasti löytyy artikkeleita yhtyeestä ; esim. The Rough Guide to Heavy Metal / by Essi Berelian ; [editor: Michelle Bhatia]. 2005, The Virgin encyclopedia of heavy rock / Editor in chief: Colin Larkin. 1999. Lisää hakuteoksia löytyy HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi hakusanoilla heavy rock, hakuteokset. Todennäköisesti tiedonlähteenä mainitsemasi Scorpionsin kotisivut http://www.the-scorpions.com sisältävät kuitenkin enemmän tietoa kuin hakuteosten artikkelit.
Suomalaisista lehtitietokannoista löytyy muutama Scorpions-viite :
Juntunen, Juho : Tuttu ja turvallinen Scorpions : matkalla täydellisyyteen. Soundi...
Ainakin kahteen tieteiskirjaan kuvauksesi voisi sopia. Toinen on Frederik Pohlin Avaruuden portti ja toinen Carl Saganin Ensimmäinen yhteys. Saganin kirjassa ihmiset rakentavat Koneen päästäkseen tapaamaan muukalaisia. Kone on sisustettu ainoastaan viidellä tuolilla.
Seitsemännen sinfonian kantaesitys tapahtui Tukholmassa 24.3.1924. Esityksen johti Jean Sibelius ja orkesterina oli Tukholman Konsertföreningen.
Kaikkien muiden Sibeliuksen sinfonioiden kantaesitykset tapahtuivat Helsingissä Sibeliuksen itsensä johtamina. Orkesterina näissä esityksissä oli Helsingin kaupunginorkesteri. 1-4 sinfonioiden esitysten aikoihin orkesterin nimi oli tosin vielä Helsingin filharmonisen seuran orkesteri.
Lisätietoa Sibeliuksen sinfonioista löytyy osoitteesta:
http://www.sibelius.fi/suomi/musiikki/ork_sinfoniat.htm
Kirjan nimi on Noitavaellus. Kirjan kirjoittaja, uusseelantilainen Margaret Mahy sai muuten koko tuotannostaan H.C. Andersen-palkinnon vuonna 2006. Tästä teoksesta on käyty nettikeskustelua esim. osoitteessa http://www.vihrealohikaarme.com/skeskustelu886.html
Matti Grönroosin Internet-sivuilla on selvitys nelostiestä ja myös sen osien rakentamisesta moottoritieksi:
http://www.mattigronroos.fi/Tiet/Vt4.htm .
Suomen moottoriteiden historiaa löytyy myös Wikipediasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Moottoritie
Carl (myös Karl)Albert Ludwig Büchsel syntyi 2.5.1803 Uckermarkin Schönfeldissä Brandenburgin osavaltiossa ja kuoli 14.8.1889 Berliinissä.
Teologian opintojensa jälkeen hän toimi evankelisena pappina ensin kotipaikkakunnallaan (kuten hänen isänsä ja isoisänsäkin) ja siirtyi sieltä Brüssowiin lääninrovastiksi (=Superintendent). Sieltä hänet pyydettiin Berliinin Matthäus-kirkon kirkkoherraksi. 1852 hänestä tuli sen lisäksi tuomiokapitulineuvos ja vuotta myöhemmin Neumarktin ja Niederlausitzin alueiden päälääninrovasti (=Generalsuperintendent) (vanhassa suomalaisessa käännöksessä käytetään sanaa ”kenraali-superintendentti”).
C. Büchsel oli naimisissa Henriette Simonettin kanssa ja heillä oli v. 1849 syntynyt poika Johannes Büchsel.
Hänen...
Mikäli kyse on HelMet -kirjastokortista niin voit ottaa yhteyttä mihin tahansa HelMet -kirjastoon. Yhteystiedot löytyvät seuraavasta osoitteesta: http://www.helmet.fi/
Mikäli kyse on jonkin muun kirjastojärjestelmän kortista, niin kannattaa ottaa yhteyttä johonkin kyseisen järjestelmän kirjastoon. Joka tapauksessa ilmoitus katoamisesta tulee tehdä välittömästi sillä kirjastokortin haltija on vastuussa kirjastokortilla lainatusta aineistosta aina siihen asti kunnes on ilmoittanut kortin katoamisesta.
