Kyselemäsi teos lienee tämä:
Rintala, Jaakko, Rintala Jaana: Outo lintu
Löysin kirjan kuvauksen Kirjasammosta. http://www.kirjasampo.fi/fi
Siellä kirjaa kuvataan näin:
Näitä lajeja et löydä tavallisista lintukirjoista!
Aapiskukko (Repetitio est mater studierum), Ellun kana (Gallina bohemiae), mäkikotka (Citius altius fortius), siipiveikko Auervarae huijaeus)… Outo lintu -hakuteos esittelee lähes viisikymmentä lintulajia, joita ei löydy tavallisista lintuoppaista. Valikoiman taustalla on huumorilla höystetty kansanperinne ja sen rikkaat kielikuvat. Tieteellinen nimistö noudattelee samaa hulppeata linjaa. Eivätkä kuvaukset lajien tuntomerkeistä, elintavoista ja levinneisyysalueista ole aivan tosikkomaisia nekään… Ja mitä sanat...
Tatuointistudio HelsINK -sarjaa on esittänyt TV5 vuonna 2013. Ei löytynyt tietoa, että tämän kanavan ohjelmia voisi katsoa jälkikäteen. Sarjan esiintyjistä kannattaa tiedustella kanavalta. Alla linkki yhteystietoihin:
http://discoverynetworks.fi/yritys-ja-kanavat/tv5/
Kyseessä voisi hyvinkin olla laulu nimeltä Kaunis pesijätär (Les lavandières du Portugal). Se kertosäkeessä sanotaan: ”Siis klap ja klap, kun pyykkiä riittää vaan, niin klap ja klap, muun kyllä mä kuntoon saan.” Suomenkieliset sanat ovat Saukin käsialaa, ja sen sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 9. Se on levytetty myös moneen kertaan.
Vuonna 2018 Suomen kunnista Virolahti oli venäjänkielisin, jos katsotaan venäjänkielisten osuutta kunnan koko väestöstä. Virolahden kunnan väestöstä oli 4,89 prosenttia venäjänkielisiä: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/1e2b841b-c9db-4134-ac4e-077006ff3c86. Koko maan väestöstä venäjänkielisiä oli 1,44 prosenttia.
Määrällisesti eniten venäjänkielisiä oli Helsingissä, missä venäjä oli merkitty äidinkieleksi 18 506 henkilölle: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/995293ed-4b0e-4e77-b120-f1cf25dc7e28.
Lähde:Tilastokeskus, Väestörakenne, tietokantataulu 11rm -- Kieli sukupuolen mukaan kunnittain, 1990-2018.
Ihmiset eivät ehkä ole muuttuneet ihan niin paljon kuin lait. Vaikka homoseksuaalisuus olikin Suomessa lailla kiellettyä vuosien 1894 ja 1971 välisenä aikana, asia ei silti ollut tuntematon. Ihmiset kohtasivat toisiaan ja toisinaan tunteet yllättivät ihmiset silloin kuten nytkin. Tavallista tietysti oli, että homot hakeutuivat paikkoihin, joissa tiesivät saavansa seuraa.
Kirjallisuudessa asiaa on käsitelty. Esimerkiksi seuraavista tietokirjoista löydät asiaan liittyviä tekstejä:
Juvonen, Tuula : Varjoelämää ja julkisia salaisuuksia. Vastapaino, 2002.
Kirjassa käsitellään esimerkiksi ravintoloita, julkisia käymälöitä ja puistoja tapaamispaikkoina. Kirjassa todetaan, että etenkin miesten tapaamispaikoista juoruttiin yleisesti...
Kyseessä on varmaankin entisessä Pälkjärven kunnassa sijainnut Jero-Puikkolan kansakoulu. Hakupalvelu Finnan kautta siitä löytyy jonkin verran tietoa. Aineisto sijaitsee Kansallisarkistossa Mikkelissä. Alla linkki dokumenttien tietoihin. Kannattanee myös olla yhteydessä Mikkeliin, alla yhteystiedot myös sinne:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Jero-Puikkolan+kansakoulu&type=AllFields
https://arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot
Värtsilän verkkolehti Värtsissä koulu myös mainitaan:
https://vartsi.net/2015/09/10/jeron-jaljilla/
Kirjaston tietopalvelu ei voi antaa yksityishenkilöiden nimiä, mutta muita yhteystietoja kyllä. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyösosastoon (yhteystiedot: http://global.finland.fi/) tai Punaiseen ristiin (http://www.redcross.fi/) tai Suomen Lähetysseuraan (http://www.mission.fi/). Näiden kaikkien järjestöjen kautta lähetetään lääkäreitä kehitysmaihin.
Kirjastosta löytyy hyviä oppaita kotisivujen tekemiseen, voisit kysellä esim. näitä:
Jesper Ek: Opi helposti kotisivujen suunnittelu. Espoo 1998.
Tero Linjama: WWW-kotisivun tekeminen. Jyväskylä, 1997.
Jos sinulla on käytössäsi jokin sivunteko-ohjelma, esim. Netscape Composer, PageMill, FrontPage, voit kysyä kirjaa kyseisestä ohjelmasta. Lisäksi tarvitset tietysti tietokoneen, Internet-yhteyden ja sopimuksen jonkin Internet-operaattorin kanssa, jonka koneelle saat tehdä kotisivusi.
Outi-kirjastojen verkkotunnuksen saat paikan päällä täältä Oulunsalon kirjatosta, tai mistä tahansa Outi-verkon kirjastosta http://www.outikirjastot.fi/ Valitettavasti emme voi lähettää palvelun salasanaa sähköpostitse tietosuojasyistä. Lainasi on nyt kuitenkin uusittu, uusi eräpäivä on 21.12.04.
Espoon kirjaston toimipisteiden kautta saa jäljempänä mainittua runoutta, kaunokirjallisuutta, tietoteoksia sekä fiktiomuotoisia tosikertomuksia. Osa näistä teoksista kuuluu Espoon kaupunginkirjaston kokoelmiin ja osa jonkin toisen suomalaisen yleisen kirjaston kokoelmiin. Tässä on "listamme": Desmond Morris, Hevosen elämää ss.83-84 / Ihmisen palvelija: kertomuksia hevosista / Burghoff, Gary:eläinsankareita:tositarinoita lemmikeista / Hevosten sotasavotta (toim. Veikko Rislakki) / Eeva-Liisa Manner: Hevonen minun veljeni:hevosrunot /
Elektra on tietokanta, jonka kautta löytyy kotimaisia tieteellisiä julkaisuja sähköisessä muodossa. Aineisto on käytettävissä ainakin Suomen yleisissä kirjastoissa, ammattikorkeakouluissa ja useimmissa yliopistoissa. Väitöskirjoja on vasta historian alalta.
http://elektra1.lib.helsinki.fi/
Medic-tietokanta on terveystieteen tietokanta. Siinä on artikkeliviitteitä suomalaisista lääke- ja hoitotieteellisestä julkaisuista, lisäksi mukana ovat suomalaiset samojen alojen väitöskirjat. Osa viitteistä, myös väitöskirjoista, on kokoteksteinä koneelta luettavissa. Medic ei ole vapaasti käytettävissä, mutta monet kaupunginkirjastot ja oppilaitokset ovat sen käyttöoikeuden hankkineet.
http://helecon2.hkkk.fi/terkko/MEDIC/
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa ei näytä olevan yksinomaan Scorpionsia käsitteleviä kirjoja. Alan hakuteoksista varmasti löytyy artikkeleita yhtyeestä ; esim. The Rough Guide to Heavy Metal / by Essi Berelian ; [editor: Michelle Bhatia]. 2005, The Virgin encyclopedia of heavy rock / Editor in chief: Colin Larkin. 1999. Lisää hakuteoksia löytyy HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi hakusanoilla heavy rock, hakuteokset. Todennäköisesti tiedonlähteenä mainitsemasi Scorpionsin kotisivut http://www.the-scorpions.com sisältävät kuitenkin enemmän tietoa kuin hakuteosten artikkelit.
Suomalaisista lehtitietokannoista löytyy muutama Scorpions-viite :
Juntunen, Juho : Tuttu ja turvallinen Scorpions : matkalla täydellisyyteen. Soundi...
Kappaleen nimi on "Joulu saapuu jokaiselle". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Jukka Kalevi Salminen. Kirjastossa on useita nuottivihkoja, joista kappale löytyy ja muutama cd-levy. Halutessasi voit tulla kysymään nuotteja ja cd:itä kirjastostasi (useimmat näyttivät tällä hetkellä olevan tosin lainassa)
Lehti löytyy kirjastoauton kokoelmasta. Kyseisen Erä-lehden numeron voi tilata kirjaston kautta, vaikkapa soittamalla
johonkin kirjastoon tai käymällä itse kirjastossa.
Helmet-järjestelmän kautta ei voi itse tilata jonkin lehden tiettyä numeroa, vaan tarvitset virkailijan apua.
Porin kirjastoissa ei ole mahdollisuutta lähettää tarinoita, mutta runoja voi lähettää lastenosaston sivustolle. Etusivultamme löydät linkkejä, joihin voit lähettää tarinoita, esim. Vimma ja Teuvo.
Kirjoittamisen iloa!
Varattu aineisto toimitetaan aina siihen kirjastoon, jonka asiakas on valinnut noutokirjastoksi. Vakionoutokirjasto on eräänlainen esivalinta, jonka voi tallentaa omissa tiedoissa, ja joka tulee aina ensimmäisenä noutopaikkaa valittaessa. Pudotusvalikosta voi kuitenkin valita minkä tahansa pääkaupunkiseudun kirjaston, jos haluaa noutaa varatun aineiston juuri sieltä. Esim. jos vakionoutokirjastoksi on valittu Oulunkylän kirjasto ja haluaakin hakea varatun aineiston Vallilan kirjastosta, pudotusvalikosta valitaan Vallila ja varaus toimitetaan sinne. Noutopaikan voi muuttaa niin kauan kuin asiakas on varausjonossa. Jos varaus on jo tarttunut kiinni johonkin niteeseen, muuttaminen ei ole mahdollista.
Matkalla -tila tarkoittaa, että aineisto...
Nimi tulee hepreankielisestä sanasta Elijah, joka tarkoittaa Jumalani on Jahve. Nimi on ollut Suomen ruotsalaisessa almanakassa vuodesta 2000 alkaen. Tunnetuin suomalainen Eliel lienee arkkitehti Eliel Saarinen.
Kadonnut kirja lienee Katri Savolaisen Palmikkopäinen tyttö, jonka ensimmäinen painos ilmestyi 1946 ja toinen Tammen Tyttöjen sarjassa 1959. Kustantajan esittelytekstin sanoin "kirja kertoo Anna-Marian, pienen palmikkopäisen tytön vaiheet nuoreksi, kauniiksi morsiameksi". Kirjan ensimmäinen luku on nimeltään Hyvästi, Pyhän Katariinan Tyttöopisto!; sen alussa Anna-Maria pakkaa tavaroitaan seitsemän kouluvuoden jälkeen lähteäkseen Pietarista kotiin Suomeen. Harjunpään "varmuuri" tavataan ainakin luvuissa Anna-Maria viedään 'kasvatettavaksi' (s. 52) ja Harjunpään painajaisuni (s. 56).
Kirjaa löytyy lainattavaksi useista kirjastoista: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=palmikkop%C3%A4inen+tytt%C3…