Suomen museoliitto suosittelee kirjaa Rohmut ja riesat toimittanut Outi Nummi. Se on kuulemma ensimmäinen suomenkielinen tunnistusopas.
HelMetistä löysin hakusanalla tuhohyönteiset myös pari muuta ehdokasta.
Lasse Jansson: Sisätilojen tuhoeläimet, 2012 ja niiden torjunta sekä
Tuula Putus: Elinympäristömme pienet tuholaiset : viihtyvyys- vai terveyshaitta, 2013.
Netin tiedot ovat tosiaan moninaiset ja usein ainakin kuvien kohdalla aika puutteelliset.
Löysin kuisten yhden sivusto, jota uskallan suositella, vaikka se on kaupallisen toimijan sivusto. Sivulla on kuitenkin hyvät tunnistuskuvat ja joopa lähdeviitteet mainittu.
http://www.hyonteismaailma.fi/
Ikävä kyllä yrityksistä huolimatta tähän suruvärssyyn ei löytynyt tekijää selaamistani värssykirjoista eikä runokirjoista. Netistä löytyi tämä värssy myös osana toista värssyä, joka alkaa "Tupa tyhjänä tyhjyyttä huokaa",mikä värssy taas on jossain aloitettu sanoilla Ei kuulu askeleet rakkaimman,tupa tyhjänä tyhjyyttä huokaa".
Valitettavasti ei. Yölinjalla-ohjelma alkoi Radio Cityssä vuonna 1986 Teppo Turkin juontamana ja jatkui vuodesta 1987 Pekka Saurin vetämänä. Vuonna 1997 ohjelma siirtyi Yle Radio Suomen taajuudelle. Yleisradion Elävässä arkistossakin vanhoista jaksoista on kuitenkin kuunneltavissa vain katkelmia (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/05/31/yolinjalla-pekka-sauri).
Vuonna 2016 Pekka Sauri palasi ohjelman pariin yhdeksi illaksi. Jakso on kuultavissa Yle Areenassa: http://areena.yle.fi/1-3676322?autoplay=true.
Mahdollisuudesta saada vanhoja jaksoja joskus kuuluviin voi toki kysyä Yleltä. Elävän arkiston sähköpostiosoite on elavaarkisto@yle.fi
Tekijänoikeudellinen suoja-aika on 70 vuotta tekijän kuolemasta. Se siis rajoittaa huomattavasti käytettäviä runoja.
Eino Leinon lisäksi sopivia runoja löytyisi varmaankin myös esimerkiksi Saima Harmajalta, Edt Södergranilta, Kaarlo Sarkialta, Katri Valalta, Uuno Kailaalta, Joel Lehtoselta, J. H. Erkolta ja tietenkin Aleksis Kiveltä.
Runoja voisi etsiä esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen klassikkokorpuksesta, jossa on aineistoa esimerkiksi Edit Södergranilta, Uuno Kailaalta, Kaarlo Kramsulta ja Juhani Siljolta.
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/klassikot_coll_rdf.xml
Runoston sivuilta löytyy mukavasti mm. Runoston sivuilta.
http://runosto.net/
Aleksis Kiven, Kaarlo Kramsun ja Eino Leinon runoja löytyy Internitixin...
Helsingin kaupunginkirjastossa toimistotekniikkaa käsittelevät kirjat ovat luokassa 674.4. Voit selata aiheesta olevaa aineistoa antamalla Plussa-tietokantaan (kirjaston kotisivulta http://www.lib.hel.fi linkki) hakusanaksi toimistotekniikka tai suoraan luokan 674.4. Kirjastojen asiakastyöasemilla on käytössä lehtiartikkelitietokanta Aleksi josta voit hakea esim. hakusanalla toimistotekniikka lehtiartikkeleita. Uudistuva konttori- niminen lehti, joka käsittelee mm. toimistotekniikkaa ja toimistotyötä tulee pääkirjastoon Pasilaan ja Rikhardinkadulle.
Vuosien varrella Tampereella on ilmestynyt koko joukko ilmaisjakelulehtiä. 1980-luvulla kaupungin alueella jaettiin Tamperelaisen ohella ainakin seuraavanlaisia julkaisuja: Länkkäri : riippumaton ilmoitus- ja uutislehti (1981-1999), PS : Pirkanmaan sanomat : Etelä-Pirkanmaan talouksien palvelulehti (1982-2000), Kotikaupunki (1984-1988) ja Viikko-Tampere (1988-1990). 1990-luvun puolella ilmestyi Tampereen kaupunkiviesti (1993-1999).
Näiden ja monien muiden tamperelaisten ilmaisjakelulehtien numeroita löytyy Tampereen kaupunginkirjaston Pirkanmaa-kokoelman lehtivarastosta.
Kirjasto ei tarjoa kontaktimuovia asiakkaille kirjojen päällystämiseen paitsi kenties joissakin erikoistapahtumissa. Esimerkiksi Helsingissä on monissa kirjastoissa ennen koulujen alkua muovitusopastusta, jossa kontaktimuovia on tarjolla muovittamisen harjoitteluun.
Tällaiseen tarkoitukseen sopivaa kontaktimuovia saa ostettua itsekin esimerkiksi kauppojen toimistotarvikeosastoilta. Tarvittaessa kaupan henkilökunnalta voi kysyä apua kontaktimuovilaadun valitsemisessa. Ohjeita kirjojen muovittamiseen löytyy esimerkiksi YouTube-videoista. Kirjastossakin voi toki kirjojaan muovittaa omalla kontaktimuovilla ja kenties apuakin voi saada, jos henkilökunnalla on siihen aikaa ja osaamista.
Aihetta käsitellään kulttuurilehti Hiidenkiven numerossa 1/1996 (s.44). Asiantuntijana on Kotimaisten kielten keskuksen tutkija. Artikkeli sisältää seuraavat tiedot:
Toulat on alkuaan tarkoittanut jotain kohtaa Toulauden kyläasutuksen halki laskevassa Toulatjärvien ja Toulatjoen vesistössä ja siirtynyt myöhemmin asutuksen nimeksi.
Nimen alkuperää ei ole ratkaistu. Sen syntyä pohdittaessa on tarpeen ottaa huomioon vesistösana toola ~ toula, josta on tietoja Kuusamosta. Sana tarkoittaa 'puronsuun laajentumaa, vesimutkaa, suvantoa'.
Yleiskieliseen käyttöön suositettava taivutusmuoto on Toulauden, Toulaudella. Puhekielessä muotojen epäparisuus pyrkii tasoittumaan, ja nimeä on alettu taivuttaa Toulatissa...
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Tässä joitain lukusuosituksia kovasta scifistä, toivottavasti listan kirjat miellyttävät:
Alastair Reynolds: Jäänpuskijat, Aurinkojen huone
Hal Clement: Painovoima 700
Octavia Butler: Aamunkoitto
Pratchett Terry ja Baxter Stephen: Pitkä maa -sarja
Dan Simmons: Hyperion-sarja
Tim Powers: Anubiksen portit
Hannu Rajaniemi: Kvanttivaras
Risto Isomäki: Pimeän pilven ritarit
Näyttäisi siltä, ettei Kustavin seudulla puhutusta murteesta ole olemassa kokonaista sanakirjaa, vain joitakin suppeita kirjoituksia, vaikka monista muista murteista on laadittu sanakirjoja. Suomen murteiden sanakirja osoitteessa https://kaino.kotus.fi/sms/ on kuitenkin erinomainen lähde erilaisten murresanojen merkitysten tutkimisessa. Tosin valitettavasti teos ei ole vielä kokonaisuudessaan ilmestynyt, vaan siitä löytyy vasta sanoja M-kirjaimen kohdalle.
Nykysuomen sanakirjasta voi löytyä jonkin verran murresanojen selityksiä, mutta kovin kattavaa täydellistä murresanakirjaa ei valitettavasti ole. Erilaisissa sananparsikirjoissa saattaisi olla sanontoja, joita ehkä Alastalon salissa -teoksessa käytetään.
Luulen, ettei sanakirjaa oikein...
Tietoja hevosten fysioterapiasta voisit etsiä yleisesti hevosten hoitoon liittyvistä teoksista, esimerkiksi:
-Sirkkola, Heikki: Hevosen omistajan opas (1990)
-May, Chris: Hevonen: kasvatus ja hoito (1987)
Näissä teoksissa on kuitenkin vain hyvin yleisiä huomioita liittyen hevosten fysiologiseen hoitoon.
Aiheeseen liittyvä artikkeli:
-Lundelin, Tuija: Eläintäkin voi hieroa (Luomulehti; 2000; 6; 26-27)
Luomulehti löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston 3.kerroksen lehtienlukusalin varastosta.
Muiden kirjastojen kokoelmista löysimme Turun terveydenhuolto-oppilaitoksessa tehdyn opinnäytetyön:
-Kuivala, Mari: Fysikaalisten hoitomenetelmien käyttö hevosilla (1997)
Lisäksi Internetistä löytyi tietoa hevosten- ja yleinsä eläinfysioterapiaan liittyen...
Thor, Annika: Totuus vai tehtävä
Kallioniemi, Tuula: Ihmemies Topi
Kirkegaard: Kumitarzan
Lisää vinkkejä löydät kirjastojen lastensivuilta, joita löytyy seuraavasta luettelosta, http://www.kirjastot.fi/lapsille/kirjastot .
Suomenkieliset sirkustoimintaa käsittelevät kirjat näyttävät olevan pääasiassa Markku Aulangon käsialaa. Taiteen perusopetuksen kannalta asiaa käsitellään julkaisussa nimeltä "Sirkus kouluun. Virikkeitä lasten ja nuorten sirkustoimintaan" (1992). Taiteiden opetusoppiin liittyviä kirjoja löydät kirjastossa luokasta 38.297, muita sirkusaiheisia kirjoja luokasta 79.91.
Hei,
Gsm-liittymien hintavertailuja voit itse tehdä esim. internetissä sivulla:
http://koti.mbnet.fi/jonkko/gsm/
Myös Kuluttajalehdessä 2004 ; (38) ; 6 ; sivut :22-23
on aiheesta artikkeli.
Kannattaa tietysti muistaa, että hinnat vaihtelevat tosi usein ja myös tieto vanhentuu nopeasti.
Jos tarkoitat kysymykselläsi tilitoimistojen henkilökunnan palkkoja, niin juuri sellaista artikkelia ei löytynyt. Artikkeleita yleisestä palkkatasosta, ansiokehityksestä, naisten ja miesten palkkaeroista sen sijaan löytyy. (Esim. Kouvonen, Seppo: Reaaliansioiden kehitys tulopolitiikan kaudella. Hyvinvointikatsaus 2005 ; 1 / Vainionmäki, Jari: Palkkojen joustavuus Suomessa. Kansantaloudellinen aikakauskirja 2005 ; 1 / Romanov, Päivi: Tasa-arvo vaatii poliittista tahtoa. HS 2005-07-02 / Kähkönen, Virve: Miesten kuukausipalkka on lähes 800 euroa suurempi kuin naisten. HS 2005-07-07).
Yrittäjien palkkahallintoon liittyy artikkeli Petäinen, Minna: Helpotusta palkanmaksuun ensi keväänä : Palkka.fi palvelee pientyönantajia. Taloustaito yritys...
Kysymystänne eseestä löysin viitteen ruotsinkielisessä osoitteessa http://hd.se/kultur/boken/2007/05/20/mumin-och-mumins-mamma/ Esseetä ei valitettavasti ole suomennettu.
Myöskään Agneta Rehal-Johanssonin teosta "Den lömska barnboksförfattaeren : Tove Jansson och muminverkets metamorfoser" ei ole suomennettu. Tarkistin asian Suomen kansallisbibliografiasta FENNICA:sta.
Suomenkielistä nettitietoa Enid Blytonista näyttää olevan varsin vähän. Lähinnä sitä löytyy Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Enid_Blyton. Englanninkielisiä sivuja löytyy runsaammin, niitä voit halutessasi hakea esim. Googlen avulla (www.google.fi) laittamalla hakusanaksi "Enid Blyton".
Blytonin lapsuudesta ja nuoruudesta sekä kirjailijanurasta kerrotaan laajemmin Mervi Kosken kirjassa Ulkomaisia nuortenkirjaklassikoita. Sitä kannattaa kysyä kirjastosta.
Koska kysymykseen löytyy vastaus arkistostamme, kopion sen tähän: Nimestä Tiiu ei löydy paljoa tietoa. Se on tosiaan virolainen nimi, jonka alkuperäinen muoto saattaa olla Dorotea. Virossa Tiiun nimipäivää vietetään 1.11. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kotisivulla http://www.kotus.fi/index.phtml?s=452 annetaan ohjeita siitä, milloin nimipäivää voi viettää, jos nimeä ei ole almanakassa. Ohjeiden mukaan nimipäivää voi viettää samana päivänä kuin kantanimen muut muunnokset, eli voitte hyvin juhlia Tiian päivänä 6.2. Voitte myös valita virolaisen nimipäivän 1.11.
Vanhimmat Kantonen- ja Kantola-nimet vaihtelevat Kantanen- ja Kantala-muotojen kanssa, mikä johtuu siitä, että alkujaan ”kanto” = ”kanta”. Enimmät Kantala-nimiset talot sijaitsevat niemen tyvessä eli kannassa tai ovat kantatiloja, joista muita tiloja on erotettu. Sanalla ”kanta” on myös merkitykset ”niemi” ja ”kapea kaistale vesien, soiden tai peltojen välissä”.
Pälkäneen kylä Koljonkanta on tunnettu myös nimellä Kanto ja Pälkäneen Kantokylä oli vuosina 1448 ja 1462 Kantokijle ja Kantokylä, mutta 1463 Kanda kylä by ja Kandakylä.
Sukunimellä Kantonen ei ole selvää levikkialuetta. Se on levinnyt lähes pariinkymmeneen pitäjään Pohjanmaalle, Lounais-Suomeen, Hämeeseen ja aina Enonkoskelle asti. Vuoden 1906 nimenmuutokset ovat tuoneet Kantosen...
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa on tuhansia äänikirjoja. Saat niistä luettelon Helmet-haun (http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X) kautta kirjoittamalla ensimmmäiseen hakuruutuun äänikirjat. Voit myös rajata hakuasi esimerkiksi materiaalin tai kielen mukaan. Esimerkiksi kirjoittamalla hakuruutuun äänikirjat ja rajaamalla haun aineiston cd-levyihin ja kielen suomeksi saat tulokseksi yli 800 suomenkielistä cd-levyille luettua äänikirjaa.
Äänikirjoja on monenlaisia: esimerkiksi satuja ja tarinoita, aikuisten romaaneja ja runoja, muistelmia ja tietoa eri aiheista.