Kirjavainen, Sakari
Arno Calstedt : meillä pidetään elokuvaa toisarvoisena edelleen
Lehtiset 2005; (1): 41-62
Kemppinen, Peteri
Eurimagesin aakkoset : eli mitä suomalaistuottajan pitää vähintään tietää eurooppalaisen elokuvan yhteistuotantorahastosta
SES-info 2006; (2): 6-8
tuottajat : Suomi; yhteistyö; rahastot; elokuvateollisuus : Eurooppa; tuottaminen
Tuottajan työ : teema
Avek-lehti 2005; (2): teemanumero
SATU - Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat ry - Association of independent producers in Finland
Helsinki : SATU, 2003
hakemistot : Suomi; verkkojulkaisut; elokuvatuottajat : Suomi
Linkit:
http://www.satu.fi/ (Satu ry ; linkki tark. 10/05)
www.ses.fi Suomen elokuvasäätiön kotisivu
http://www.kopiosto.fi/avek Audiovisuaalisen...
Ikävä kyllä en onnistunut löytämään laulun nuotteja mistään käytettävissämme olevista tietokannoista. Ylen Fono-tietokannasta käy ilmi, että Ylen äänilevystössä kappale on äänitteenä; se on nauhoitettu vuonna 1985 ja esittäjäksi mainitaan Pertti Kallio ja lapset. Pertti Kallio on myös sanoittanut laulun, mutta säveltäjä on tuntematon. On siis täysin mahdollista, ettei laulua edes ole julkaistu nuottina, vaan se on levinnyt "suusta suuhun". Asiaa kannattanee kuitenkin vielä tiedustella esim. kristillisistä kustantamoista.
Löytämäsi kirja "Messerschmitt Bf 110 Zerstörer aces of World War 2" on Kotkan kaupunginkirjastossa ja valitettavasti tällä hetkellä lainassa (eräp. 19.1.2009), joten siitä ei voi tarkistaa, onko siinä värikuvia. Amazon verkkokaupan sivulla on kirjan kuvittajan tietojen perässä linkki josta pääsee katsomaan kirjan takakannen. Siinä on ainakin värikuva koneesta.
Väinönputken tieteellinen nimi, Angelica archangelica, on lähtöisin keskiaikaisesta legendasta, jonka mukaan kasvi tuli Keski-Euroopan luostaripuutarhoihin munkkien mukana, joille arkkienkeli Gabriel,(toisen version mukaan Rafael), oli osoittanut sen ruton lääkkeeksi.
Legendan mukaan enkeli toi itse ko. kasvin eräälle munkille. Legendasta on siis eri versioita. Toisen version mukaan kyseessä oli arkkienkeli Gabriel ja toisessa Rafael. Siksi ei voi sanoa kumpi nimi on oikea. Legendoista yleensäkin on usein eri versioita, koska ne perustuvat myytteihin eikä tosiasioihin.
Lähteet: Lempiäinen, Pentti: Sano se kukkasin: kasvit vertauskuvina (1992), s. 134.
Peltola, Aili: Suuri yrtti- ja maustekirja (1983) s.237.
Aino Kallaksen julkaistut päiväkirjat päättyvät vuoteen 1931.
Teokset ovat:
Päiväkirja vuosilta 1987-1906, Otava 1952
Päiväkirja vuosilta 1907-1915, Otava 1953
Päiväkirja vuosilta 1916-1921, Otava 1954
Päiväkirja vuosilta 1922-1926, Otava 1955
Päiväkirja vuosilta 1927-1931, Otava 1956
ja uudempi painos, jossa on Kai Laitisen esipuhe, lisäyksiä ja huomautuksia:
Elämäni piväkirjat 1,1987-1916, Otava 1978
Elämäni päiväkirjat 2, 1917-1931, Otava 1978
Tarkoitat varmaan jatko-osaa Avatar-animaatioelokuville (1. osa Vesi, 2. osa Maa). Kolmas osa tulee Helmet-kirjastoihin heti, kun se saadaan meille ostetuksi. Tarkkaa aikaa emme mekään tiedä. Kannattaa seurata tilannetta Helmetistä:
http://helmet.fi/
Ei valitettavasti ole yhdessäkään kirjastossa. Jos haluat hankkia sellaisen, sopiva paikka voisi olla Kallion Retro -niminen liike Helsingin Kalliossa:
http://www.kallionretro.kotisivukone.com/
Ohjeet varausilmoituksen tilaamiseen tekstiviestillä löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k ja sivun kohdasta ”HelMet-tekstiviestipalvelut: Varausilmoitus ja eräpäivätiedote”, joka aukeaa klikkaamalla otsikkoa. Palvelu tilataan lähettämällä tekstiviesti ohjeissa neuvottuun osoitteeseen, ja se on maksullinen.
Karting eli mikroautoilu juontaa juurensa englannin kielen sanasta kart, joka tarkoittaa mikroautoa tai toiselta merkitykseltään kärryä. Usein suomeksikin käytetään englanninkielistä termiä. Kartingista käytetään englanniksi myös kart racing -nimitystä.
Tässä "Canadan korvet" laulun sanat. Yksi sivu on kadonnu mutta näilä
mennään. Laulussa mainittu Ahola lienee paikallinen "poorttitalo", jossa siirtolaiset saivat kortteerin. Ne löytyivät omista arkistoistani (kysyjä).
Canadassa korvet:
1.
Vettä vihmoo, taivas itkee
syksyn synkkyys ennättäy
Aholas ompi koti meillä
murhe loppuvan ei näy.
2.
Jylhä metsä ympärillä
laulun kuulee orjien.
Luonnon tuuli puita puistaa
kylmä ompi vihur sen.
3.
Toverjoukko, valju joukko
istuu hiljaa miettien.
Surullinen aatos lentää, verta itkee sydänkin.
4.
Kelt`on jäänyt kodin sulo
lapset, hellä puoliso. Keltä lemmitynsä armas...
Tämän palvelun ylläpitäjä ei selvästikään halua kertoa itsestään yhtään mitään. Sivustolla ei ole näkyvissä eikä HTML-koodiin piilotettuna mitään vihjettä siitä, kuka sivuston takana on. Yhteystietojen täydellinen puuttuminen viittaa siihen, ettei ylläpitäjä ehkä pidä sivustoaan täysin laillisena. Ylläpitäjä on myös sulkenut kommentointimahdollisuuden eli ei halua sivuille keskustelua palvelun toiminnasta. Etusivun alareunassa näkyvät "Kerro Kavereille!" napit on tarkoitettu vain siihen, että käyttäjä levittäisi sanaa palvelusta. Niiden kautta ei saa ylläpitäjään yhteyttä.
Äkkikatsomalla sivuston ohjeet ja vinkit ovat pääosin ihan järkeviä. Mitään omaa tuotantoahan sivustolla ei näytä olevan, se vain vinkkaa netistä löytyviin...
Paloniemi on ns. asutusnimilähtöinen sukunimi. Sitä esiintyy sukunimenä mm. Posiolla, Kuusamossa. Alavudella, yleensäkin Länsi- ja Pohjois-Suomessa.
Sukunimistä osa on Salmesta tulleilla siirtolaisilla. Viipurissa ja Heinjoella nimi on vaihdettu Bryggäri - Paloniemi.
Väestörekisterikeskuksen sivustolla voi hakea tilastotietoja etu- ja sukunimistä.
Lisätietoja nimestä on mm. teoksessa Mikkonen: Suomalaiset sukunimet.
Kollegani selvityksen mukaan Paul Bourgetin Toinen rakkaus ei ole romaani vaan lähinnä novelli tai pienoisromaani. Hakuteoksissa ja tietokannoissa ei ilmeisesti tämän takia mainita sen alkuperäistä nimeä. Kertomus on ilmestynyt Bourgetin teoksessa "L'irréparable: Deuxième amour; Profils perdus" sen kahdesta kertomuksesta ensimmäisenä. Toisen rakkauden alkuperäinen nimi siis lienee Deuxième amour.
Kertomus löytyy sivuilta 141-237 sähkökirjasta alla olevan linkin kautta:
https://archive.org/details/lirrparabledeux01bourgoog
Paul Bourgetilta suomennettuja teoksia ovat myös nämä:
- Avioero
- Kuoleman tarkoitus
- Luvattu maa
- Opetuslapsi
Kyseinen ajatus on osa pitempää virkettä Antoine de Saint-Exupéryn teoksesta Terre des hommes (suom. Siipien sankarit) vuodelta 1939. Lause löytyy teoksen 9. luvusta Ihmiset, sen kolmannesta alaluvusta.
Alkuperäinen virke kuuluu kokonaisuudessaan ranskaksi seuraavasti:
Liés à nos frères par un but commun et qui se situe en dehors de nous, alors seulement nous respirons et l’expérience nous montre qu’aimer ce n’est point nous regarder l’un l’autre mais regarder ensemble dans la même direction.
Anni Mannerkorven ja Eino Ismalan suomennoksessa etsimänne katkelma kuuluu näin:
(---) veljesrakkaus ei ole sitä, että katsomme toisiamme, vaan että katsomme samaan suuntaan.
Lähteet:
http://www-fourier.ujf-grenoble.fr/~marin/une_autre_crypto/Livres/...
Em. nimistä on kysytty myös aikaisemmin.
Mirva - https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-tarkoittavat-nimet-mirva-monir
Tellervo - https://www.kirjastot.fi/kysy/kysyisin-tellervo-hannele-helena-timo
Ainakin seuraavissa kirjoissa on tietoa italialaisesta ruokakulttuurista:
- Scicolone, Michele: Italia : ruokaohjeita ja tunnelmia italialaisesta keittiöstä, 2000
- Enkovaara-Astraldi, Maarit: Intohimona Italia : rakkaudesta ruokaan, 2000
- Catellucci, Leonardo: Italialaisia pastoja, 1998
- Mayes, Frances: Bella Toscana, 1999
- Mayes, Frances: Tocanan auringon alla, 1998
- Italian keittiö, 1990
- Maailman keittiöitä. Italia : alkuperäisiä ruokaohjeita ja katsaus Italian eri alueisiin ja niiden asukkaisiin, 1998
Kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa Jämsänkosken ja Jämsän kaupunginkirjastojen aineistotietokannasta (http://intro.jamsa.fi:8000/Intro?formid=form.html ).
Myös seuraavassa internetosoitteessa (http://totypc3.joensuu.fi/...
Kyllä meiltä löytyvät molemmat teokset. Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen-kirjaan on kolme varausta. Niteitä järjestelmässä on kolme.
Kasvun ja osallisuuden edistäminen löytyy myös ja siihen on seitsemän varausta. Kirjoja Kyydissä on neljä.
Huttunen on yleinen sukunimi: Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 16 148 Huttusta:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Huttusta on pidetty lisänimenä, joka johtuu itämurteiden sanasta huttu, joka tarkoittaa jauhopuuroa tai -velliä. Se voi myös liittyä muinaiseen skandinaaviseen henkilönnimeen Hudd tai Hudde, saksalaisilla Hudo. (lähde: Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, 2000)
Kyseessä on Arthur S. Maxwellin neliosainen kirjasarja Onnen päiviä (Bedtime stories), jotka julkaistiin ensimmäisen kerraj 60-luvun alussa Åke LIndströmin ja Aarne Unholan suomennoksina. Sarjan julkaisi Kirjatoimi-niminen kustantamo. Sittemmin sarjasta otettiin uusintapainoksia. Kansikuvien perusteella kirjat ovat samaa painosta, sarjan neljä eri osaa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3518557/Versions
