Kappaleen nuotit löytyvät Helmet-kirjastoista nuottikokoelmasta "In memoriam : lauluja jäähyväisten hetkellä / Petri Laaksonen"
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2368254__Slaaksonen%20vii…
Voisiko tarkoittamasi laulukirja olla Erkki Pohjolan ja Egil Cederlöfin toimittama "Tie musiikkiin : Musica II" (Musiikki Fazer), josta on olemassa useita eri painoksia? Itse pääsen katsomaan 9. painosta vuodelta 1974. Siinä on mainitsemistasi lauluista "Taivas on sininen ja valkoinen", "Arvon mekin ansaitsemme", "Kultakalat", "Joe Hill", "Puukenkätanssi", joka alkaa "Oozevize, voozevize", "Kasakkapartio" ja lopussa maakuntalauluja. Reijo Pajamon mukaan Pohjolan ja Cederlöfin Musica-kirjasarja edusti siirtymäkauden oppikirjaa kohti peruskoulua, sillä siihen kuului omia oppikirjoja eri luokka-asteille. Aiemmin kaikilla luokka-asteilla oli käytetty samaa laulukirjaa.
Sellaista laulukirjaa, joka sisältäisi kaikki mainitsemasi...
Lihatiedotus-sivuston mukaan porsaan kyljykset leikataan porsaan luullisesta kyljysselästä. Tomahawk "eli inkkaripihvi on iso, noin kilon painoinen naudan kyljys, johon on jätetty pitkä luu." T-luupihvi taas on "naudan 2-6 sentin paksuiseksi viipaleeksi leikattua fileeselkää, jossa on mukana sisä- ja ulkofileetä." Lisää tietoa Lihatiedotuksen sivuilta:
Possu - Lihatiedotus
Pieni pihvisanasto - Lihatiedotus
Nauta - Lihatiedotus
Hei!
Löysin lasten kasettikirjoihin liittyvän kysymyksen, jota on aiemmin kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -tietopalvelussa. Tuohon kysymykseen on lukijamme kommentoinut seuraavaa; "...Laulut on tarinassa jossa päähenkilö on sarvipää samppa. C-kasetilla penskana ne kuuntelin monneen kertaan, tarinassa on myös joku merirosvolaulu, merirosvoja meitä on seitsemän me ilkeitä ollaan niin.... Ja rosvojen vangiksi joutui, liipukka onneton, kostui silmänsä kyyneliin kotiin tahtoi vaan vankina oltava on."
Olisiko kyseessä juurikin tämä "Samppa sarvipää ja merirosvot" -kasetti? Tällainen kasetti löytyy Teuvan kirjastosta. Tämän kasetin julkaisija on levy-yhtiö JP-musiikki ja julkaisuvuosi on 1986. Tämän kappaleen esittää Sakari Wirta,...
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan nimi Lotta tulee nimestä Charlotta, joka on syntynyt Carlon ja Charlesin deminutiivia eli hellittelynimeä vastaavaksi sisarnimeksi. Charlotta on siis merkitykseltään pikku Karla. Pohjana oleva Karl-nimi on syntynyt germaanisten kielten vapaata talonpoikaista miestä tarkoittavasta sanasta.
Suomalainen Lotta on lähtöisin Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden Lotta Svärd -runosta.
Helsingin Sanomat-verkkosivulta löytyy mallisto risti- ja kuvavaihtoehdoista jotka voivat helposti valita kuolinilmoituksen tekemiseen. Kyseisiä merkkejä ei ole tällä listalla. On olemassa kyllä sekä eri uskontoihin ja yhteisöihin liittyviä, että myös koristeellisempia merkkejä. (PDF-muodossa vaihtoehdot tässä - https://oma.sanoma.fi/public/pdf/2016_risti-_ja_kuvavaihtoehdot.pdf).
Helsingin Sanomat antavat myös jonkin verran mahdollisuuksia liittää omia kuvia tai merkkejä, mutta sen tekemisessä pitää olla oman lehden asiakaspalveluun yhteydessä jos on kyseessä tilanne jossa merkkiä ei itse pysty liittämään ilmoitukseen (https://oma.sanoma.fi/aihe/yhteystiedot/helsingin-sanomien-lukijailmoit…).
Jos merkinnät ovat tältä vuodelta,...
Hei,
Tämä vaikuttaisi olevan Goethen nimiin erheellisesti laitettu sitaatti. Samantyyppistä lausahdusta on englanniksi sovitettu Dr. Seussin sanomaksi, mutta vaikuttaisi siltä, että kyseessä on saksalaisen kirjailijan Ludwig Jacobowskin (1868-1900) runosta Leuchtende Tage otettu katkelma: "Nicht weinen, weil sie vorüber! Lächeln, weil sie gewesen!"
Kannattaa ottaa yhteyttä Kuurojen liiton kirjastoon,
sähköposti: kirjasto@kl-deaf.fi tai puhelin: (09)580 3522. Aihe on niin spesifi, että esim. englanninkielisistä viittomakielen oppaista saattaa löytyä aiheesta tietoa. Kuurojen liiton kirjasto lupasi etsiä tietoja, kun otat yhteyttä sinne. Kuurojen liiton kulttuurikeskuksessa toimii lisäksi Kuurojen teatteri, http://www.kl-deaf.fi/portaali/toiminta/kulttuuri/teatteri.html
Ehdottomasti mandariinikiinan, joka on pohjoisen, etenkin Pekingin tienoon päämurre. Vuoden 1999 tilastojen mukaan mandariinikiinaa puhuu 70% Kiinan asukkaista. Sitä puhutaan myös esim. Taiwanilla ja Singaporessa.
Kantonin kiinaa puhuu 4,5% Kiinan asukkaista, mukaanluettuna n. 498 000 macaolaista.
Puhuttuina kielet eroavat toisistaan enemmän kuin tanska ruotsista. Kirjoitettua kieltä ymmärtävät molemmat, koska kirjoitusmerkit ovat yhteiset.
Lähde: http://www.ethnologue.com/language_index.asp?letter=C . Mandariinikiinan löydät kohdasta "Chinese, Mandarin" , Kantonin kiinan kohdasta "Chinese, YUE" .
Algot Untola, alkuperäiseltä nimeltä Algot Tietäväinen, käytti salaniminään mm. Irmari Rantamala, Maiju Lassila ja J.I. Vatanen.
Seuraavat teokset keskittyvät pelkästään Algot Untolan elämään ja hänen kirjalliseen tuotantoonssa:
Lindsten, Leo: Maiju Lassila: legenda jo eläessään (WSOY 1977).
Erho, Elsa: Maiju Lassila: kirjallisuushistorialinen tutkimus (Turun yliopisto 1957)
Seuraavissa teoksissa on myös tietoa Algot Untolasta:
Meri, Veijo: Goethen Tammi: lyhyttä proosaa ( Otava 1978)
Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: suomalaisten kirjailijain elämnkertoja (WSOY 1954).
Kaukolainojen hinnoista ei ole keskitettyä koostetta.
Yleensä kirjastojen omilta kotisivuilta löytyy hinnasto, jossa on kyseisen kirjaston oma kaukolainamaksu ja sitten maksut määräytyvät sen mukaan, mistä aineisto tilataan eli mitä aineiston lähettävä kirjasto veloittaa.
Voit tarkistaa käyttämäsi kirjaston kotisivuilta kyseisen kirjaston kaukolainatilausmaksut. Mikkelin kaupunginkirjasto - Etelä-Savon maakuntakirjaston maksut näet linkistä http://webdom.mikkeli.fi/kirjasto.nsf/kaukolainatilaus
Eri lait ja asetukset määräävät kaukopalvelumaksuista: Maakuntakirjastot, Varastokirjasto ja Eduskunnan kirjasto eivät peri lähettämästään kaukolainasta maksua, silloin maksetaan vain tilaavan kirjaston maksu.
Ohjeissa ei pystytä yksilöimään...
Anna-Leena Härkösellä on runsaasti tuotantoa, josta pääosa oli tällä hetkellä lainassa Oulunsalon kunnankirjastosta. Hänen tuotantoaan saadaan kyllä tilattua Oulunsaloon toisista Outi-kirjastoista. Outi-posti kulkee keskiviikkoisin, voit laittaa vastausmailina tilauksen. Varausmaksu on 1 EUR per kirja.
Outi-kirjastojen aineistohausta http://www.outikirjastot.fi/ voit tarkistaa milloin Anna-Leena Härkösen kirjat palautuvat Oulunsalon kunnankirjastoon.
Pääkaupunkiseudun Helmet –tietokannasta löytyy seuraavat Renzo Pianoa käsittelevät teokset:
Renzo Piano / [editor and original text Aurora Guito ; English translation: Mathew Clarke ; German translation: Inken Wolthaus ; French translation: Michel Ficerai ; Italian translation: Grazia Suffriti;
Renzo Piano : spirit of nature wood architecture award 2000 / [publisher: Wood in Culture Association] ; [editor: Kristiina Lehtimäki] ; [English editing: Harry Charrington];
Dini Massimo: Renzo Piano
Yllä mainittujen kirjojen saatavuustiedot voit tarikistaa osoitteesta: www.helmet.fi
Helsingin yliopiston Helka –tietokannasta löytyy seuraava teos:
Piano Renzo: Renzo Piano building workshop: complete works
Tämä teos löytyy Yliopiston kirjaston...
Löysin seuraavat nuottikirjat, joissa on tämä kappale:
Grieg, Edvard: "Masterpieces for solo piano : 23 works"(Nuotti löytyy ainakin Töölön ja Itäkeskuksen kirjastoista)
Grieg, Edvard: "Grieg : His greatest piano solos" (Viikin kirjasto)
"Dearly beloved:A treasury of wedding music processionals, recessionals, vocal solos, ceremonial and recital music" (Kirjasto 10 ja Itäkeskuksen kirjasto)
Näissä kaikissa nuoteissa kappaleen nimi on "Lyriske stykker, op. 65. NRO 6, Bryllupsdag på Troldhaugen".
Suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta, löytyy ainakin tietoa Tuulia Ahosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175903696126
Kirjassa Mervi Koski: Kotimaisia lastenlyyrikoita. 2003 kerrotaan Tuulia Ahosta runoilijana.
Kyseisiä julkaisuja ei löydy HelMet -tietokannasta. Niitä ei löytynyt myöskään Helka -tietokannasta eikä myöskään Lindasta, joten painetussa muodossa niitä ei ilmeisesti suomalaisista kirjastoista löydy. Sen sijaan kaikki julkaisun 13 numeroa ovat luettavissa, ladattavissa tietokoneelle ja tulostettavissa Internet Archive -virtuaalikirjaston kokoelmissa. Englanninkielisessä Wikipediassa on artikkeli kyseisestä julkaisusta, ja siihen on liitetty suorat linkit kuhunkin numeroon Internet Archivessa.
The Yellow Book : an illustrated quarterly Wikipediassa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Yellow_Book
Internet Archive:
http://www.archive.org/index.php
"Roomalaisen Pyhän Cecilian muistoa on vietetty noin vuodesta 450 saakka 22.11., kuten yhä kautta kristikunnan ja meillä Suomessa keskiajalta lähtien."
Vilkuna, Kustaa: Suuri nimipäiväkalenteri
HelMet-kirjastosta löytyy kaksi nuottikirjaa, joissa kyseinen kappale on. Löydät ne HelMet-haussa (www.helmet.fi) laittamalla hakusanat "you're still you" lainausmerkkien sisään ja valitsemalla tarkenna hakua -kohdan alta aineistoksi nuotti.
Voit tilata aineistoa haluaamaasi kirjastoon tekemällä varauksen, jos kirjastokortillasi on käytössä tunnusluku.