Kirjastolla ei vanhoja numeroita ole myynnissä, mutta nettikirppareilta näitä näyttää löytyvän. Tori.fi:stä, Huuto.net:stä ja Booky-verkkokaupan omakauppa-osiosta löytyi Witch-lehden numeroita. Linkit kyseisiin sivustoihin ovat tässä alla. Jokaisella sivustolla voi kirjoittaa hakukenttään lehden nimen ja katsoa löytyykö tuloksista kaipaamiasi numeroita.
https://www.booky.fi/kaytetyt_kirjat
https://www.huuto.net/
https://www.tori.fi/
Nähdäkseni minulta ei ole yhteinen lauseenjäsen, sillä se ei ole mukana jälkimmäisessä lauseessa. Jälkimmäisessä lauseessa persoonamuoto on predikaattiin sulautuneena subjektina, ensimmäisessä taas sana on adverbiaali, eivätkä ne voi korvata toisiaan vaan ne ovat lauseissa eri rooleissa. Jälkimmäinen lause on myös ihan sellaisenaan kokonainen. Niinpä pilkku tulisi lauseiden väliin.
Asia on helppo testata laittamalla sana näkyviin myös toiseen lauseeseen: ”Yhdyssanojen oikeaoppisen käytön voisin väittää onnistuvan minulta miltei aina ja minulta olen tietoinen yleisistä kirjoitusvirheistä.” Ei kuulosta lainkaan toimivalta. Jos taas persoonamuoto olisi molemmissa lauseissa verbissä, pilkku voitaisiin jättää pois.
Osoitteesta http://www...
Enkeli-sana tulee kreikan kielen sanasta ἄγγελος (ángelos), joka tarkoittaa viestintuojaa. Monissa uskonnoissa enkelit ovatkin sanansaattajia, mutta enkeleillä on myös muita tehtäviä, kuten esimerkiksi lohduttaa surevia. Enkeleillä on hierarkia, ylimpänä ovat arkkienkelit, joista arkkienkeli Mikael esimerkiksi esiintyy islamissa, juutalaisuudessa ja kristinuskossa.
Kristinuskon mukaan ihmiset ja enkelit ovat kaksi erillistä luokkaa eivätkä ihmiset näin ollen kuollessaan muutu enkeleiksi. On vaikea sanoa, kuinka yleisesti ajatellaan ihmisen muuttuvan enkeliksi kuolemansa jälkeen. Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan 15-79 –vuotiaista suomalaisista 47 prosenttia pitää enkeleiden olemassaoloa ainakin todennäköisenä.
Lisätietoa enkeleistä ja...
Sairaskertomukset eli potilasasiakairjat löytyvät siltä lääkäriltä, terveyskeskukselta tai sairaalalta, joka on hoitoa antanut.
"Potilaalla on pääsääntöisesti oikeus saada tarkastaa, millaisia häntä koskevia tietoja potilasrekisteriin on tallennettu (tarkastusoikeus). Potilastietojen tarkastuspyyntö tulee esittää sille toimintayksikölle tai itsenäiselle ammatinharjoittajalle (rekisterinpitäjä), jonka toiminnassa tiedot ovat syntyneet." Valvira.fi
potilastietoja pitäisi pyytää itse, sillä muilla on lupa katsella tietoja vain potilaan suostumuksella tai viranomaisten määräyksellä. Valvira.fi
Kuolleenkin henkilön tiedot ovat yhtä salaisia kuin elävän. "Kuolleen henkilön elinaikaisten tietojen luovuttaminen tapahtuu siis yleensä...
Radio- ja televisioarkisto RITVAn mukaan Sub Juniori -kanavalla on tosiaan esitetty Punapää-sarjaa. "Punapää on rohkea ja eloisa 10-vuotias poika, joka katsoo maailmaa hymyssä suin vaikka aina ei olekaan helppoa. Punapää ei oikein tiedä miten tulla toimeen äitipuolensa kanssa, mikä johtaakin monenlaisiin hankaliin tilanteisiin, mutta hyvällä tahdolla asiat järjestyvät parhain päin."Sarjan alkuperäinen nimi on arkiston tietojen mukaan "Carrot Top". https://www.rtva.kavi.fi/program/details/program/6063330
Informaatiolukutaidosta katso linkistä
http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/hankkeet
Määritelmä löytyy Informaatiolukutaidon hallinnan standardit -nimisen otsikon alta.
Toimintaterapeutti-lehden numero 1997:5 on tietokoneavusteisen kuntoutuksen teemanumero.
Lehti sisältää mm. artikkelin: Meinander, Monika: Tietotekniikan sovelluksia aivovauriopotilaiden
kuntoutuksessa (sivut 9-11).
Uusi elektroniikka-lehti 1988:17 (sivut 10-11) sisältää artikkelin: Salmela, Jarmo: Kuntoutuksessa teknologia on apuväline.
Suomen kuvalehti 1985:3 (sivut 52-54) sisältää artikkelin: Jäämeri, Hannele: Tietokone voi auttaa kun puhe ei suju.
Näistä kahdesta viimeisestä artikkelista saatte tietoa tietokonepohjaisen kuntoutuksen alkuvaiheista.
Aiheesta löytyi kirja: Sillalla, puhetta tukevan ja korvaavan kommunikaation sekä tietokoneavusteisen opetuksen ja kuntoutuksen seminaari. Helsinki 1999.
Opinnäyte aiheesta: Korva, Asta:...
Kysymykseesi on erittäin vaikea vastata! Muumi -kirjoista on vuosikymmenten kuluessa otettu valtavat määrät uusia painoksia ja Muumi -buumeja on ollut tasaisin väliajoin. Emme muista, että missään lähteessä olisi nostettu mitään tiettyä teosta ylitse muiden. Ilmeisesti et itsekään ole löytänyt lukemistasi lähteistä vastausta tähän hankalaan kysymykseen.
Marja Ikäläinen
Lahden kaupunginkirjasto
Lasten- ja nuortenosasto
Sirpa Kähkösestä löytyy tietoa Kirjasammossa, josta voi myös tutkia hänen teosluetteloaan, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175965429156. Kustantajan sivulla kerrotaan myös kirjailijasta, https://otava.fi/kirjailijat/sirpa-kahkonen/
Teoksessa Kotimaisia nykykertojia. 8 / Janna Kantola. Avain, 2010 on tietoa Kähkösestä, mutta vain siis vuoteen 2010 asti.
Kirjailija on esiintynyt paljon julkisuudessa, joten hänestä on haastatteluja lehdissä ja ohjelmia. Ne ovat löydettävissä verkossa hakemalla hänen nimellään, esim. Ylen artikkeli https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/12/05/kun-katsoo-ihan-suoraan-se-on-…, ja ohjelma Ammattina kirjailija, https://areena.yle.fi/1-4256303 Kirjastokaistan haastattelu, https://www....
Kirjoista Suomen taiteen historia Keskiajalta nykyaikaan ja Ars: Suomen taide 1-6 löytyy 1990-luvulle saakka tietoja. Vuoteen 2003 asti ulottuvaa ei ole vielä kirjoitettu. - Opetuskäyttöön valmistetuilta sivuilta löytyy myös kysymiäsi tietoja: http://www.edu.fi/oppimateriaalit/kultakausi/ ja http://www.nikkemedia.fi/ivailu/nettikurssit/taidehistoria1/suomentaide.
Sipoon kunnankirjastolla on kaksi toimipaikkaa, toinen Nikkilässä ja toinen Söderkullassa. Tässä on linkki verkkosivulle, jolta löydät kirjastojen yhteystiedot ja aukioloajat:
http://194.241.31.9/cgi-bin/iisi3.pl?cid=sipoo&mid=322&sid=20081&sessio…
Sipoon kirjastoauton aikataulut ja reitit löydät tältä sivulta:
http://194.241.31.9/cgi-bin/iisi3.pl?cid=sipoo&mid=542&sid=20081&sessio…
Tarvitset tietoa hyvin monista eri aikakausista, siksi lähteeksi kävisi jokin historian kirjasarja, esim. Otavan suuri maailmanhistoria tai Gummeruksen suuri maailmanhistoria -sarjat. Vähän tiiviimmin löydät tietoa Maailmanhistorian pikkujättiläinen ja Suomen historian pikkujättiläinen -kirjoista.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-aihehakemiston historialinkkien kautta löydät myös tietoa historian eri aikakausista:
http://www.makupalat.fi/historia.htm
Kysy kirjastonhoitajalta - etätietopalvelu on tarkoitettu ensisijaisesti tiedonhaun apuvälineeksi ja siihen suositellaan lähetettäväksi vain yksi kysymys kerrallaan. Kuopion kaupunginkirjaston lainauskäytännöt ja käyttösäännöt saat selville parhaiten asioimalla henkilökohtaisesti kirjastossa. Henkilökunta opastaa mielellään kirjastonkäytössä.
Kaikkiin esittämiisi kysymyksiin löytyy vastaukset Kuopion kaupunginkirjaston kotisivulta: http://www.kuopio.fi/net.nsf/TD/300506113748264?OpenDocument&MenuItem=1… . Käyttösäännöt sekä maksut ja korvaukset löytyvät kohdasta ”Oikopolkuja”. Kaukopalvelumaksut selviävät klikkaamalla kohdasta ”Kaukopalvelu”. Kotisivulla on aakkosellinen hakemisto kaikista kirjaston palveluista.
Web-Origo (...
Valitettavasti Kerstin Johanssonista ei tunnu löytyvän tietoja suomen kielellä, vaikka hänen kirjansa "Näkymätön Elina" olikin paljon esillä mm. kirjan pohjalta tehdyn elokuvan ansiosta.
Ulkoministeriön kirjastosta tai um:n arkistosta ei valitettavasti ole saatavana
Japanin ulkopolitiikkaan liittyvää historiatietoa muutoin kuin normaaleista historian
hakuteoksista, joita löytyy muistakin kirjastoista.
Kehottaisinkin sinua vielä jatkamaan kyselyitä, esimerkiksi Japanin suurlähetystöstä
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=17223&culture=fi-FI…
Helsingin yliopistosta tai British Librarysta.
Kyseessä on varmaankin Jon McGregorin kirja Jos kukaan ei puhu siitä mikä on tärkeää (alkuteos If nobody speaks of remarkable things). Kirja on ilmestynyt suomeksi vuonna 2004 Otavan kustantamana.
Suomen kirjastoissa melko yleinen kaunokirjallisuuden ryhmittelytapa on käytössä Seinäjoen kaupunginkirjastossakin: osa romaaneista hyllytetään lajityypin perusteella omiksi kokonaisuuksikseen. Ryhmittelemällä esimerkiksi dekkarit omiin hyllyihinsä pyritään auttamaan asiakasta löytämään itselleen mieluisaa luettavaa.
Hämeenlinnan kaupunginkirjastolla on kotikirjastopalvelu. Kirjaston sivulla kerrotaan, että kotikirjastopalveluun on oikeutettu perusturvan asiakas, joka ei pysty asioimaan kirjastossa omin neuvoin ja jolla ei ole läheistä ihmistä auttamassa. Tarkempia tietoja palvelusta saat suoraan Hämeenlinnnan kaupunginkirjastosta. Alla on linkki, josta voit myös lukea lisätietoa kotikirjastopalvelusta. Toisessa linkissä on Hämeenlinnnan kaupunginkirjaston yhteystiedot.
https://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/kotikirjastopalvelu
https://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/auki
Runo löytyy ainakin kirjoista:
TEKIJÄ TOPELIUS, ZACHARIAS
TEOS LUKEMISIA LAPSILLE 2 / ZACHARIAS TOPELIUS ; KUV. KOIVU, WENDELIN
JULKTIEDOT. 1946
ja
TEOS Lasten iloinen teatteri / koonnut Maria Mikkola ; kuv. Riina Ahonen
JULKTIEDOT Helsingissä : Otava, 1983
Molempia voi varata HelMet-järjestelmän kautta, mutta kirjaa "Lasten iloinen teatteri" löytyy monista HelMet-kirjastoista hyllystä. Runo on siinä sivuilla 288-289.
Janakkalan pääkirjastossa on vielä pari tietokonetta, joissa on levyasema "korpulle". Ota yhteyttä kirjastoon ajan varaamista varten:
http://www.janakkala.fi/fi/vapaa-aika_ja_matkailu/kirjasto/janakkalan_p…