Lydia Wictorzonin nimeä ei mainita ainakaan seuraavissa Suomen lähetystyön historiaa käsittelevissä kirjoissa
- Kuilun reunalla : Suomen lähetysseura Kiinassa 1926-1929 / Pekka Lund (2006)
- Uskoa teoiksi 150 vuotta : Suomen lähetysseura 1859-2009 / toimittanut Liisa Hovila-Helminen (2008)
- Eevat apostolien askelissa : naislähetit Suomen lähetysseuran työssä 1870-1945 / Kirsti Kena (2000)
- Jumalan kannattelu : tutkimus kristillisen vakaumuksen vaikutuksesta lähetystyön kriisin käsittelyyn Kiinassa 1920-luvulla / Pekka Lund (2008)
Jumalan kannattelu -kirjassa käsitellään myös muita kuin Suomen lähetysseuran lähetystyön tekijöitä.
Matti Peltolan kirjassa Lähetystyö ja kansankirkko (1989) mainitaan vuonna 1890 Ruotsissa syntynyt Linus...
Hei!
Voit hakea tarvitsemaasi aineistoa internetistä Kuopion kaupunginkirjaston Verkkokirjasto Sallin avulla http://www.kuopio.fi/kirjasto/
Tarkennetun haun kohtaan Asiasanat/Aihe voit kirjoittaa työssäoppiminen, työkierto, oppiva organisaatio, ammatillinen kehitys, osaamisen siirto, henkilöstökoulutus tai henkilöstösuunnittelu. Klikkaamalla kunkin teoksen nimeä, saat siitä tarkemmat tiedot ja näet myös, onko teosta sillä hetkellä lainattavissa kirjastossamme. Kirjastossamme on myös sähköisiä kirjoja, joita voit ladata omalle tietokoneellesi. Tarkempaa tietoa niistä saat kirjaston kotisivun kohdasta Hakemisto kirjaston palveluista, kohdasta Sähköiset kirjat.
Voit hakea tietoa myös kansallisista Linnea-tietokannoista: http://www....
Petsamon taistelussa 12.5.1918 Valkoisten suomalaisten puolelta kyseessä oli nk. Petsamon retkikunta, jonka miehistö koostui suurelta osin Pohjois-Suomen suojeluskunnista. Retkikunnan vahvuus oli noin 130 miestä.
Iso-Britannia lähetti alueelle risteilijä Cochranen, jolta maihin ja täten taisteluun rantautui 50 venäläistä punakaartilaista, 50 brittien merijalkaväen sotilasta sekä 150 brittimatruusia yhden tykin kera, eli yhteensä noin 250 miestä.
Brittijoukot löivät suomalaiset heti 12.5. taistelussa, jossa kaatui kaksi valkoista, myös joitakin jäi vangiksi. Brittien tappioiksi mainitaan "muutamia", muun muassa haavoittunut tykistökapteeni.
Imandran alueen varsinaisesta taistelusta ei löytynyt viitteitä, mutta Imandra-järven seutu oli...
Ensimmäinen kysymys tunnetaan myös niin sanottuna valehtelijan paradoksina. Eräitä ratkaisuyrityksiä siihen ovat olleet:
* peruslogiikkaa on muutettava, koska jotkin lauseet, kuten valehtelijan paradoksi, eivät ole tosia eivätkä epätosia
* peruslogiikkaa on muutettava, koska jotkin lauseet, kuten valehtelijan paradoksi, ovat samaan aikaan sekä tosia että epätosia
* missään loogisesti korrektissa kielessä ei voi puhua kielen lauseiden omasta totuudesta eikä mikään lause voi siis viitata omaan totuuteensa, joten valehtelijan paradoksi kertoo vain luonnollisen kielen epätarkkuudesta
Lisää informaatiota valehtelijan paradoksista ja sen mahdollisista ratkaisuista löytyy esimerkiksi täältä:
http://plato.stanford.edu/entries/liar-paradox/
Kaksi...
Etsityn runon Kylän pääss' on krouvi tuolla on kirjoittanut unkarilainen Sándor Petöfi. Otto Mannisen suomennos siitä löytyy Petöfi-kokoelmasta Runoja, joka ilmestyi ensimmäisen kerran 1922; viimeisin painos on vuodelta 2001. Sama käännös löytyy lisäksi parista runoantologiasta: Uudempaa lausunta-ohjelmistoa (1925) ja Runon ääni : lausujain juhla-antologia (1988).
Helmet-kirjastoissa on 440 kirjaa, joiden aiheena on masennus. Näistä tietokirjoja on 307 ja kaunokirjallisuutta 120. Lisäksi on mm. sarjakuvia. Aivan näin monta eri kirjaa ei kuitenkaan ole, vaan mukana luvuissa ovat myös kirjojen eri painokset. Kaikissa kirjoissa aihe ei myöskään ole ainoa tai edes keskeinen, vaan vaikkapa vain sivujuonne.
Saat luettelon kirjoista kirjoittamalla Helmet-haun Tarkennettuun hakuun aiheeksi masennus ja valitsemalla aineistoksi kirjan. Voit halutessasi rajata hakua muullakin tavoin:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSea…
Suositteleminen on kovin vaikeaa, kun kirjoja on näin paljon. Alla kuitenkin kolme tietokirjaa uusimmasta päästä:
- Masennus / Tarja Heiskanen,...
Kyseessä on kaiketikin hollantilaisen Herman Kochin vuonna 2013 suomeksi julkaistu romaani Lääkäri (Zomerhuis met zwembad, 2011). Teoksesta voi lukea lisää alla olevista linkeistä.
Lähteet:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_…
http://www.siltalapublishing.fi/fi/kirjailijat/herman-koch
http://www.siltalapublishing.fi/fi/kirja/kaannetty-kaunokirjallisuus/11…
http://www.hs.fi/kulttuuri/a1382078747375
http://en.wikipedia.org/wiki/Herman_Koch
Kristiina Lähteen kirjoja kustantaa Teos, jonka kautta voit lähettää terveisesi kirjailijalle. Yhteystietoja löytyy täältä: http://www.teos.fi/yhteystiedot/.
Kristiina Lähde kustantajan sivuilla: http://www.teos.fi/kirjailijat/kristiina-l%C3%A4hde.html.
Katariina Lillqvistin animaatioelokuva Kamarihaikara vuodelta 1993 perustuu Franz Kafkan novelliin "Der Storch im Zimmer", joka on suomeksi saanut otsikon "Kun tulin illalla kotiin". Novelli julkaistiin suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1969 Aarno Peromiehen suomentamana kokoelmassa "Keisarin viesti" (toim. Kai Laitinen, Otava, 1969).
Itse asiassa "Der Storch im Zimmer" on katkelma pidemmästä tekstistä, joka sisältyy Kafkan muistikirjaan vuosilta 1916 - 18 ("Oktavheft C"). Kyseinen katkelma on ilmeisesti vuodelta 1917. Alkuperäiset tekstit voi lukea alla olevista linkeistä.
Lähteet:
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/147369
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_27981
http://www.franzkafka.de/franzkafka/fundstueck_archiv/...
Valitettavasti ePress-palvelun sähköisiä sanomalehtiä voi lukea vain kirjastossa. Palvelun lehdet ovat luettavissa Päijät-Hämeen kirjastojen tietokoneilla sekä Lahden kirjaston tiloissa omalla laitteella, joka on yhteydessä internetiin kirjaston avoimen verkon kautta.
Lahden kaupunginkirjaston palveluna tarjoamia PressDisplayn ja Zinion sähköisiä lehtiä voi lukea myös kotona, mutta Aamuposti-lehteä niissä ei ole.
NELJÄS lienee
https://de.wikipedia.org/wiki/Kommet,_ihr_Hirten
ENSIMMÄINEN on todennäköisesti osamukaelma Lutherin Vom Himmel hoch, da kam ich her (eli Enkeli taivaan) -virrestä
http://www.liederlexikon.de/lieder/vom_himmel_hoch_da_komm_ich_her/?sea… himmel hoch
Från himlens höjd jag/Enkeli taivaan -virsi on Ruotsin kirkon virsikirjassa numero 125, Ett barn är fött på denna dag numero 126.
Ne veisataan eri sävelellä.
TOINEN laulu on Ruotsin kirkon virsikirjassa numerolla 121. Tekijäksi ilmoitetaan (kysymysmerkin kanssa) A. Burckhardt. Sveitsiläisen Abel Burckhardtin tiedetään kirjoittaneen vuonna 1845 yhden joulurunon (http://www.basler-bauten.ch/index.php?option=com_content&view=article&i… ). Sen yhteyttä nykyiseen ruotsalaiseen...
Kotilieden kansikuvista ei löytynyt luetteloa. Kuopion Varastokirjaston Kontentti-tietokannan (http://www.varastokirjasto.fi/digiphpt/kontentti.php ) kautta löytyy mm. Kotilieden sisällysluetteloita. Tätä kautta löytyy tieto neljästä Väinö Hämäläisen Kotiliedessä julkaistusta taidejäljennöksestä, mutta kansikuvia ei tätä kautta voi etsiä. Tiedot taidejäljennöksistä löytyvät alta:
http://www.varastokirjasto.fi/digiphpt/dump_kotiliesi.txt
Valitettavasti tietoa kysymäsi kuvan sijainnista ei löytynyt, mutta lehtiä voi tulla käymään läpi Pasilan kirjastoon kirjaston aukioloaikoina. Lehdet ovat Helmet-kirjastojen kirjavarastossa Pasilan kirjaston alakerrassa. Sieltä löytyvät Kotiliesi vuodesta 1923 alkaen, Pääskynen (1907-1935), Suomen...
Hei, muistat aivan oikein.
Vuodelta 1961 on tallessa Hiihtokelitiedoitus, joka on luettu osana Päivätarjotin-ohjelmaa 14.4.1961.
Tässä ohjelman tarkemmat tiedot:
OTSI: Päivätarjotin 14.4.1961.
ENSI: 19610414 AANP: 19610414 KEST: 001730
(00:00) Avaruuslaulut. Laulut: Sinä olet ensimmäinen. Onnittelen sinua, ihminen.
(03:20) Heikki Eteläpää: Viikon elokuvakatsaus.
(06:40) Pyhäkoulutyö. Papisto Lahdessa. Suomen pyhäkouluyhdistyksen pääsihteeri, rovasti Pentti Taipale vastaa mikä on pyhäkoulun tehtävä tällä hetkellä.
(08:20) Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta viettää vuosijuhlia. DI Sakari Seeste: juhlien teemana Dipoli.
(10:45) Hiihtokelitiedoitus. Eri lääneissä desimetrimäät, kuinka paljon uutta ja vanhaa kantavaa lunta sekä luistava...
Tuntea sanalle löytyy vastine kaikista lähisukukielistä sekä useista etäsukukielistä. Verbivartalon alkuperäinen asu *tumte-. Suomen kirjakielessä sana on esiintynyt Uppsalan evankeliumikirjasta ja Agricolasta alkaen.
Lisätietoja: Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja
Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=tuntea&Searc…
Seija Tuovila tutkimustyö : Kun on tunteet, Suomen kielen tunnesanojen semantiikkaa http://jultika.oulu.fi/files/isbn9514278070.pdf
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan tämän Tony Redisin säveltämä kappale on useimmiten suomennettu nimellä Milloin, milloin, milloin. Sen ovat levyttäneet suomeksi Violan mukaan J. Huimapää ja tanssiorkesteri, Trio Erektus -yhtye, Jamppa Tuominen ja yhtye, Perttu Kari (lauluääni) ja Esa Pethman orkestereineen, Vieno Kekkonen (lauluääni) ja nimeämätön orkesteri, Viihdekuoro Buffo, Vieno Kekkonen (lauluääni), Erkki Valasteen kuoro & orkesteri, Stig Fransman (lauluääni) ja Rauno Lehtisen orkesteri, Matti Heinivaho (lauluääni) ja Ossi Malisen orkesteri, Francis Goya (kitara). Lasse Paasikon Studio-orkesteri, Portelli, Nino (harmonikka), Martti Gröndal (lauluääni) ja nimeämätön yhtye, Borgånejdens Dragspelsklubb (...
Muuta nimitystä kuin 'täti' ei ole ainakaan yleiskielessä. Mikäli haluat tietää, löytyykö sellainen mahdollisesti murteista, voit tiedustella asiaa Kotimaisten kielten keskuksesta: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Immi Hellénin runo Vieraisilla alkaa sanoilla "Hiiripä naapurit kutsui kestiin...". Runo sisältyy lukuisiin lastenrunoantologioihin ja alakansakoulun lukukirjoihin. Voit lukea runon esimerkiksi teoksista Hyvää huomenta, punahilkka! (2011), Meidän lasten aapinen (useita painoksia), Hellén, Immi: Punaposki, kultasuu : runoaarteita (useita painoksia).
https://finna.fi/
Onnet https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
Tieteen termipankin kirjallisuudentutkimuksen Realismi-artikkeli listaa eri maiden tunnetuimpia realismin edustajia:
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:realismi
Kirjasampo-sivustolta löytyy pidempi lista:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au36fd3d2f-63dc-4d73-9619-d…
1. Tsehovin tuotannossa on useita mainintoja koivuista esim. Sahalinissa hän kuvaa kulotusta: " Koivikossa luikertelevat tulikäärmeet näyttävät vieläkin kauniimmilta; koko metsä on läpivalaistu, valkoiset savupatsaat erottuvat selvästi, koivujen varjot häilähtelevät valoläikkiä vasten. Tuollainen ilotulitus tekee olon hieman kammottavaksi. (s. 13.)" http://gamma.nic.fi/~juhatik/pohdinta/sahalin.htm,
Vanja enossa Astrov:"Ku mä istutan pienen koivun, ja sitte mä näen, miten se vihertää ja huojuu tuulessa, niin mun sydän pakahtuu, ja mä tunnen ylpeyttä ja mä... (Huomaa rengin, joka on tuonut tarjottimella lasin viinaa.) Mutta yhtä kaikki... (juo) ... täytyy lähteä. Kaikki tää on varmaan vaan jotain mun kummallista...