Laulu on julkaistu erillisenä nuottina (Fazer, 1974), mutta se sisältyy myös "Suuren toivelaulukirjan" osaan 18 ja nuottiin Fredi: "Avaa sydämesi mulle" (Fazer, 1974). Erillisessä nuotissa ja Fredin nuottijulkaisussa on kosketinsoitinsovitus, sointumerkit (alkaa f-mollissa) ja laulun sanat italiaksi ja suomeksi. "Suuressa toivelaulukirjassa" on kosketinsoitinsovitus, sointumerkit (alkaa g-mollissa) ja suomenkieliset sanat.
Suomenkielinen sanoitus alkaa: "Askeleesi yö etäännyttää pois". Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Chrisse Johansson.
Laulun tekijät ovat Daniele Pace, Mario Panzeri, Lorenzo Pilat ja Corrado Conti, mutta jälleen on epäselvää, mikä on kunkin rooli: sanoittaja vai säveltäjä vai molempia. Eri lähteissä...
Varsinaista tietoturvaroskalaatikkoa ei Helmet-kirjastoissa ole. Sitä vastoin paperisilppuri löytyy seuraavista kirjastoista:
Nöykkiön kirjasto
Sellon kirjasto
Soukan kirjasto
Tapiolan kirjasto
Töölön kirjasto
Viherlaakson kirjasto
Kannattaa vielä soittaa näihin kirjastoihin, ennen kuin lähtee paikanpäälle.
Laulaja, jonka polvet rakkaus sai 1970-luvun alkupuolella notkumaan, ei ollut kukaan sen aikaisista naislaulajistamme, vaan Johnny (Liebkind). Ihanaa elämää julkaistiin vuonna 1973 hänen Ai-jai-jai-singlensä B-puolena ja se oli mukana myös samana vuonna ilmestyneellä Jonglööri-albumilla.
Ihanaa elämää - Coconuts from Congoville - YouTube
Hippula -sanan merkitys vaihtelee murrealueittain ja voi saada erilaisia muotoja kuten hipula tai hipuli. Varmaa alkuperää sanalle ei ole tiedossa, mutta esimerkiksi satakuntalaismurteissa sillä on tarkoitettu puolisukkaa, tallukkaan varsiosaa, ajelurattaita (hippularattaat) tai rattaisiin kiinnitettyjä pieniä koristeita kuten tupsuja tai kulkusia. Hippuloilla voidaan tarkoittaa myös reen jalasten metallisia koukkuja.
Näyttelyamanuenssi Iina Wahlströmin tarkempi vastaus on luettavissa Kysy museolta - palvelusta.
Suomen kielen professori Kaisa Häkkinen on puolestaan arvioinut kovalla vauhdilla liikkumista kuvaavan sanonnan tulleen suomen kirjakieleen kansankielestä 1900 -luvun alussa. Esimerkkinä hippularattaat tai ajelurattaat...
Mahdatko tarkoittaa "Kolmen sisaren" Irinaa? Aiheesta on Suomessa v.1991 ilmestynyt Marja Jäniksen väitöskirja "Kirjallisuutta ja teatteriteksti : tutkimus näytelmien kääntämisestä esimerkkiaineistona Anton Tsehovin Kolmen sisaren suomennokset", (Joensuun yliopiston humanistisia julkaisuja, n:o 12). Tsehovin näytelmiä käsittelee myös Annikki Hyvösen väitöskirja "Eino Kalima Tsehov-ohjaajana, (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 448)" vuodelta 1986.
Helka-kokoelmasta saa asiasanat selville katsomalla korttinäyttöä. Mutta on totta, ettei läheskään kaikkia kohteita ole asiasanoitettu, mutta uudemmasta aineistosta löytää käytetyt asiasanat. Helka on siis Helsingin yliopiston kirjastojen yhteinen kokoelmaluettelo ja siinä on myös mukana teologisen tiedekuntaan kuuluvat kokoelmat. Helka löytyy osoitteesta http://www.helsinki.fi/helka/
Muita tärkeitä kirjastojen yhteisluetteloita ovat:
Libris eli ruotsalaisten kirjastojen yhteisluettelo http://www.libris.kb.se/
Karlsruhen yliopiston kirjaston verkkopalvelu osoitteessa http://www.ubka.uni-karlsruhe.de/hylib/en/kvk.html
Brittiläisten kirjastojen yhteisluettelo http://blpc.bl.uk
Aineistoa on luetteloitu vaihtelevalla tavalla eli jostain löytyy...
Asiasanoilla sopimusoikeus tai sopimukset oikeus löytyy useampiakin teoksia esim. Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta: http://www.ouka.fi/kirjasto/kokoelma/index.html . Uusimpia ovat Jari Vuorijoki: Lakiopas sopimuksen tekemiseen, 2002 tai Ari Saarnilehto: Sopimusoikeuden perusteet, 2002. Suomen kirjallisuuden mukaan Mika Hemmolta on ilmestymässä kolmiosainen teos sopimusoikeudesta.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteinen hakemisto löytyy osoitteesta www.helmet.fi. Valitse sieltä sanahaku-palkki ja klikkaa sitä, kirjoita hakukenttään: elokuvat (tai **) ja avaa aineistovalinta: dvd-levyt. Näin saat listan kaikesta dvd-aineistosta uusimmasta alkaen.
Kertomuksen alkuperäinen nimi on "L'avventura di due sposi". Suomennos, joka on nimeltään "Mies ja vaimo", sisältyy kokoelmaan "Maailmankirjallisuuden mestarinovelleja 2" (WSOY, 1969). Englanniksi novelli on käännetty nimellä "The Adventure of the Married Couple". Se sisältyy kokoelmaan "Difficult Loves".
Anders Jacobssonin ja Sören Olssonin kirjoittaman Bert-sarjan teokset löytyvät ilmestymysjärjestyksessä Otavan sivuilta; Bertin pähkäilyjen jälkeen on ilmestynyt Bert, villi ja vapaa, joka ilmestyi vuonna 1998 suomeksi ja vuonna 1996 ruotsiksi.
http://www.otava.fi/kirjailijat/ulkomaiset/jacobsson___olsson/fi_FI/suo…
Kysymystänne eseestä löysin viitteen ruotsinkielisessä osoitteessa http://hd.se/kultur/boken/2007/05/20/mumin-och-mumins-mamma/ Esseetä ei valitettavasti ole suomennettu.
Myöskään Agneta Rehal-Johanssonin teosta "Den lömska barnboksförfattaeren : Tove Jansson och muminverkets metamorfoser" ei ole suomennettu. Tarkistin asian Suomen kansallisbibliografiasta FENNICA:sta.
Popovin saari (Popov Ostrov) on suomeksi nimeltään Papinsaari. Vuodesta 1933 saari on tunnettu nimellä Rabotŝeostrovsk, suomeksi Vallankumoussaari. Käännös on mielestäni outo, sillä rabotŝi viittaa työhön tai työväenluokkaan, ei vallankumoukseen.
Papinsaaren taajama sijaitsee Vienan Kemin itäpuolella, Vienanmeren rannalla. Sinne johtaa 12 kilometriä pitkä haararata Kemistä. Papinsaaressa on Vienan Kemin satama. Taajama syntyi v. 1888 perustetun sahan ympärille ja sai nimensä taajaman edustalla olevan suuren, samannimisen saaren mukaan. Tällä saarella sijaitsi vuosina 1923 – 1936 Kemin keskitysleiri, viralliselta nimeltään Kemin kauttakulkuvankila. Saarella on säilynyt rakennus, jossa oli eristyssellejä, puolittain uponnut proomu, jolla...
Olet ehkä lukenut Jennifer Bellen kirjan "Se on menoa". Kirjasta on Helmet-kirjastoissa kaksi painosta:
http://www.helmet.fi/record=b1158575~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1158576~S9*fin
Tegnérin yksittäisten runojen suomennoksia löytyy joistakin antologioista, mutta kysymääsi runoa ei niistä löytynyt.
Lähde:
Linkki maailman runouteen - käännösrunoaiheinen viitetietokanta, joka sisältää yli 20 000 viitettä maailmanlyriikan suomennoksiin antiikin ajasta nykyaikaan.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
Tarkistin Tegnérin teosten/runojen suomennokset myös Suecana extraneasta, ruotsalaisen kirjallisuuden käännöstietokannasta, mutta siellä mainittiin ainoastaan suomeksi käännetyt kokonaiset teokset.
http://libris.kb.se/hitlist?q=tegner&p=1&r=;spr:fin&f=simp&g=&m=10&d=li…
Kyselin asiaa hankintaosastoltamme, ja sieltä luvattiin vauhdittaa ”Hopeanuoli”-sarjan osien tuloa kirjastoon. Kyseessä on niin suosittu sarja, että sen osat varmasti hankitaan kirjastoon. Mitään aikataulua en kuitenkaan pysty sanomaan, koska asia riippuu paljon myös tukkutoimittajasta.
Kannattaa seurailla tilannetta HelMet-verkkokirjastosta osoitteesta http://www.helmet.fi. Heti kun yksikin kappale kirjaa ilmestyy järjestelmään, pääset jo varaamaan sen.
Mikäli haluamaanne kirjaa ei löydy Pirkanmaan kirjastojen kokoelmista, siitä on mahdollista tehdä kaukolainapyyntö.
Tietoa kaukopalvelun periaatteista ja maksuista sekä linkki tilauslomakkeeseen löytyy kirjaston sivuilta osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/index.php/palvelut-ja-asiointi/kaukopalvelu/. Tilauksen voi tehdä myös paikan päällä kirjastossa.
Vinyylilevyjen tallentaminen CD:lle on mahdollista Kirjasto 10:n Vinyylibaarissa. Lisää tietoa digitointimahdollisuudesta voit lukea alla olevasta linkistä. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Kirjasto 10:een, jonka yhteystiedot löydät toisesta linkistä.
http://www.lib.hel.fi/Page/28260a68-aa56-41c8-9061-30d450cb37e6.aspx?gr…
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjasto10/yhteystiedot/
Tapio Rautavaaran v. 1969 levyttämä valssi ”Muistoissain muuttumaton” alkaa sanoin: Löytänyt en, turhaan mä hain maisemaa nuoruuden... Kappaleen keskivaiheilla on sanat: Muistoissain mä siirryn lapsuusmaisemaan ... Kappaleen on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Tuula Valkama.
Nuotinnos kappaleeseen löytyy kokoelmasta Tapio Rautavaara: Reissumiehen taival : lauluja (ISBN: 951-757-223-9)
Äänitteenä kappale on Tapio Rautavaaran CD-kokoelmassa ”En päivääkään vaihtaisi pois : sata levytystä vuosilta 1946-1979” (julkaistu 1995, Fazer) tai v. 2008 julkaistussa ”Kulkurin taival : kaikki levytykset 1946-1979” (Warner Music Finland)
Aineiston saatavuuden voi tarkistaa Aalto-kirjastojen verkkokirjastosta:
www.aaltokirjastot.fi
