Helsingin Kaiku, joka myös kuuluu Helsingin kaupungin-kirjaston kokoelmiin, oli Suomen ensimmäinen runsaasti kuvitettu viikkolehti, ja hyvin arvostettu. Teoksessa Suomen lehdistön historia, osa 8 : Ylseiaikakausilehdet kirjoitettaan paljon tästä lehdesta, mutta mistään kirjallisesta arvosta ei puhuta. Sen sijaan voi tehdä sen johtopäätösen, että Helsingin Kaiku oli tärkeä aikansa kuvaaja.
On varmaan mielenkiintoista lukea sitä.
Auringonvalon uv-säteily muuttaa huonekalujen värisävyä ajan mittaan. Kovin paljon ei ilmeisesti ole tehtävissä tällaisille muutoksille. Jos pöytä on maalattu, sen voi maalata uudestaan, ja saada näin pinnan yksiväriseksi. Uudet huonekalut voi halutessaan suojata valolta etukäteen joko ikkunaverhojen tai koko pöydän pinnan peittävän liinan avulla.
Tieteellisten kirjastojen Linda-rekisterin mukaan Åbo Akademin kirjastossa on lainattavissa englanninkielinen, 2-osainen vuonna 1889 julkaistu "Cleopatra". Pikaisen tiedonhaun perusteella se olisi Suomen kirjastojen ainoa kappale. Jos siis teoksen niin vanha laitos Sinulle sopii, voit tehdä kaukolainapyynnön lähimmästä yleisestä kirjastosta tai yliopistokirjastosta. Ja koska kirjan molemmat osat näyttävät olevan parhaillaan hyllyssä, voisi haluamasi teos olla luettavanasi jo muutaman päivän kuluttua.
Useimmat Helsingin kaupunginkirjastossa järjestettävät kurssit ja opastukset alkavat tammikuun aikana. Tarkemmat tiedot löytyvät täältä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/asiakasopastukset/
Kirjastoista löytyy runsaasti saksan kielikursseja, joista varmasti hyvinkin monet soveltuvat sinun tarpeisiisi. HelMet-verkkokirjastosta ( www.helmet.fi ) voit etsiä niitä hakusanoilla "saksan kieli kielikurssit" (ilman lainausmerkkejä vapaassa sanahaussa). Napsauttamalla kutakin nimekettä voit tarkastella niiden tarkempia tietoja; useimpien kohdalla on selostettu, millaisiin tarkoituksiin mikin niistä soveltuu ja mikä niiden taso on. Listasta näet myös jo suoraan, millainen tallennemuoto on kyseessä. Nykyisin suurin osa kielikursseista on CD-tai CD-ROM -muodossa, C-kasettihan on väistyvä tallennustapa.
Tässä vielä suora linkki hakutulokseen, järjestettynä uusimmasta vanhimpaan:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X?saksan+kieli+...
Etelä-Haagan kirjastossa on asiakkaiden käytössä ompelukone. Käyttöajan voit varata numerosta 09 310 85032.
Katso lisää kirjaston kotisivulta:
http://www.lib.hel.fi/Page/28260a68-aa56-41c8-9061-30d450cb37e6.aspx?an…
Väinönputken tieteellinen nimi, Angelica archangelica, on lähtöisin keskiaikaisesta legendasta, jonka mukaan kasvi tuli Keski-Euroopan luostaripuutarhoihin munkkien mukana, joille arkkienkeli Gabriel,(toisen version mukaan Rafael), oli osoittanut sen ruton lääkkeeksi.
Legendan mukaan enkeli toi itse ko. kasvin eräälle munkille. Legendasta on siis eri versioita. Toisen version mukaan kyseessä oli arkkienkeli Gabriel ja toisessa Rafael. Siksi ei voi sanoa kumpi nimi on oikea. Legendoista yleensäkin on usein eri versioita, koska ne perustuvat myytteihin eikä tosiasioihin.
Lähteet: Lempiäinen, Pentti: Sano se kukkasin: kasvit vertauskuvina (1992), s. 134.
Peltola, Aili: Suuri yrtti- ja maustekirja (1983) s.237.
Lähde-runo löytyy Skolimowskin kirjasta Ekojooga : harjoituksia ja meditaatioita maanpäällisen kauneuden sisäistämiseksi (Kirjayhtymä, 1996), jonka on suomentanut Anuirmeli Sallamo.
Helsingin ruotsinkieliset palvelutalot ja vanhainkodit ottavat varmaankin mielellään lahjoituksia vastaan. Seniori-infon ruotsinkieliset palvelujen yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.hel.fi/wps/portal/Sosiaalivirasto_sv/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CO…
Tässä vielä muutamia linkkejä, jos haluat ottaa suoraan yhteyttä palvelutaloihin/vanhainkoteihin:
Munksnäshemmet
http://www.gaius-saatio.fi/?p=munksnashemmet
Gustafsgård
http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/332437004c257a6ca9caad5915a65e14/kkar…
GERO: Förbundet för privata svenska pensionärshem
http://www.gerorf.fi/?Pension%E4rsboende
LP- ja cd-levyjä kannattaa ehkä tarjota suoraan levydivareihin. Helsinkiläisiä levydivareita voit hakea täältä:
http://www.saunalahti.fi/~oystila/raimo/musa/divarit...
Helmet-tietokannasta voit etsiä venäläistä kansanmusiikkia. Helsingin luokka on 788.4 ja siitä eteen päin. Kuuntelemalla varmasti löydät vastaavaa musiikkia näiden joukosta.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=kansanmusiikki+ven%C3%A4j%C3%A…
Lapinyhdistysnetti- ja lapinvapaaehtoisverkosto-sivustojen kautta pääsee ainakin hyvin alkuun:
http://lapinyhdistysnetti.wh.iqit.fi/
http://www.lapinvapaaehtoisverkosto.fi/
Lapin yhdistysnetin sivuilla on myös tapahtumakalenteri, jonka voi rajata koskemaan vain Kemi-Tornion aluetta:
http://lapinyhdistysnetti.wh.iqit.fi/tapahtumakalenteri
Kattojärjestönä alueen kolmannen sektorin toimijoilla on Meri-Lapin Majakka ry:
http://www.majakkatalo.fi/
Tornion kulttuuritoimistosta arveltiin, että kattavaa listaa toimijoista ja tapahtumista voi olla vaikea saada, mutta myös heihin kannattaa ottaa yhteyttä:
http://www.tornio.fi/index.php?p=Kulltturitoimisto
Keijukirjallisuutta löytyy runsaasti asiasanoilla keijut ja/tai satuolennot ja/tai taruolennot mm.
-Varsinais-Suomen kirjastojen Vaski-tietokannasta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=…
-Lastenkirjaintituutin Onnet-tietokannasta
http://www.lastenkirjainstituutti.fi/tietokannat/
-Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-tietokannasta
http://www.helmet.fi/
Kielitoimiston sanakirjassa on sana maassamuuttaja. Kielikone, 2011.
Sana maassamuuttaja tuntuu sopivalta, sillä esimerkiksi Tilastokeskuksen Muuttoliike -tilastossa on asiasanana maassamuutto, jolla kuvataan maan sisäistä muuttoliikettä.
Kyseinen ajatus on osa pitempää virkettä Antoine de Saint-Exupéryn teoksesta Terre des hommes (suom. Siipien sankarit) vuodelta 1939. Lause löytyy teoksen 9. luvusta Ihmiset, sen kolmannesta alaluvusta.
Alkuperäinen virke kuuluu kokonaisuudessaan ranskaksi seuraavasti:
Liés à nos frères par un but commun et qui se situe en dehors de nous, alors seulement nous respirons et l’expérience nous montre qu’aimer ce n’est point nous regarder l’un l’autre mais regarder ensemble dans la même direction.
Anni Mannerkorven ja Eino Ismalan suomennoksessa etsimänne katkelma kuuluu näin:
(---) veljesrakkaus ei ole sitä, että katsomme toisiamme, vaan että katsomme samaan suuntaan.
Lähteet:
http://www-fourier.ujf-grenoble.fr/~marin/une_autre_crypto/Livres/...
”Niin Ameriikas” tai ”Niin Amerikassa” tai ”Niin Ameriikassa” on J. Alfred Tannerin (1884-1927) kupletti, jonka hän esitti ensimmäisen kerran vuonna 1926. Se ilmestyi painettuna vuonna 1928. Hän ei itse levyttänyt tätä laulua. Tanner oli aiemmin tehnyt kaksi matkaa Yhdysvaltoihin. Nämä tiedot ovat peräisin Mikko-Olavi Seppälän kirjasta Hauska poika : kuplettilaulaja J. Alfred Tanner (WSOY, 2009, s. 348-351, 397).
Viola-tietokannassa (https://finna.fi) eli Suomen kansallisdiskografiassa sekä laulun säveltäjäksi että sanoittajaksi on merkitty J. Alfred Tanner. Yleisradion Fono-tietokannan (http://www.fono.fi) mukaan sanoitus on Tannerin, mutta laulun sävelmä on ilmeisesti kansansävelmä tai jokin muu sävelmä, jota Tanner on muokannut....
Tarkoittanet Annie Hawesin kirjaa Extra virgin : elämää Ligurian oliivilehdoissa (suomentanut Arja Gothoni, Tammi, 2001). Kirjalle on ilmestynyt myös jatkoa: Kypsä poimittavaksi (suomentanut Arja Gothoni, 2003) ja Calabrian perintö (suomentaneet Arja Gothoni ja Inkeri Koskinen, 2007).
Kyseessä taitaa olla Elina Karjalaisen ja Maijaliisa Dieckmannin kirjoittama ja Maija Rannan kuvittama Ensiaapinen. Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1991 ja toinen painos otettiin seuraavana vuonna.
Kuvaus kirjasta ja lista sen sisältämistä aakkosloruista löytyy Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta. Netistä löytyy kuvahaulla helposti kuvia Ensiaapisesta. Kirja näyttää löytyvän myös oman alueesi kirjastoverkosta.
http://lastenkirjainstituutti.fi/
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
http://vaarakirjastot.fi/
Runo on Niilo Rauhalan ja löytyy ainakin kokoelmista Meidän isä : runoja isälle, toim. Tuula Simola (Otava, 1998) ja Meren läheisyys : runoja / Niilo Rauhala (Otava, 1975).
Bertin tunnustukset löytyy pääkaupunkiseudulta H:gin, Espoon ja
Vantaan kirjastoista. Jos haluat tietoa kirjailijoista, kannattaa tutustua Kirjallisuusarvosteluja-nimiseen lehteen(suurimpien kirjastojen käsikirjastossa).Lasten- ja nuorten kirjoista ilmestyy
C-osa.Kannattaa katsoa myös Nykykirjailijoita käs.teoksia.
