Sukunimien hakuoppaista löytyy runsaasti tietoa suomalaisista sukunimistä. Teoksia ja niiden saatavuutta voi hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet -aineistohausta (http://www.helmet.fi/) sanahaku- tai asiasanahaku toiminnoilla. Hakusanaksi voi laittaa sukunimet. Esim. teokset Uusi suomalainen nimikirja, 1988, ISBN 951-1-08948-X ja Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Otava, 2000, ISBN 951-1-14936-9.
Margit Sandemon kirjasarja "Jääkansan tarina", joka koostuu 47:stä kirjasta, löytyy muut osat paitsi osat 21 ja 22 Lohjan kirjastosta, Virkkalan toimipisteestä. Kirjasarjaa voi lainata ja sen voi noutaa itse valitsemastaan toimipisteestä. Puuttuvat osat voi saada kaukolainaksi. Voit ottaa yhteyttä lähimpään kirjastopisteeseen ja sopia asiasta.
Koko sarjan osanimet löytyy osoitteesta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4kansan_tarina
Meidän tietokannastamme voi tarkistaa saatavuuden:
http://lohja.kirjas.to
Levyä ei voinut varata, koska levy on uusi, ja cd:t eivät vielä ole tulleet kirjastoihin. Se on kuitenkin tulossa lähiaikoina, koska tiedot levystä jo löytyvät Helmetistä. Heti, kun levyjen sijainnit näkyvät Helmetistä, voi varauksen tehdä.
Et kerro, minkä kirjaston lainoja haluaisit uusia, mutta useimmissa kirjastoissa lainojen uusiminen onnistuu, jos uusittavaan ei ole varauksia. Uusimisten määrä on yleensä rajattu. Jos kortilla on tietyn summan ylittävä määrä maksuja, esim. myöhässä palautetuista lainoista, lainojen uusiminen ei ole mahdollista ennen maksujen maksamista.
Ota yhteyttä sen kunnan kirjastoon, josta olet kirjasi lainannutkin, niin saat tarkempia ohjeita. Kirjaston tietokannasta löytyvät myös ohjeet lainojen uusintaan.
Tässä muutamia teoksia, joissa on tietoa haastattelututkimuksesta. Tarkempaa tietoa teoksista ja niiden saatavuudesta löydät verkkokirjastostamme: http://hameenlinna.kirjas.to/
Haastattelu : tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus / Johanna Ruusuvuori & Liisa Tiittula (toim.). - Tampere : Vastapaino, 2005.
Hirsjärvi, Sirkka: Tutkimushaastattelu : teemahaastattelun teoria ja käytäntö. - Helsinki : Gaudeamus, 2008.
Metsämuuronen, Jari: Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä : tutkijalaitos. - 4. laitos. - Helsinki : International Methelp, 2009.
Metsämuuronen, Jari: Laadullisen tutkimuksen perusteet. - 3. uud. p. - Helsinki : International Methelp, 2008.
Laadullisen tutkimuksen käsikirja / Jari Metsämuuronen (toim.). - Helsinki :...
Valitettavasti kollegiaalisestikin tehty tiedonhaku ei ole tuottanut tuloksia. Klaus Haapaniemen kohdalta löytyy viittauksia juuri slaavilaiseen kansanperinteeseen ja satuihin, kuvittaja Ivan Bilibiniin, uuteen kansallisromantiikkaan. Se muistuttaa myös venäläistä Lubok-tyyliä. Verkossa oleva taidegrafiikan sanakirjasta sitä ei valitettavasti löydy, sillä se keskittyy esittelemään "vain" grafiikan tekniikkaa ja muutamia suuria nimiä: www.atelierhannula.fi/taidesanakirjat.html.
Nykytaiteen tietopalvelua suorittaa Kiasman tutkijakirjasto, joten sen puoleen kannattanee kääntyä: VtmKirjasto@fng.fi. Aalto-yliopiston (Taideteollisen korkeakoulun) kirjaston tavoittaa esim. sähköpostilla kirjasto-arabia@aalto.fi.
On tietenkin hyvin mahdollista,...
Yleisissä kirjastoissa (kaupungin- ja kunnankirjastot) tiedonhaku ei yleensä maksa erikseen, se kuuluu kirjaston tarjoamiin peruspalveluihin. Vaasan kaupunginkirjastossa voit tulla mille tahansa tietopalvelutiskille esittämään tietopalvelukysymyksiä. Jos kysymys on hyvin laaja tai vie ajallisesti pidemmän ajan, otamme kysymyksen vastaan tiedonhaku-lomakkeella, jossa esitetään tarkentavia kysymyksiä (millä kielellä, materiaalityyppi, aikarajaus ym) ja sen käsittelyyn varaamme 2-3 päivää.
Yliopiston kirjastot puolestaan hinnoittelevat palveluitaan eri tavalla kuin yleiset kirjastot. Helsingin Yliopiston kotisivulla kerrotaan, että tietopalvelu hinnoitellaan: Tiedonhaku / aihe / tunti 40,00 ja tietopankkikulut (henkilökunta ja opiskelijat) ja...
Helsingin kaupunginkirjaston tilastojen mukaan lainatuimmat runokokoelmat tämän vuoden syyskuuhun mennessä ovat seuraavat:
Kotimaiset:
Liian lyhyt hame : kertomuksia keittiöstä : laululyriikkaa / Sofi Oksanen.
Peippo vei / Heli Laaksonen.
Elämäni, kuolemani ja kohtaloni : kootut runot / Edith Södergran ; suomentaneet Pentti Saaritsa.
Sinä kuulet sen soiton / Jenni Haukio.
Öisin olemme samanlaisia : runoja / Anja Snellman.
Ulkomaiset:
Kootut teokset 1954-2004 / Tomas Tranströmer ; suomentanut Caj Westerberg.
Valitut runot / Anna Ahmatova ; toimittanut ja suomentanut Marja-Leena Mikkola.
Täällä / Wisława Szymborska ; suomentanut Martti Puukko.
En minä aina ole sama : runoutta / Fernando Pessoa ; valikoinut ja suomentanut Pentti Saaritsa....
Helmet-kirjastoissa on Erich von Dänikenin kirjan alkukielinen, saksalainen painos Erinnerungen an die Zukunft, sekä myös suomen- ja ruotsinkieliset käännökset Vieraita avaruudesta: menneisyyden ratkaisemattomia arvoituksia ja Olösta gåtor ur mänsklighetens förflutna.
Englanninkielistä käännöstä ei Helmet-kirjastoissa ole. Se löytyy muutamasta kirjastosta muualta Suomesta. Voit pyytää kirjan kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta tai Helmet-sivustojen kaukopalvelulomakkeella:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Täsmällisiä numerotietoja lentoliikenteelle varatuista pysäköintipaikoista tuskin on olemassa, mutta jos otetaan huomioon se, että 11. syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen Yhdysvalloissa onnistuttiin tyhjentämään ilmatila lentokoneista hyvin lyhyellä varoitusajalla, voitaneen varovaisesti päätellä, että tilaa kentillä on ollut riittämiin. Vastaavasti huhtikuussa 2010 Eyjafjallajökullin tulivuorenpurkauksessa ilmakehään levinnyt tuhkapilvi aiheutti lähes koko Euroopan lentoliikenteen tilapäisen pysäyttämisen eikä lentokoneiden pysäköintipaikkojen riittämättömyys tullut esille tämänkään tapauksen uutisoinnissa. Olisin siis taipuvainen pitämään kysymyksessä esitettyä väitettä pelkkänä urbaanilegendana.
Kirjasto 10:n sivuilla on tosiaan tieto tästä palvelusta eli että C-kasetteja ja vinyylejä voi digitoida koneilla 43 ja 44.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10/Palvelut
Koneet ovat varattavissa kahdeksi tunniksi kerrallaan. Varauksen voi tehdä Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneiden ajanvarausohjelmassa: https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
Valitse kirjastolistauksesta Kirjasto 10 ja klikkaa Näytä vapaat ajat. Kyseiset koneet eivät näy oletuksena avautuvassa listauksessa, vaan saat ne näkyviin klikkaamalla avautuvassa näytössä täpin kohtaan Työtilat. Saat näin näkyviin myös koneet 43 ja 44. Jos koneet ovat varattuja, ne näkyvät harmaana. Vaihda kalenterista sopiva päivä ja etsi ajankohta, jossa...
Eräpäivämuistutuksia sähköpostiin ei ole lopetettu Vaski-kirjastoista ja tarkistimme että teille on lähtenyt 5.4. muistutus. Joidenkin asiakkaiden oma sähköposti tulkitsee kirjastolta tulevan postin roskapostiksi, jolloin muistutus menee sinne. Kannattaa siis ilmoittaa omalle sähköpostiohjelmalle, ettei tämä lähettäjä ole roskapostia.
Tekstiviestimuistutus ei ole mahdollinen. Eräpäivämuistutus on ilmainen.
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneet ovat palvelinjärjestelmässä. Kaikki ohjelmat on asennettu keskitetysti. Asiakkaat eivät pysty asentamaan niihin mitään ohjelmia.
Halutessasi voit käyttää kirjaston langatonta verkkoa, kun asennat kyseisen ohjelman omalle koneellesi. Ohjelma löytyy esimerkiksi seuraavalta nettisivulta http://spss.fi.softonic.com .
"Matti, Musti, Mirri ja Teppo" –satu sisältyy vanhaan lukukirjaan Hyvästi aapiskukko (toim. Aarni Penttilä, Gummerus, useita painoksia).
"Pikku-Mari taikinatiinussa" on luettavissa esimerkiksi teoksista Pieni aarreaitta. 1 / koonneet Tuula Korolainen ja Riitta Tulusto (WSOY, 1991) ja Käkikoski, Hilda: Satuja, joita isoäiti rakasti (Otava, 1963, 3.p, Sarjassa Meidän lasten kirjasto).
Myös Zacharias Topeliuksen klassikkosadun "Koivu ja tähti" voi lukea Korolaisen ja Tuluston toimittamasta teoksesta Pieni aarreaitta. 1. "Koivu ja tähti" sisältyy myös lukuisiin muihin antologioihin ja lukukirjoihin. Satu löytyy esimerkiksi teoksista Kansakoulun lukukirja. 1 (toim. K. A. Horma, Hilda Huntuvuori, E. A. Saarimaa, WSOY, useita painoksia),...
Kuka kukin on 1966 -kirjassa ei ole Asta Maria Lantzin syntymäaikaa, vain avioliiton solmimisvuosi (1937). Sama tieto on myös Kuka kukin on vuosien 1978, 1964 ja 1960 painoksissa ja kirjassa Suomen teatterit ja teatterintekijät 1983 : yhteisö- ja henkilöhakemisto (toim. Ilona Tainio).
Vuoden 1978 Kuka kukin 1978 on myös verkossa luettavana Project Runeberg -sivuston kautta:
http://runeberg.org/kuka/1978/0642.html
Valitettavasti hänen syntymäaikaansa ei löytynyt muistakaan lähteistä.
Kun puolisot solmivat avioliiton he sitoutuvat samalla aviopuolisoiden omaisuutta koskevaan oikeudelliseen sääntelyyn. Avioliittoon vihkiminen ei aiheuta muutoksia puolisoiden omistussuhteisiin. Omaisuus on pääsääntöisesti sen, jonka nimissä se on, mutta avioliittoon vihkiminen antaa kuitenkin puolisoille avio-oikeuden toistensa omaisuuteen. Avioliiton päättyessä toimitettavassa osituksessa puolisoiden omaisuudet puolitetaan avio-oikeuden nojalla riippumatta siitä, miten tuo omaisuus on saatu tai hankittu tai kenen nimissä se on. Osituksen piiriin kuuluvat sekä ennen avioliiton solmimista omistettu omaisuus kuin avioliiton aikana hankittukin, kuten myös perintönä, lahjana tai testamentilla saatu omaisuus. (Litmala, 2002 s.20-22)....
Ilmeisesti etsimäsi elokuva on Pavel Lunginin vuonna 2006 ohjaama Ostrov (Saari).
Elokuvasta tehtyä DVD-tallennetta on lainattavissa joissakin Suomen kirjastoissa, mutta valitettavasti ei oman alueesi kirjastoissa. Voit tehdä lähikirjastossasi DVD:stä kaukopalvelupyynnön. Lisää tietoa kaukopalvelusta voit lukea alla olevasta linkistä.
DVD:llä on tekstitys englanniksi ja venäjäksi.
http://www.imdb.com/title/tt0851577/
http://www.imdb.com/name/nm0526732/
http://vaarakirjastot.fi/
http://vaarakirjastot.fi/kaukopalvelu;jsessionid=5393BA728BCC661A5600CE…
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Iittalan lasitehtaasta löytyy sekä kirjoja että lehtiartikkeleita. Erityisesti tehtaan historiaan liittyy Jyrki Maunulan kirja "Lasintekijät" vuodelta 1981. Tehtaan kuvastoja on myös saatavilla.
Lehtiartikkeleista mainittakoon ET-lehdessä 8/93 julkaistu Erkki Kankaanmäen artikkeli Nuutajärvi 200 vuotta, sekä myös ET-lehden 9/99 artikkeli Pieni kylä elää lasille. Sen on kirjoittanut Hilkka Heikinheimo.
Suosittelen, että käännyt kotikaupunkisi Tampereen kaupunginkirjaston puoleen materiaalin saamiseksi.
Wikipediassa on aiheesta hyvä artikkeli, jossa on yksityiskohtaisia nopeustietoja. Sen mukaan 1990-luvun ensimmäiset puhelinmodeemit tarjosivat yleensä nopeuden 33,6 kb/s. ISDN-tekniikka tarjosi 128 kb/s ja 1997 käyttöön saatu ADSL oli ensimmäinen megatavun eli 1000 kb/s saavuttanut tekniikka.
Se, miten nopeasti joku internet-sivu latautuu, riippui ja riippuu sekä ladattavan sivun ylläpitäjän tarjoamasta nopeudesta että oman laitteiston vauhdista. Tämän takia oman yhteyden huippunopeus (kuten kysyjän 110 Mb/s) ei takaa, että mikä tahansa verkkopalvelu toimii tällä nopeudella. Yleensä vain suurempien kaupallisten yrittäjien palvelimet yltävät yhtä suuriin nopeuksiin kuin nykyään on kuluttajille tarjolla esimerkiksi Suomessa. Todellinen...
