Gustaf Erikson osti 1920-30-lukujen aikana purjelaivoja saksalaiselta laivanvarustamo Laeiszilta. Näiden joukossa oli myös Peking, joka päätyi Gustaf Eriksonilta lopulta Yhdysvaltoihin, jossa se on nykyisin museolaivana. (Lähde: lokistories.fi)
Lisää tietoa löytyy Loki-sivustolta:
Märssyraaka: https://lokistories.fi/entry/show/388
Ankkuri: https://lokistories.fi/entry/show/211
Tämän lisäksi Peking-laivasta löytyy englanninkielinen Wikipedia-sivusto: https://en.wikipedia.org/wiki/Peking_(ship)
Etsimäsi kirja on Ralf Butschkowin Hotakin jassua! : jotakin hassua? (2002). Alla olevista linkeistä voit lukea kuvauksen kirjasta ja näet myös sen kansikuvan.
Helmet-kirjastojen viimeinen kappale Hotakin jassua! : jotakin hassua? -kirjasta on valitettavasti jouduttu poistamaan. Muualla Suomessa kirjaa on saatavana, joten voit halutessasi tilata kirjan oman lähikirjastosi kautta kaukolainaan.
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9515672430&qtype=b
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1616728__Shotakin%20jassua__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9515672430#.WmdjCmAUnSc
http://www.helmet.fi/fi-FI/...
Du kan söka böcker i Plussa mediedatabas som visar också beståndsinformationen på boken. Addressen är http://www.libplussa.fi/#se . Man kan välja avancerad sökning enligt medietyp böcker, ämnesord indianer och avgränsa med ord Nordamerika. Du kan också söka med hjälp av klass 476.7 som innehåller etnografiska verk om indianerna. Så här får du böcker med olika språk.
Tammerfors stadsbibliotekets sida http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/intiaani.htm kan man hitta indianböcker på finska både fakta och fiction.
Iittalan lasitehtaasta löytyy sekä kirjoja että lehtiartikkeleita. Erityisesti tehtaan historiaan liittyy Jyrki Maunulan kirja "Lasintekijät" vuodelta 1981. Tehtaan kuvastoja on myös saatavilla.
Lehtiartikkeleista mainittakoon ET-lehdessä 8/93 julkaistu Erkki Kankaanmäen artikkeli Nuutajärvi 200 vuotta, sekä myös ET-lehden 9/99 artikkeli Pieni kylä elää lasille. Sen on kirjoittanut Hilkka Heikinheimo.
Suosittelen, että käännyt kotikaupunkisi Tampereen kaupunginkirjaston puoleen materiaalin saamiseksi.
Suomen kansallisbibliografian mukaan, jonka kautta näkyy kaikki Suomessa julkaistu, Mikko Valveelta ei ole julkaistu runoja. Mikko Valve on ollut mukana tekemässä joitakin ravintola-alan tietokirjoja. Tosin kyseessä voi olla toinen, samanniminen henkilö. On mahdollista, että runoja on jossakin useiden tekijöiden kokoomateoksessa, mutta tällaisten runojen etsiminen tietokantojemme kautta ei onnistu.
Erilaisista kirjoitus ym. -kilpailuista ei näytä löytyvän kaikenkattavaa listaa. Syynä tähän on varmasti se, että kilpailuja järjestävät erilaiset toisistaan riippumattomat tahot, esim. kustantajat, lehdet ja yhdistykset. Usein kilpailu on suunnattu jollekin määrätylle ryhmälle, vaikkapa koululaisille tai johonkin aihepiiriin liittyen ja siitä tiedotetaan vain rajoitetusti.
Internetin hakupalvelujen kautta löytyi yksityishenkilön ylläpitämä lista ajankohtaisista suurimmista kirjoituskilpailuista. Käyppä katsomassa :
http://www.uta.fi/~csmaso/kirjoituskilpailut.htm
Yleensä kilpailuista ilmoitetaan suurimmissa päivälehdissä. Kannattaa lukea myös Nuoren Voiman liiton julkaisemaa lehteä Nuori Voima, kilpailutietoja löytyy sieltäkin. Samoin...
Kirjastot.fi-sivuilta löytyvät oppilaitokset, joissa kirjastoalaa voi opiskella:
https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu?language_content_entity=fi
Korkeakouluopetusta näistä järjestävät Oulun yliopisto ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu ja Åbo Akademi. Lisäksi järjestetään täydennyskoulutusta. Seuraava aika hakea koulutuksiin on kevään 2021 toinen yhteishaku, jossa haetaan korkeakoulujen syksyllä 2021 alkaviin suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin.
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/korkeakoulujen-yhteis…
Suomenkielisen sanoituksen "Tuiki tuiki tähtönen" on tehnyt Maisa Krokfors. Sävelmä on ranskalainen kansansävelmä. Vuonna 1971 julkaistiin Krokforsin kirjoittama "Tikapuita pitkin taivaaseen : musiikin työkirja leikki-ikäisille" (Fazer) ja siihen liittyvä "Tikapuita pitkin : opettajan ohjevihko" (Fazer). Siinä "Tuiki tuiki tähtönen" -sanoitus julkaistiin ensimmäisen kerran. Lähteessä ei mainita, sisältyykö sanoitus sekä työkirjaan että opettajan oppaaseen.Lähde:Kansallisbiografia: Krokfors, Maisa:https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/10085
Runoa on paljon käytetty suruadresseissa ja muistokirjoituksissa. Valitettavasti sen tekijästä ei kuitenkaan löydy tietoa.
Jos joku palvelumme lukijoista tunnistaa kyseisen runon, tiedon voi kirjoittaa alla olevaan kommenttikenttään.
Suomen Pankin verkkosivuilla voi tutkia valuuttakursseja takavuosikymmeniltä https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/valuuttakurssit/taulukot/
Esimerkiksi päivämäärällä 2.1.1990 Ruotsin kruunun markkakeskikurssi oli 0,6528 ja vastaavasti 1.6.1990 0,6484.
Voit kokeilla seuraavaa reittiä: Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulta http://www.lib.hel.fi/ löytyy Monikulttuurinen kirjasto MCL ja sieltä taas Maailma-info, mistä taas maakohtainen luettelo ja Latvia. Latvian alta löytyy erilaisia linkkejä, myös ystävyysseura Rozentalsin yhteystiedot. Rozentals-seuran Latvia-linkeistä Latnetiin annettuna hakusanoilla Andris Berzins löytyi 231 viitettä. Seuran Latvia-linkeistä löytyy myös Riga in your pocket, jonka alta taas Officials ja sieltä Riga City Council ja täältä, kylläkin latviaksi, myös Andris Berzins. Jatka hakua näistä linkeistä tai ota yhteyttä Rozentals-seuraan.
Puhuessaan "raapaisusta unohduksen kasvoihin" Faulkner tarkoitti kirjailijan työtä. Kirjailija haluaa jättää itsestään/elämästään merkin jälkipolville.
"Really the writer doesn't want success. . . . He knows he has a short span of life, that the day will come when he must pass through the wall of oblivion, and he wants to leave a scratch on that wall — Kilroy was here — that someone a hundred, or a thousand years later will see." (William Faulkner)
Kirjailija ei oikeastaan halua menestystä. Hän tietää, että hänen elinaikansa on lyhyt, ja että aika, jolloin hänen täytyy kulkea "unohduksen seinän" läpi, tulee pian. Kirjailija haluaa "raapaista" tätä seinää ja jättää siihen itsestään merkin, jotta joku satojen tai tuhansienkin vuosien...
Seuraavista kirjoista saattaisi myös olla apua:
Tieteen kuvalehden kustantama Maailma tänään -sarja
-laajalti tietoa eri maiden yhteiskunnasta, maantieteestä, politiikasta ja kulttuurista
-kirjan lopussa aihehakemisto
Weilin & Göösin kustantama Maailma nyt -sarja
-hieman edellistä suppeampi
-maanosat käydään läpi maittain
-kunkin maan kohdalla "tietolaatikko", jossa perusfaktatiedot, kuten kieli, väkiluku, uskonnot jne.
Lasten asemasta eri maissa löytyy tietoa ainakin Maailma.net -sivuston http://fi.oneworld.net kautta, hakusanalla lapset.
Japanin kielellä Pirjo voidaan kirjoittaa käyttämällä katakana-tavumerkkejä. Japanin kielessä käytetään katakana-merkkejä vierasperäisten lainasanojen ja nimien kirjoittamiseen. "Pirjo" voidaan muodostaa käyttämällä tavuja PI, RI ja YO tai vaihtoehtoisesti PI, RU ja YO. Mutta ehkä tuo ensin mainittu muoto vaikuttaa luontevammalta suomalaisen korvaan.
Koska japanilaisia merkkejä ei voi lähettää mutkattomasti sähköpostitse, kannattaa katsoa merkkien kirjoitustapa joko sanakirjasta tai joltakin internet-sivustolta. Hyvä katakana-merkkien luettelo löytyy sivustosta http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm . Sivuston kaavion vasemmalla puolella on aina tavun alkukonsonantti ja yläosassa tavun loppuvokaali. Esimerkiksi tavu NI kirjoitetaan...
Tätä asiaa kannattaisi tiedustella valtakunnallisesta osoitepalvelusta, yhteystiedot löytyvät Helsingin seudun puhelinluettelon yrityshakemistosta hakusanalla Osoitetiedustelut, puhelinnumero 0600 0 1000 (1,67 € /min + pvm). He mahdollisesti pystyvät vastaamaan kysymykseenne.
Haun rajaaminen johonkin tiettyyn kirjastoon HelMet-haussa onnistuu. Esimerkiksi jos haluaa tietää löytyykö elokuva Hikinen iltapäivä Pasilan kirjastossa niin voi kirjoittaa teoksen nimikenttään Hikinen iltapäivä ja painaa Hae-painiketta. Tämän jälkeen painaa Rajaa / Järjestä hakua painiketta, jonka jälkeen valitaan DVD-levy aineistovalikosta sekä Pasila kirjastovalikosta ja painetaan Vahvista-painiketta jonka jälkeen esiin tulee kaksi Hikinen iltapäivä viitettä, joista toinen on DVD-levy. Klikkaamalla DVD-levyn otsikkoa esiin tulee tieto, että kyseinen DVD-levy kuuluu myös Pasilan kokoelmaan. Samalla näkee onko DVD hyllyssä vai lainassa. HelMet-tietokannan osoite on: www.helmet.fi
Ikävä kyllä Peter F. Hamiltonilta ei ole suomennettu mitään teoksia. En myöskään löytänyt tietoa että häneltä olisi suomennettu edes yksittäisiä novelleja.
Internetistä löytyy tietoa potentiaalin käytöstä mm. seuraavista osoitteista.
Perustietoa:
http://sokl.joensuu.fi/aineistot/aidinkieli/kielioppi/modus.html#Potent…
Potentiaalin käytöstä:
http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/laitinenl/modaalisuus/hannele2.h…
Potentiaalin historiasta ja nykykäytöstä:
http://www.helsinki.fi/hum/sugl/proj/ff2000.html
Potentiaalin käytön tavoista ja ongelmista: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.1.html
Aihetta on käsitellyt myös Hannele Forsberg väitöskirjassaan Suomen murteiden potentiaali: muoto ja merkitys (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1998).
Etelä-Haagan kirjastossa on asiakkaiden käytössä ompelukone. Käyttöajan voit varata numerosta 09 310 85032.
Katso lisää kirjaston kotisivulta:
http://www.lib.hel.fi/Page/28260a68-aa56-41c8-9061-30d450cb37e6.aspx?an…
