Eve Hietamies on toimittaja, hänen vanhempansa ovat kirjailijat Laila ja Heikki Hietamies. Tietoa Eve Hietamiehestä ei kirjoista noiden Kotimaisia nykykirjailijoita teosten lisäksi juurikaan löydy. Netin kautta voit etsiä erilaisia haastatteluja ja kirja-arvosteluja. Ohessa on joitakin osoitteita, joita voisit silmäillä:
http://www.kouvolansanomat.fi/arkisto/vanhat/2002/08/27/kulttuuri/juttu…
http://www3.soneraplaza.fi/ellit/artikkeli/0,2208,2093_65817,00.html
Kirjoita esimerkiksi Googleen tai Alta Vistaan hakusanoiksi "eve hietamies", niin saat jonkun verran osumia, joita selailemalla voit etsiä hyödyllisimpiä sivuja.
Pohjalaisia-oopperan naispääroolit ovat: Maija Harri (mezzosopraano), Liisa, sukulainen, palvelijana Harrissa (mezzo-sopraano), Kaisa (sopraano).
Pohjalaisia-oopperan henkilöt ja juoni on luettavissa muun muassa osoitteessa
http://www.edu.ouka.fi/koulut/honttamaki/musiikki/henkilot.htm .
Muukalaisuus-teeman klassikkoja ovat mm. Julia Kristevan Muukalaisia itsellemme (Gaudeamus 1992)ja Georg Simmelin Suurkaupunki ja moderni ja elämä : kirjoituksia vuosilta 1895-1917 (Gaudeamus 2005). Ensinmainitussa tarkastellaan toiseutta ja vierautta lähinnä filosofisesta ja psykologisesta näkökulmasta, toinen taas lähestyy aihetta kaupunkisosiologian keinoin.
Hieman uudempaa materiaalia aiheesta löydät mm. Mikko Lehtosen toimittamasta kokoomateoksesta Suomi toisin sanoen (Vastapaino 2004). Siinä erityisesti artikkeli Vieraus ja viisaus esittelee aiheen tutkimusta laajasti käyttäen esimerkkejä suomalaisen yhteiskunnan suhtautumisesta siirtolaisiin ja muukalaisiin. Siirtolaisuustutkimuksesta saat lisää tietoa mm. Minna Domanderin...
Kysymyksesi on esitetty myös palvelun tietolistalla, mutta emme ole saaneet yhtään vastausta, itsekään en tiedä suoraan yhtään suomenkielistä ”kultaisen säännön” runoa. Kahil Gibranin mietteissä on jotakin sinnepäin
viittaavaa, esim. teoksessa ”Merta ja hiekkaa”: ”Viisaus lakkaa olemasta viisautta, kun siitä tulee liian ylpeä
itkeäkseen, liian vahva nauraakseen ja liian itsekäs etsiäkseen muita kuin itseään” ym.
Turun kaupunginkirjastossa oli hiljattain näyttely ”Runo puhuu uskosta”, siihen liittyvä kirjallisuusluettelo on luettavissa kotisivultamme. Polku alkaa etusivulta kohdasta Kirjasto suosittelee, Aiheluettelot, Kaunokirjallisuus ja lopuksi Runo puhuu uskosta:
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=58236
Uskonnolliset...
Suppea henkilökuvaus kirjailija Jostein Gaarderista löytyy suomenkielisestä Wikipediasta, osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Jostein_Gaarder. Hieman laajemman artikkelin löydät englanninkielisesta Wikipediasta osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/Jostein_Gaarder .
Jostein Gaarderista on vuosien mittaan kirjoitettu lehtiartikkeleita. Artikkeliluettelon löydät oheisesta liitteestä. Lehtien saatavuutta voit tiedustella lähikirjastostasi.
Tietoa Gaarderista löytyy myös alla mainituista kirjoista. Niiden saatavuus selviää pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-aineistoluettelosta, jonka osoite on http://www.helmet.fi .
- Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita / toim. Niklas Bengtsson ja Tittamari Marttinen, 1997...
Teosten tähditystä käytetään teosten arvioimiseen. Kun joku on lukenut, kuunnellut tai nähnyt jonkin teoksen, hän voi halutessaan laittaa siitä tähtien avulla oman mielipiteensä näkyville muille. Se on tiedoksi muille HelMet-järjestelmän käyttäjille, jotka mahdollisesti harkitsevat kyseisen teoksen lainaamista. Muihin tarkoituksiin sitä ei käytetä.
Muiden arviot näet menemällä HelMet-järjestelmässä teoksen tietoihin. Jos tähdet ovat harmaita, teosta ei ole arvioitu. Jos kaikki viisi tai osa niistä on tummia, teoksesta on tehty arvio. Esim. Barack Obaman kirjasta Unelmia isältäni on tehty neljä arviota. Keskiarvo niistä on neljä tähteä. HelMetin kautta ei pysty näkemään kuka on nämä arviot tehnyt. Näkyvillä on vain lopputulos.
Hei!
Osoitteessa http://www.shakki.net/pelaaminen/online/
löytyy runsaasti eri tasoisille pelaajille tarkoitettuja pelejä.
Googlehaulla "online shakki" näyttäisi myös löytyvän lukuisia ilmaisia shakkipelejä.
Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjastossa on kolme vuokrattavaa tutkijanhuonetta. Ne sijaitsevat kirjaston 3. kerroksessa. Tutkijanhuoneen voi varata 3. kerroksen lukusalin neuvonnasta, joko paikan päällä tai puhelimitse, puh. (014) 266 4117.
Huoneita vuokrataan enintään puoleksi vuodeksi ja vähintään yhdeksi kuukaudeksi kerrallaan. Tila on varaajan käytössä arkisin klo 8.00–20.00 ja lauantaisin klo 9.00–16.00, kesällä arkisin klo 8.00–19.00 ja lauantaisin klo 8.00–15.00. Tutkijanhuoneen vuokra on opiskelijoilta 10 euroa/kk ja muilta 20 euroa/kk. Opiskelijakortti on esitettävä huonetta varattaessa.
Tutkijanhuoneessa on mahdollista käyttää maksutta omaa kannettavaa tietokonetta.
Todennäköisesti kirja on Henning Mankellin Italialaiset kengät, vaikka Mankell onkin miespuolinen eikä tämä kirja ole dekkari, vaikka kirjailija on paljon dekkareita kirjoittanutkin. Kirjassa saarelle erakoitunut kirurgi on nuorena lääkärinä vahingossa amputoinut potilaan väärän käden, ja nainen joka saarelle tulee, on kirurgin vanha rakastettu. Paljastuu myös, että heillä on yhteinen tytär.
Keskustelimme asiasta kollegojen kanssa, mutta ei oikein löytynyt lajeja.
Vammaisuushan ei kai sillään tuo hyötyä vaan vammaisuuden takia käytetyt apuvälineet. Niistä tulee kuitenkin suorituksen hyväksymisessä herkästi ongelma, mikäli apuvälineiden katsotaan antavan urheilijalle ylimääräistä hyötyä, vaikkapa ponnistusvoimaa.
Emme siis keksineet ruumiillisen vamman antavan etua urheilijalle. Jos esimerkiksi kehittymätöntä itsesuojeluvaistoa voidaan pitää vammana, sen voisi katsoa olevan hyväksi huimapäisyyttä vaativissa lajeissa.
Tätä kannattaa kysyä Suomen Kirjasäätiöltä, joka jakaa palkinnot. Tässä kirjasäätiön nettisivut, joista löytyy myös yhteystiedot: http://www.kustantajat.fi/kirjasaatio/kirjasaatio/
Valitettavasti kollegiaalisestikin tehty tiedonhaku ei ole tuottanut tuloksia. Klaus Haapaniemen kohdalta löytyy viittauksia juuri slaavilaiseen kansanperinteeseen ja satuihin, kuvittaja Ivan Bilibiniin, uuteen kansallisromantiikkaan. Se muistuttaa myös venäläistä Lubok-tyyliä. Verkossa oleva taidegrafiikan sanakirjasta sitä ei valitettavasti löydy, sillä se keskittyy esittelemään "vain" grafiikan tekniikkaa ja muutamia suuria nimiä: www.atelierhannula.fi/taidesanakirjat.html.
Nykytaiteen tietopalvelua suorittaa Kiasman tutkijakirjasto, joten sen puoleen kannattanee kääntyä: VtmKirjasto@fng.fi. Aalto-yliopiston (Taideteollisen korkeakoulun) kirjaston tavoittaa esim. sähköpostilla kirjasto-arabia@aalto.fi.
On tietenkin hyvin mahdollista,...
Kiljusen herrasväki -elokuva löytyy videotallenteena vielä muutamasta kirjastosta eri puolilta Suomea. Elokuvasta voi tehdä kaukopalvelutilauksen omassa kirjastossaan. Kaukopalvelumaksu Vantaalla on seitsemän euroa.
Tarkoitat ilmeisesti, että haluaisit muuttaa varauksen "ei tarvita jälkeen" -päivämäärää. Et voi itse muuttaa tuota päivämäärää, mutta kirjaston henkilökunta voi muuttaa sen puolestasi ja niin pysyt edelleen jonossa. Sinun kannattaa siis ottaa pikaisesti yhteyttä mihin tahansa HelMet-kirjastoon ja pyytää tekemään muutos varaukseesi. Voit tietenkin hoitaa asian myös käydessäsi jossain HelMet-kirjastossa.
Alla olevasta linkistä löydät Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteiden yhteystiedot.
Lähde:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
http://www.helmet.fi/
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Olisiko kolikko sama kuin linkin kuvassa oleva suomalainen juhlaraha -100 markkaa?:
http://www.kolikot.com/raha/752
Rahaa on myyty ainakin hintaan 16,90 euroa:
http://www.matinmarkka.com/100-Markkaa-1992-Itsenaeinen-Suomi-75-vuotta…
Tämän palvelun ylläpitäjä ei selvästikään halua kertoa itsestään yhtään mitään. Sivustolla ei ole näkyvissä eikä HTML-koodiin piilotettuna mitään vihjettä siitä, kuka sivuston takana on. Yhteystietojen täydellinen puuttuminen viittaa siihen, ettei ylläpitäjä ehkä pidä sivustoaan täysin laillisena. Ylläpitäjä on myös sulkenut kommentointimahdollisuuden eli ei halua sivuille keskustelua palvelun toiminnasta. Etusivun alareunassa näkyvät "Kerro Kavereille!" napit on tarkoitettu vain siihen, että käyttäjä levittäisi sanaa palvelusta. Niiden kautta ei saa ylläpitäjään yhteyttä.
Äkkikatsomalla sivuston ohjeet ja vinkit ovat pääosin ihan järkeviä. Mitään omaa tuotantoahan sivustolla ei näytä olevan, se vain vinkkaa netistä löytyviin...
Koiran saappaat, Harakan tossut, Karhun yskä ja Kanaperhe matkustaa ovat kaikki peräisin Nanny Rantamäen ohjelmistokirjasta Harakan tossut (Lasten keskus, 1986).
Kirjassa on kaikkiaan parisenkymmentä runoa ja niihin liittyvää virikeaineistoa: leikkejä, satuvoimisteluohjeita, luku- ja kuunteluvirikkeitä, askarteluvihjeitä, näytelmiä jne.
Kyseessä on Larin-Kyöstin runo ”Anni kirjoittaa äidille”. Runo on julkaistu vuoden 1916 Joulupukki-lehdessä. Siitä ei valitettavasti löydy viitetietoja, olisiko runo julkaistu jo aikaisemminkin jossain kokoelmassa.
Joulupukki-lehden kyseinen vuosikerta näyttäisi löytyvän ainoastaan Suomen Kansalliskirjastosta. Runo on lehdessä aivan täsmälleen samassa muodossa kuin netistä löytyvässä blogissa, johon on linkki alla.
Lähteet:
https://finna.fi
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://onnitteluruno.blogspot.fi/2011/05/anni-kirjoittaa-aidille.html
Kyseinen ajatus on osa pitempää virkettä Antoine de Saint-Exupéryn teoksesta Terre des hommes (suom. Siipien sankarit) vuodelta 1939. Lause löytyy teoksen 9. luvusta Ihmiset, sen kolmannesta alaluvusta.
Alkuperäinen virke kuuluu kokonaisuudessaan ranskaksi seuraavasti:
Liés à nos frères par un but commun et qui se situe en dehors de nous, alors seulement nous respirons et l’expérience nous montre qu’aimer ce n’est point nous regarder l’un l’autre mais regarder ensemble dans la même direction.
Anni Mannerkorven ja Eino Ismalan suomennoksessa etsimänne katkelma kuuluu näin:
(---) veljesrakkaus ei ole sitä, että katsomme toisiamme, vaan että katsomme samaan suuntaan.
Lähteet:
http://www-fourier.ujf-grenoble.fr/~marin/une_autre_crypto/Livres/...
Löydät selkokielisiä kirjoja Papunet-sivuilta http://papunet.net/selko/kirjat-ja-esitteet/ ja kirjastojen aineistoluetteloista hakusanoilla historia ja selkokirjat/ yhteiskunta ja selkokirjat. Alla olevat on poimittu Papunetin sivuilta ja Helmet-tietokannasta:
Rajala Pertti, Suomen historia selkosuomeksi (uud. painos 2014)
Rajala Pertti, Tahtoa, taitoa ja sisua - Suomen historian merkkihenkilöiden elämäntarinoita selkokielellä. 2013.
Rajala Pertti, Talvisota. 2014.
Rajala Pertti, Hyvä Suomi! : Suomen itsenäisyyden ajan historia selkokielellä. 1993
Österback Mats, Oikeusvaltio Suomi (suomenkielinen käännös: Eeva-Liisa Järvinen). 2011.
Elomäki Mari, Kilkki Sakari, Österback Mats, Työelämän aakkoset. 2011.
Österback Mats, Perhe ja hyvinvointi...
