Tarkoitat varmaankin vuoden 2013 kirjastojen kansallista käyttäjäkyselyä. Tietoa ja kyselyn tulokset löytyvät tältä Kansalliskirjaston sivulta:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/koordinointi/kayttajakysely…
Näyttäisi siltä, että isomman kokoisilla Tab3-laitteilla tiedostonsiirron pitäisi onnistua. 7 tuuman mallissa se taas ei ole mahdollista. Tällä ohjelmalla asian voi kuitenkin halutessaan varmistaa https://play.google.com/store/apps/details?id=eu.chainfire.usbhostdiagn…. Liitä tikku kiinni tablettiin ja paina ohjelmassa kohtaa ”Start diagnostics”.
Jos laite tukee OTG:ta, tiedoston siirtäminen on mahdollista. Siirtoon tarvitsee tiedostonhallintaohjelman. Samsungin oma tiedostot-ohjelma kelpaa, mutta tässä tapauksessa ES-resurssinhallinta (https://play.google.com/store/apps/details?id=com.estrongs.android.pop) voi olla selkeämpi. Paikanna siirrettävä tiedosto, paina pitkään tiedostosta ja esiin tulee valikko. Paina ”Kopioi”. Paikanna tämän...
Runon "Once in a Saintly Passion" on kirjoittanut skotlantilainen James Thomson (1834-1882). Runo on vuodelta 1869.
Runoa ei ole suomennettu.
https://archive.org/details/poeticalworksofj01thom_0
http://en.wikipedia.org/wiki/James_Thomson_(B.V.)
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Helsingissä VHS-tallenteen digitointi on mahdollista Pasilan kirjastossa, Myllypuron mediakirjastossa ja Kaupunkiverstaalla (entinen Kohtaamispaikka Lasipalatsi).
Digitointia varten pitää varata tietokone. Voitte varata koneen puhelimitse. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät HelMet-palvelusivuston oikeasta laidasta kohdasta "Löydä kirjastosi".
Palvelu on maksutonta ja kirjaston henkilökunta opastaa tarvittaessa laitteen käytössä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihdy/…
Aivan noin lyhyttä kirjaa en löytänyt, mutta muuten hyvin kuvaustasi vastaa Alice Kuipersin romaani Terveisin äiti (Otava 2008). Toinen samantapaista aihetta käsittelevä romaani on Elizabeth Noblen Kirjeitä tyttärelle (Karisto 2009). Siinä ei kuitenkaan ole muistilappuja, vaan ennemminkin kirjeitä.
Helmet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan lainat voi uusia viisi kertaa, ellei niihin ole varauksia.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Käytössäni olevat hakuteokset ja kotimaiset
artikkeliviitetietokannat eivät MOST-analyysiä tunne. Lindasta
(tieteellisten kirjastojen yhteisluettelo) löytyy Kjell B.
Zandinin kirja MOST work measurement systems. 2nd ed. 1990.
ISBN 0-8247-7604-6. (1. painos vuodelta 1980) Aiheeseen liittynee
myös Mika Mäkisen Työaikastandardin rakentaminen
MOST-työnmääritysmenetelmää avuksi käyttäen : diplomityö.
Tampereen teknillinen korkeakoulu, 1995. Tämän työn lähdeluettelo
voisi auttaa taas askeleen eteenpäin. Tiedustele teosten saatavuutta
ja kaukolainausmahdollisuutta omasta kirjastostasi. Internetistä
löysin H.B. Maynard and company, inc.:in kotisivun
(http://www.hbmaynard.com/default.asp). Viimein selvisi sekin, mistä
sanoista MOST-lyhenne tulee (...
Multimedian käytöstä opetuksessa voit etsiä aineistoa sekä kirja- että artikkelitietokannoista yhdistämällä asiasanat multimedia ja
opetus. Luettelen tähän joitakin viitteitä esimerkiksi. Niitä on
haettu Aleksi- ja Arto-artikkelitietokannoista ja Linda- ja Fennica-tietokannoista. Hyviä artikkeleita näyttää löytyvän
erityisesti Ote:opetus & teknologia -lehdestä.
Artikkeleita: Repo, Tarja, Etäkamu täytti oppijoiden toiveita (Ote 1999; 2, s.11-17),
Wiio, Osmo A., Multimediaa, hypertekstiä ja muuta
mystiikkaa: millä menetelmällä sanoma kouluissa perille (Kanava,1998; 1, s. 29-33), Ahonen, Maija-Liisa, Opettajat mukaan multimedian tekoon (Opettaja, 1999; 4, s.28-29), Reeves, Thomas C.,Internet & multimedia: kognitiiviset työkalut 2000-...
Kirjaston verkkosivujen mukaan ainoastaan Tuusniemen kirjastossa on digitointilaite, ja sillä voi digitoida vain VHS-elokuvia: https://kuopio.finna.fi/Content/asiakkaana#digitointipiste
Tietoa Suomen kirjastojen digitointipisteistä löydät täältä: https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/digitointimahdollisuus
Kuopion alueella ainakin Monen Toimen Welho -yritys vaikuttaisi tarjoavan maksullisena palveluna LP-levyjen digitointia: https://monen-toimen-welho.webnode.fi/kasettien-editointi/
Oulun Vänmannin saari on nimetty henkilön mukaan. Kauppias Isaac Wänman (s. 1726) rakennutti torin edustan pienelle saarelle varastomakasiineja. Ajan mittaan saarta alettiin kutsua hänen nimellään.
Isac oli syntyjään Iisakki Antinpoika Väänänen. Hän ruotsinsi nimensä Wänmaniksi, koska porvarisammatissa se oli tuohon aikaan tapana. Nimien kirjoitusasu vaihteli muutenkin. Aiempien sukupolvien Väänäsiä oli Oulun seudulla merkitty kirkonkirjoihin mm. muodossa Wänäie ja Weneine. Vänman on Ruotsissa yhä käytössä oleva sukunimi.
Ruotsin kielen sana vän tarkoittaa ystävää, mutta sanan varhaisempia adjektiivisia merkityksiä ovat kaunis ja lempeä. Merenkulkuaiheisia merkityksiä ei eri sanakirjoista löytynyt.
Eeva Kauppinen: Vänmannit...
Tarkoitatko tässä kirjaston yhteystietoja? Helmet-sivustolla ei ole erillistä omaa puhelinnumeroa, mutta sivuilta löytyy kaikki Helmet-alueen kirjastojen yhteystiedot. https://www.helmet.fi/fi-FI kun menet Helmetin sivuille ja valitset "kirjastot" oikealta puolelta, sieltä voi valita listalta kirjastojen yhteystietoja ja siellä on myös puhelinnumeroita.
Kaikkia noita kysymyksiä on tutkittu. Tutkimusten tulokset hieman vaihtelevat ja tuohon miltä se tuntuu -kysymykseen lienee hankala vastata.
Kaksikielisyys on mahdollisuus, muttei koskaan itsestäänselvyys. Jopa lapsena useammalle kielelle altistuneista ei väistämättä tule kaksikielisiä. Kielikello 4/2016
" Lapsi kykenee omaksumaan useampia kuin yhden kielen ja lapsella voi olla useampi kuin yksi äidinkieli, mutta kielen oppiminen edellyttää kielen käyttämistä. Monikieliseksi kasvamiseen tarvitaan tilaisuuksia kuunnella, puhua, lukea ja kokea useampia kieliä. Jos huoltajan kieli on muu kuin asuinympäristössä pääasiallisesti käytetty kieli, on olennaista, että huoltajat tiedostavat vastuunsa oman kielensä osalta lapsen kielen...
Teoksen painostietoja pääsee Vaski-verkokirjastossa silmäilemään haun jälkeen klikkaamalla ensin teoksen nimeä ja sitten kohtaa näytä kaikki tiedot. Kuvailutietojen lopussa kohdassa ISBN ilmoitetaan, onko teos sidottu (eli kovakantinen) vai nidottu (eli pokkari). Usein myös kuvailutietojen alkupuolella mainittava teoksen ulkoasu antaa viitteitä painoksesta: jos kirjan kooksi on ilmoitettu 18 cm, on se melko usein pokkarikokoa.
Varhaisempien, kovakantisten painosten varaamisessa on sekin etu, että niitä joutuu yleensä jonottamaan vähemmän. Asiakkaat varaavat usein ensimmäisen näkemänsä painoksen, joka on usein pokkaripainos. Pokkaripainokset tulevat hakutuloksissa tyypillisesti ensimmäisinä, sillä ne ovat yleensä uudempia painoksia kuin...
Useita kuvia Laila Hietamiehestä löytyy teoksesta Salme Saure: Laila Hietamies läheltä. Yksittäinen kuva löytyy teoksesta Kotimaisia nykykertojia (s.35). Internetistä löytyy kuva Otavan sivuilta osoitteesta
http://www.otava.fi/ kohdasta kirjailijat, kotimaiset kirjailijat.
Tällaisia kirjoja voisivat olla esim. Junilan Kotirintaman aseveljeyttä, Alakulppin Lapin ilmailuhistoria 1, Parikan Ystävästä viholliseksi ja Tikkasen Kohtaloita sodissamme. Lisäksi jatkosodan historiaa käsittelevissä kirjoissa varmasti puhutaan tästä aiheesta (yleisissä kirjastoissa luokka 92.73).
Voit etsiä kirjoja yritysviestinnästä Anders-aineistotietokannasta (http://webkirjasto.kpnet.fi ) kirjoittamalla Aihe/kohde-riville hakusanaksi organisaatioviestintä. Näin löydät esim. teoksen Kortetjärvi-Nurmi, Sirkka: Yritysviestinnän abc, 1999.
Voit myös käydä kirjastossasi ja etsiä aineistoa suoraan hyllystä. Kaupunginkirjaston luokasta 69.35 ja Koulutuskirjaston luokasta 659. löydät yritysviestintää käsitteleviä kirjoja. Henkilökunta opastaa tarvittaessa.
Pohjatietoa tekijänoikeuksista löytyy opetusministeriön
tekijän oikeussivuilta http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/?lang=fi
Sieltä kannattaa jatkaa linkityksen kautta sivulle, josta löytyy tietoa kansainvälisestä tekijänoikeudesta. Kuvien osalta kannattaa tarkastaa Kuvaston sivusto http://www.kuvastory.fi/
josta löytyy mm. tietoa tekijänoikeudesta ja oikeudesta valokuvaan.
Tekijänoikeusjärjestön Kopiosto-sivustosta http://www.kopiosto.fi/ löytyy lisää aiheesta.
Bedrich Smetanasta löydät tietoa suomen kielellä tyyliin "elämä ja teokset" seuraavasta kirjasta, jota on pääkaupunkiseudun kirjastoissa:
Sävelten maailma osa 2 (Smetana s.179), WSOY
Ensin tuli mieleen Astrid Lindgrenin tuotanto ja kansan- ja klassikkosadut (kuten Grimm ja Andersen). Kirjaston lastenrunohyllyt kannattaa penkoa, jos on tarve löytää rikasta kieltä. Kirsi Kunnaksen runot ja Hannele Huovin sadut ja runot ovat aina tutustumisen arvoisia. Lukemaan opetteleville tarkoitetuissa kirjoissa on mukavan pituisia tarinoita myös ääneen luettavaksi, esim. Minpä luen itse -sarja. Kuvakirjoista esimerkiksi Malachy Doylen Eikunkeikkulan linna on varsinaista kielihassuttelua ja Timo Parvelan uusin Hilma ja täydellinen lemmikki kertoo lemmikieläimen kaipuusta hilpeän todellisesti. Ja Hilmasta muistui mieleen vielä toinen tyttö, Henna, joka seikkailee Pija Lindenbaumin kuvakirjoissa.
Mukavia kirjoja on niin paljon!
