Suomalaisen poikakirjallisuuden isänä pidetään Alfred Emil Ingmania (1860-1917), ja hänen vuonna 1915 ilmestynyttä teostaan Rimpisuon usvapatsas. Varsinaisia suomalaisia poikakirjaklassikkoja ovat vuorostaan mm. Väinö Riikkilän (1906-1969) "Pertsa ja Kilu" -sarjan teokset.
Poikakirjoja kirjoitetaan toki edelleen, mutta aiemmin suosittujen erämaan valloitusten ja sotatarinoiden sijasta nyt seikkaillaan toisaalta kansainvälisesti ja tietoteknisesti, toisaalta mitä mielukuvituksellisimmissa fantasiamaailmoissa. Suomalaisista nykykirjailijoista poikia viehättävät suuresti Ilkka Remeksen, Kari Levolan ja Jukka Parkkisen nuortenkirjat. Toisaalta jo vuosisadan takaiset vauhdikkaat seikkailukertomukset ovat säilyttäneet arvoisen arvokkaan...
Voit varata kirjoja, joita on hankittu pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoihin. Varaamiseen tarvitset kirjastokortin ja nelinumeroisen tunnusluvun, jonka saat kirjastosta. Varaaminen maksaa 50 senttiä kirjalta. Täältä saat lisäohjeita varaamiseen:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Jos haluat varata kirjoja, joita ei ole hankittu pääkaupunkiseudulla mihinkään kirjastoon, ei myöskään esim. yliopiston kirjastoon, voit tehdä kaukopalvelupyynnön. Tietoa kaukopalvelusta löydät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Pentti Lempiäisen Suuren nimipäiväkirjan mukaan Melisa (Melissa, Melita, Melitta) pohjautuu kreikan kielen hunajaa tarkoittavaan sanaan méli. Melissa on myös feminiinimuoto kreikan sanasta mélissos, mehiläinen.
Jo Kreetan muinaisella kuninkaalla Melissoksella kerrotaan olleen Melissa-niminen tytär.
Kalenteriin Melissa -nimi tuli Melitta -nimisen marttyyrin mukaan, joka legendan mukaan surmattiin Traakiassa (nyk. Bulgaria) 100-luvun puolivälissä. Muistopäivä on 15.9.
Syyskuusta 2020 lähtien Turun pääkirjastoon on saanut tulla pika-asioimaan koiran kanssa uudisosan aulaan sekä vanhan kirjastotalon palautuspisteelle. Pika-asiointi tarkoittaa käytännössä aineiston palautusta sekä varausten noutoa. Läpikulku pääkirjastossa koiran kanssa ei ole toivottavaa, ja koiran tulee olla talutushihnassa kirjastossa vierailun ajan.
Uutinen kaupunginkirjaston sivuilla: https://www.turku.fi/uutinen/2020-09-15_pistaydy-koiran-kanssa-kirjasto…
Yleisnimenä sanan lippahivo merkitys selviää Suomen etymologisesta sanakirjasta Suomen sanojen alkuperä. Verbi lipata merkitsee 'juosta, kulkea/liikkua nopeasti'. Samaa merkitseviä ovat murteelliset 'lipetteä' ja kuvailevat 'lipattaa' ja 'laputtaa'.
Sana 'lipetti' on myös samaa kantaa yhteydessä 'lähteä lipettiin, karkuun' eli 'lippahivoon', jota on käytetty alkujaan Pohjois-Savossa.
Erisnimenä sanaa Lippahivo on käytetty esim. juuri kadunnimenä ja matkailukohteina olevista eräkämpistä.
Lähde: Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja L-P. 1995.
Kari Suomalainen kuoli 78-vuotiaana 10.8.1999. Hänen toivomuksestaan hautajaiset pidettiin perhepiirissä.
Vaimo Lippe Suomalainen kertoo kirjassaan Elämässä kiinni, että siunaus tapahtui myös Pyhän Henrikin kirkossa. Karin tahdon ja tarkkojen ohjeiden mukaisesti hänen tuhkansa siroteltiin järveen Kokkokallion edustalle Visavuoressa. Valkeakosken Sääksmäellä sijaitseva Visavuori on kuvanveistäjä Emil Wikströmin museona toimiva taiteilijakoti. Kari Suomalainen oli taiteilija Emil Wikströmin tyttärenpoika.
Lähteet:
http://www.visavuori.com/
Suomalainen, Lippe: Elämässä kiinni
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan mukaan Onatsu-nimen pohjana on karjalainen kutsumanimi Onanie, Onaska ja Ono(i). Venäjässä vastaavat nimet ovat Anania ja Ona (heprean Ananias, Hananja). Ondrein (Andrei) puhuttelumuoto on saattanut olla Onu tai Ona. Onatsu-nimessä on laatokankarjalaiselle nimistölle tyypillinen pääte –tsu, joka on ilmeisesti saanut venäjästä vaikutteita. Päätettä on käytetty suomalaistenkin sanojen nimijohtimena.
Sukunimi Onatsu on tunnettu Salmissa. Salmin lahden rannalla on myös kylä nimeltä Onattšu.
Mikkonen Pirjo – Paikkala Sirkka: Sukunimet (Otava, 2000)
Hopeatehdas Oy esitellään muutamalla rivillä kirjassa ”Suomen teollisuus” vuodelta 1951. Kirjassa sanotaan mm.: ”Yhtiö on perustettu v. 1926. Normaalituotantoon kuuluvat tärkeällä sijalla pöytä- ja kahvikalustot, sormukset, korut ym. kultasepänalan valmisteet. Tehtaan nykyinen henkilömäärä on 57. Yhtiön osakepääoma on 1 milj. mk ja vararahastot 850.000 mk”.
Kirjassa ”Suomalainen hopeataide” (1989) Hopeatehdas mainitaan luvussa, joka on otsikoitu ”Uusia muotoja pienistä metalliverstaista” ja jossa kuvaillaan taideteollisuuden kehitystä 1900-luvun alkukymmeninä. Sivulla 37 sanotaan: ”Pääasiassa perinteisiin malleihin pohjautuvia sarjoja valmistivat mm. Hopeatehdas Oy, Suomen Kultaseppä Oy ja vuonna 1918 Suomen Kultaseppien Liiton...
Kuopiota pommitettiin talvisodassa 6.1.1940, 2.2.1940, 3.2.1940 ja 5.3.1940 ja jatkosodassa 1.7.1941. Nämä tiedot löytyvät Bengt Fagerlundin kirjasta Sotaa ja leikkisotaa – sota-ajan kuopiolaisnuoret muistelevat. Kirjassa on paitsi muisteluja myös paljon tietoa sotien ajan Kuopiosta. Kirja on mm. Maaningan kirjaston kokoelmissa. Jonkin verran tietoa löytyy myös yleisemmistä sotiamme käsittelevistä kirjoista, esim. neljäosaisesta Talvisodan historia ja kuusiosaisesta Jatkosodan historia –kirjasarjoista.
Kyseinen säe on Lauri viidan runosta "Onni", joka löytyy mm. teoksesta Lauri Viita: Kootut runot. 3.p., WSOY, 1975. Teoksen viimeinen runokokoelma on nimeltään "Viimeinen sikermä" ja se sisältää runon "Onni"(1965). "Onnissa" on 8 osaa ja osa 5 alkaa: "Läikähti lämmin lämmintä vasten..."
Lukitus on HelMet-verkkokirjaston varsin tuore toiminto, jonka avulla voi lukita varauksen esimerkiksi lomamatkan ajaksi siten, ettei varaus tule kirjastoon sinä aikana mutta että varaus pysyy yhä varausjonossa. Jos kaikki edellä olevat varaukset kuluvat loppuun, lukittu varaus pysyy varausjonon ensimmäisenä. Lukitus kannattaa muistaa poistaa heti, kun varaus saa tulla, sillä muuten se voi jäädä roikkumaan eikä saavu koskaan.
Ohjeet lukituksen käyttämiseksi löytyvät osoitteesta https://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k kohdasta ”Varausten muuttaminen, lukitseminen ja peruuttaminen”.
Kaksinkantaja on järvi Lieksassa, Jongunjoen lähellä. Jongunjoki virtaa Kuhmon Jonkerinjärvestä Lieksanjokeen. Kaksinkantajan tuntumassa sijaitsee Karhu-Väinön eli maineikkaan karhunkaatajan Väinö Heikkisen talo. Heikkinen on kaatanut elämänsä aikana 36 karhua.
Alueella tunnetaan tarina, jonka mukaan järveen olisi syksyisten niittotöiden aikaan hukkunut kaksosia odottanut nainen. Järvi oli ollut heikossa jäässä, ja niittoväki oli - kenties järviruokoa kerätäkseen? - uskaltautunut jäälle. Jää oli pettänyt raskaana olevan naisen alta. Tämän tarinan kuulimme itseltään Karhu-Väinöltä.
Sitä, onko "kaksinkantaja" tarkoittanut kaksosia odottavaa naista yleisemminkin, emme pysty sanakirjalähteiden valossa sanomaan. Daniel Jusleniuksen "Suomalaisen...
Kyseinen Jori Sivosen säveltämä ja Timo Mäenpään sanoittama laulu Taistelija sisältyy nuottikokoelmaan Olen suomalainen : Kari Tapion parhaat (F-Kustannus, 2001). Nuottikokoelma näyttää olevan tällä hetkellä lainattavissa useista HelMet-kirjastojen toimipisteistä.
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Nimi Reea (tai Rea) voi olla lyhentymä nimistä Margareta, Teresia tai Regina. Kustaa Vilkunan mukaan mahdollisesti myös nimi Reija jotenkin vastaa sitä. Suomen ruotsalaisessa almanakassa Rean nimipäivä on 8.4. Toisaalta Rea liittyy kreikkalaisten ja roomalaisten muinaistarustoon. Kreikan mytologiassa Rhea oli taivaan (Uranoksen) ja maan (Gaia) tytär ja veljensä Kronoksen (=aika) puoliso. Rhea synnytti kuusi jumalaa, mm. pääjumala Zeuksen. Roomalaisten mytologiassa taas kerrotaan kuninkaantytär Rea Silviasta, joka synnytti sodan jumala Marsille Rooman perustajat Romuluksen ja Remuksen.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Nimipäivättömien nimipäiväkirja
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Löydät sanoille usko (faith), toivo (hope), rakkaus (love) kiinalaiset merkit seuraavasta www-osoitteesta, josta voi aakkosittain hakea englanninkielisille sanoille vastaavat kiinalaiset merkit: http://www.formosa-kingdom.com/chinese/
Tämä on Formosa free translation servicen palvelu.
Sivulla http://www.chinese-tools.com/ on kohta "Search the dictionary", johon voit syöttää etsityt sanat englannin kielellä. Suomen kielellä haku ei toimi. Usko on englanniksi faith, toivo on hope ja rakkaus love. Samasta tietokannasta löytyy runsaasti muitakin kiinankielisiä merkkejä. Oman kirjaston kirjastonhoitaja löytää varmasti lainattavaakin aineistoa kiinan kielen merkeistä.
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Pirjo” on suomalainen muunnos ruotsalaisesta nimestä ”Birgitta”. ”Birgitta” puolestaan perustuu muinaisen tulenjumalattaren latinalaiseen muotoon ”Brigida”, jonka merkitys on ’korkea, korotettu’. Tuota nimi siis voisi merkitä, jos halutaan mennä aivan nimen alkujuurille asti.
”Pirjolla” on slangissa myös paljon epämiellyttävämpi merkitys: ’oksennus’. Se on tosin paljon nimeä uudempi, joten tuo merkitys ei ole millään muotoa nimen synnyn taustalla.
Teoksessa SUOMEN rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas / [työryhmä: Hannu Männistö ... et al.]. - 9. p. - Helsinki : Suomen numismaattinen yhdistys, 2004, ISBN 952-99333-2-0 on sivulla 85 vuoden 1963 setelimarkan hinnat:
• Jos raha on virheetön ja täysin leimakiiltoinen, hinta on 0,50 € (painosmäärä 369.420.00)
• Jos raha on virheetön ja täysin leimakiiltoinen ja kuuluu Tähti* -erään (painosmäärään 780.000), hinta on 12 €.
Lisätietoa rahoista löytää esimerkiksi Internetistä Suomen Numismaatikkoliitto ry.:n sivulta
http://www.numismaatikko.fi., kannattaa katsoa Linkit-sivulle. Asiantuntevia tietoja rahojen arvosta voi tiedustella Rahaliike Holmastolta - maksullinen puhelinpalvelu - Intenetissä sivut osoitteessa http://www.holmasto....
Entinen Överby trädgårdsskola toimii nykyään Yrkesinstitutet Sydvästin (http://www.yi.sydvast.fi ) yhteydessä. Yrkesinstitutet Sydväst puolestaan on entinen Yrkesinstitutet Praktika. Useat Instituutin etusivulla olevat linkit eivät tällä hetkellä toimi. Linkki Yrkeshögskolan Sydväst toimii, ja sivulla, jolle se aukeaa, on ohjeet yhteishaulle keväällä 2003. Tästä päättelen että toimimattomista linkeistä huolimatta tämä on voimassaoleva sivusto.
http://www.yi.sydvast.fi > Yrkesehögskolan Sydväst > Trädgårdsnäring
Yrkesinstitutetin käyntiosoite: Inspektorsgränden 3, 02940 Esbo. Puhelin: 09 887 0710, fax 09 8870 7130.
Fausti, vausti, vaussi, faustilakki esiintyy Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pohjois-Hämeessä, Haapavedellä ja Posiolla. Se on siis lipaton lakki, baskeri. Kemistä on kotoisin sanonta "faustilakki vauhtilakiksi sanothin". Raumalla sanotaan "faustlakki".
Suomen murteiden sanakirja. 2. osa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Valtion painatuskeskus, 1988
Hesarin Kirsti kertoo vaustin taustasta: "Suomessa sai vuonna 1926 ensi-iltansa saksalaisen Friedrich Wilhelm Murnaun ohjaama elokuva Faust. Päähenkilö esiintyi filmissä baskerimaisessa, otsaa myötäilevässä päähineessä."
(HS 14.3.1999) Selitys kuulostaa hyvältä. Sanan esiintyminen vain maan länsi- ja keskiosassa ei kuitenkaan selity sillä.
