1800-luvusta ei ole olemassa ihan vastaavanlaista teosta, vaan näissä löytämissäni kirjoissa käsitellään eri näkökulmista 1800-lukua:
"Ihmisen aika:kaksi vuosisataa", toim. Ari Anteroinen...(et al.) 1998.
Teos löytyy ainakin Helsingin pääkirjastosta Pasilasta.
Söderlund, Ernst: "Uusimman ajan valtio- ja yhteiskuntahistoria" (1979). Tämä teos on Pasilan kirjavarastossa.
Salis, J.R. von: "Uudemman ajan maailmanhistoria" osat 1-3 (1965, 1966). Myös nämä löytyvät Pasilan kirjavarastosta.
"Yhdeksännentoista vuosisadan kulttuurikehitys" (1921).
"XIX vuosisata sanoin ja kuvin" (1902). Tämä on kaksiosainen teos. Löytyvät myös pasilan kirjavarastosta.
Löytyi myös yksi englanninkielinen teos:
"The illustrated atlas of the nineteenth century world",...
Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta saa lainata askelmittarin. Laina-aika on 2 viikkoa. Tällä hetkellä esim. pääkirjastossa on yksi askelmittari paikalla, saat sen asiakaspalvelutiskistä. Voit myös jättää mittarista varauksen samalla tavoin kuin kirjoista.
Sinikka Huhtalan väitöskirja on lainattavissa Kansalliskirjastossa. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa tätä väitöskirjaa ei ole.
Kansalliskirjaston yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/asiointi.html
Varausmaksua ei tarvitse maksaa paitsi siinä tapauksessa, jos varamaansa aineiston hakee kirjastosta. Varattua aineistoa säilytetään kirjastossa varattuna asiakkaalle kahdeksan päivän ajan, jonka jälkeen varaus peruuntuu automaattisesti.
Ainakin jos varatusta aineistosta on paljon kysyntää ja varauksia, voisi toki olla ystävällistä muiden varaajien kannalta, jos varauksen, jota ei tarvitsekaan, muistaisi myös peruuttaa.
Etsinnöistä huolimatta en onnistunut jäljittämään tämännimistä kirjaa tai kirjoitusta suomalaiselta omaishoitajalta - edes kovin lähelle tätä nimeä osuvia otsikoita ei vastaan tullut. Lähimmäs osuu oikeastaan nimessään toisen laulun sanoja siteeraava Erkki Raatikaisen Se ruusu on puhdasta purppuraa, jossa kirjoittaja kertoo Alzheimerin tautiin sairastuneesta vaimostaan.
Google kirjat -sivujen kautta löytyy viittauksia kumpaankiin englanninnokseen. Siitä, mistä teoksesta lainaus on, ei kuitenkaan löytynyt tietoa.
Suomennosta ei sitä kautta löytynyt. Tosinhan Google kirjat hakee etsittäviä sanoja, ja jos ei onnistu käyttämään oikeita, ei oikeaa kirjankohtaakaan löydä. Kaikkien suomennosten läpikäyminen lause lauseelta taas olisi varsin aikaavievä työ.
Google kirjat löytyy täältä:
http://books.google.com/books
Syömishäiriöt ovat olleet esillä viime vuosina etenkin nuorten kirjoissa, kuten esim. seuraavissa Hannele Huovi: Madonna (Tammi,2000), Kira Poutanen:Ihana meri (Otava, 2001) ja Laura Hakalan toimittama Siskonmakkarat: miltä syömishäiriö tuntuu ( Tammi, 2009). Syöpä on aiheena mm. romaaneissa Jarkko Tontti: Luokkakokous ( Otava, 2007) ja Gunnar Mattson: Prinsessa (WSOY, 1990) sekä muistelmissa Kristiina Helenius: Mikä maa, mikä syöpä (Tammi, 2008), Marja Aarnipuro: Rintasyöpävuosi (Teos, 2011), Satu Hassi: Tukka hattuhyllyllä (WSOY, 2002) ja Niina Repo: Arpi (WSOY, 2008). Alzheimerin taudista kertovat Saara Kesävuoren romaani Hyvä isä (Tammi, 2008) ja Hannu Mäkelän Muisto (Otava, 2001) ja Parkinsonin taudista Jussi Kivimäen muistelmat...
Tieto löytyy esim. teoksesta Uusi suomalainen nimikirja. Otava, 1988. Professori Ilmari Krohnin (1867-1960) mainitaan olevan ensimmäinen kristillisesti kastettu Ilmari.
Ruotsinkielisestä alkuteoksesta otettiin 1500 kappaleen painos vuonna 1862. Seuraavana vuonna, 1863, ilmestyi suomennos, josta otettiin peräti 4500 kappaleen painos.
Kirjan kustansi Suomen Talousseura, joka ehdotti, että kussakin kansankirjastossa olisi kirjaa kaksi kappaletta. Talousseura jakoi 1500 suomenkielistä kirjaa ilmaiseksi (kirjastoille?).
Vihdin kunnankirjasto painatti vuonna 2001 teoksesta näköispainoksen upeine kuvasivuineen. Näköispainoksella juhlistettiin Vihdin kirjastolaitoksen 150-vuotista taivalta. Näköispainosta saa lainaksi helmet-kirjastoista, Espoossa Omenan ja Sellon kirjastoista.
Lähde: http://agricola.utu.fi/julkaisut/tietosanomat/numero2-01/sieni.html
Ranskalaisen runoilijan Jean Cocteaun päiväkirjoista on suomennettu vain kirja nimeltä Oopiumi: päiväkirja vieroituskuurin ajalta (suomentaja Sirkka Suomi, 1987).
Tässä kirjassa Cocteau käsittelee muutamassa kohdassa unia ja unta, mutta kysymäsi kaltaista katkelmaa siitä ei löytynyt.
Cocteaulta on julkaistu useita päiväkirjoja, joista löytyvät tiedot alla olevasta bibliografiasta:
http://www.jeancocteau.net/oeuvre_bibliographie_en.php
Kysymäsi Cocteaun päiväkirjan katkelma löytyy englanniksi myös Jonathan Carrollin romaanista Outside the Dog Museum, mutta tätäkään teosta ei ole suomennettu:
http://books.google.fi/books?id=bZ14pa_B3RYC&pg=PA28&dq=And+then+I+real…
Useissa internet-lähteissä on tosiaan viitattu skotlantilaisten ja kanadalaisten tutkijoiden tekemään tutkimukseen, jonka mukaan optimaalisin istuma-asento olisi 135 asteen kulmassa. Suora tai eteenpäin nojaava istuma-asento taas rasittavat selkää liikaa.
Työterveyslaitoksen julkaiseman Ergonomia-teoksen mukaan lantiokulman, eli vartalon ja reisien välisen kulman, olisi hyvä olla suoraa kulmaa suurempi, noin 130 astetta, jolloin lanneranka asettuu luonnolliseen notkoasentoon. Sen voi toteuttaa joko hyvin muotoillulla, taaksepäin kallistuvalla lepoistuimella tai esimerkiksi satulatuolilla, jolloin vartalo on suorassa, mutta reidet kallistuvat alaviistoon. Erityisen tärkeää istuimessa on lannerangan tuki. Hyvässä työtuolissa on myös...
Runon Kuva on kirjoittanut Paavo Cajander. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1878. Runo sisältyy myös vuonna 1914 ilmestyneeseen Cajander-kokoelmaan Runoelmia. Sittemmin yhä äitienpäivärunona suosittu Kuva on ollut mukana useassa runoantologiassa, joista esimerkkeinä mainittakoon Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi, 1978), Juhla on runojen aikaa (Karisto, 1980), Suomalainen omakuva (Otava, 1991), Äideistä parhain (Otava, 2001) ja Tämän runon haluaisin kuulla : kaikkien aikojen rakastetuimmat (Tammi, 2014).
Tästä Reedin & Masonin laulusta "Winter world of love" on julkaistu nuotti vuonna 1969 (Fazer FM105057) nimellä "Talven yli". Tätä varsin harvinaista nuottia kannattaa kysyä Jazz Pop Arkistosta, sillä yleisten kirjastojen kokoelmissa sitä ei näyttäisi olevan. Japan yhteystiedot ovat puhelin: (09) 757 0040 ja sähköposti: info@jazzpoparkisto.net
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Valitettavasti ePress-palvelun sähköisiä sanomalehtiä voi lukea vain kirjastossa. Palvelun lehdet ovat luettavissa Päijät-Hämeen kirjastojen tietokoneilla sekä Lahden kirjaston tiloissa omalla laitteella, joka on yhteydessä internetiin kirjaston avoimen verkon kautta.
Lahden kaupunginkirjaston palveluna tarjoamia PressDisplayn ja Zinion sähköisiä lehtiä voi lukea myös kotona, mutta Aamuposti-lehteä niissä ei ole.
Gustaf Erikson osti 1920-30-lukujen aikana purjelaivoja saksalaiselta laivanvarustamo Laeiszilta. Näiden joukossa oli myös Peking, joka päätyi Gustaf Eriksonilta lopulta Yhdysvaltoihin, jossa se on nykyisin museolaivana. (Lähde: lokistories.fi)
Lisää tietoa löytyy Loki-sivustolta:
Märssyraaka: https://lokistories.fi/entry/show/388
Ankkuri: https://lokistories.fi/entry/show/211
Tämän lisäksi Peking-laivasta löytyy englanninkielinen Wikipedia-sivusto: https://en.wikipedia.org/wiki/Peking_(ship)
Helsingin kaupunginkirjaston aineistoa ei voi varata netin kautta. Aineistotietokanta, josta saatavuus selviää, on selattavissa osoitteessa http://www.libplussa.fi/ .
Puhelimitse voi varata sellaista aineistoa joka tietokannan mukaan on hyllyssä. Jos se on lainassa, pitää varaus tehdä kirjastossa (itsepalveluna 3 mk, muuten 5 mk). Lisätietoja, myös puhelinnumerot kirjastoihin, on osoitteessa http://www.lib.hel.fi/virkku/ .
50-60 -luvun koulukirjoista tuo runo löytyy nimellä Pääskynen visertää (s. 185) Laurisen ja Valtasaaren Kolmas lukukirjani -teoksesta (1. p.1953, 7. p. 1965).
Runo löytyy myös nimellä Pääskysen laulu mm. Teuvo Pakkalan Aapisesta vuodelta 1908.
Varpu Välimäki on vuonna 1934 Kurkijoella syntynyt lastenkirjailija. Hänen tuotantonsa ajoittuu enimmäkseen 1980- ja 1990-luvuille.
Hän on kirjoittanut satuja, lastenromaaneja ja -runoja ja kuvakirjoja. Kuvittajana monissa kirjoissa on Heljä Tamminen.
Ismo Loivamaan toimittamassa kirjassa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 (BTJ Kirjastopalvelu 1999) on muutaman sivun esittely kirjailijasta.
Lainaushistoriaasi kertyvät vain ne lainat, jotka olet tehnyt aloitettuasi lainaushistoriasi tallentamisen. Järjestelmä ei tallenna lainaushistoriaasi automaattisesti, vaan voit itse aloittaa ja lopettaa lainaushistorian tallentamisen milloin tahansa. Aloita ja lopeta lainaushistorian tallentaminen Omien tietojesi linkistä Lainaushistoria. Voit myös poistaa valitsemiasi lainoja lainaushistoriastasi tai tyhjentää lainaushistoriasi kerralla.
Muut lainaajat ja kirjaston henkilökunta eivät voi tarkastella lainaushistoriaasi eivätkä muuttaa sitä.
http://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#lainaushistoria
Tällaiseen kysymykseen ei voi oikeasti vastata, ellei jokaista maailman ihmistä ole psykologisesti tutkittu ja sen lisäksi päästy yksimielisyyteen siitä, mitä tarkoitetaan käsitteillä "hyvä" ja "paha". Seuraava vastaus onkin täysin epätieteellistä pohdiskelua lähinnä elämänkokemuksen ja kirjojen lukemisen pohjalta.
Varsin yleinen taitaa olla sellainen ihmisten kokemukseen perustuva näppituntuma, että jokaisessa ihmisessä on sitä, mihin yleensä viitataan sanalla "hyvä" (välittää muista, toimii tarvittaessa epäitsekkäästi jne) ja sitä, mihin viitataan sanalla "paha" (itsekkyys, väkivaltaisuus, ilkeys, epäoikeudenmukaisuus jne.). Sellaista ihmistä, jossa ei ole mitään, mitä muut voisivat pitää "pahana", tuskin on olemassakaan. Hyvä esimerkki...
