Kyseinen enkelitaulu löytyi Web-Factasta, WSOY:n Web-tietosanakirjassa kerrotaan taulusta näin:
"Monen lastenhuoneen seinältä tuttu E. Jaatisen maalaus kuvaa suojelusenkeliä naiivin romanttisella tavalla."
Tekijäksi mainitaan E. Jaatinen, suomalainen taiteilija joka teki mm. postikortteja. Vuosilukua ei mainita. Jaatisesta löytyi lyhyt luonnehdinta Postimuseon sivuilta.
"Taidemaalari Eeli Jaatinen syntyi Tampereella 1905 ja kuoli Helsingissä 1970. Hän opiskeli taidetta Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1920-21. Tämän jälkeen taidemaalari Eero Järnefelt opetti hänelle maalausta 1922-23. Jaatinen kuvitti paljon kirjoja ja kirjojen kansia. Hän piirsi myös pilakuvia mm. Joulukärpänen lehteen ja ensimmäiset sarjakuvat Maailma-lehteen...
Lähetimme kysymyksesi TraFin tietopalveluun ja sieltä vastattiin: "Ajoneuvoliikennerekisterin tilastotietoja löytyy jonkin verran kotisivuiltamme osoitteesta http://www.ake.fi/AKE/Tilastot/.
Merkin/ mallin perusteella tehdään koko liikennekäyttöön rekisteröitynä olevasta ajoneuvokannasta kantatilasto vuoden viimeisen päivän tilanteesta vuosittain ja tästä tilastosta voidaan luovuttaa yksittäisiä tietoja puhelimitse numerosta 020 618 5100 (pvm/mpm) tai sähköpostilla osoitteesta tietopalvelu@trafi.fi.".
Trafin verkkosivuilta ilmenee, että ajoneuvoliikennerekisteri ALR pitää sisällään tiedot mm. 5,0 miljoonasta rekisteröidystä ajoneuvosta sekä 3,5 miljoonasta voimassaolevasta ajokortista. Ajoneuvotietojen osalta rekisteri on julkinen....
Rikoslain 23 luvun 3 § säätää rattijuopumuksesta ja 4 § törkeästä rattijuopumuksesta.
3 §:ssä käytetään ilmaisua "kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa".
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L23P3
Viime kädessä lakia tässä tulkitsee Korkein oikeus. Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksiä rattijuopumuksesta löytyy sivulta
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/haku.php?search%5Btype%5D=pika&s…
Ennakköpäätös KKO:2007:78
"Pysäköitynä olleen auton oikeanpuoleisella etuistuimella istunut alkoholia nauttinut matkustaja oli yrittänyt käynnistyspainiketta painamalla käynnistää auton moottoria saadakseen lämpöä auton sisätiloihin. Koska auton vaihde ei ollut ollut vapaalla eikä käsijarru päällä, auto oli liikkunut 1,5 metriä...
Työterveyslaitoksen sivuilla kerrotaan, että paineilmasuihku ja sen voimasta sinkoutuvat sirut ja kappaleet voivat aiheuttaa vaurioita silmille ja iholle. Siellä myös kielletään paineilman käyttö vaatteiden ja ihon puhdistamisessa. Paineilmaa voi esim. haavan kautta päästä verenkiertoon. Tästä voi aiheutua vakavia vaurioita, jopa kuolema.
http://www.ttl.fi/fi/tyoturvallisuus_ja_riskien_hallinta/tapaturmien_eh…
Eli kuulemasi vaara on aivan todellinen.
Kalenterivuodessa on kaksi nimipäivätöntä päivää: joulupäivä (25.12.) ja uudenvuodenpäivä. Kristillisen perinteen mukaan näinä päivinä ei Jeesuksen nimen rinnalle aseteta muita nimiä. Kristillinen uudenvuodenpäivä on Jeesuksen nimen saamisen päivä. (Lähteet: Pentti Lempiäinen, Pyhät ajat ja Reijo Ylimys, Pyhän vuoden pyhät)
Tässä jotain tietoa sinulle kolmesta apinasta - valitettavasti en onnistunut löytämään sinulle yhtään teosta, missä olisi kyseinen tarina kerrottuna - saattaa myös olla, yhtä ainoaa tarinaa ei olekaan, vain erilaisia muunnelmia tästä myytistä eri muodoissa: veistoksia, erilaisia viittauksia uskomuksissa jne. Sen sijaan löytyy tietoa myytin lähteestä, ja tarinaan liittyvistä kuvista. Jos joskus onnistut löytämään sadun, olisimme iloisia, jos lähettäisit tiedon meille!
Eli: Kolme apinaa liittyy ikivanhaan japanilaiseen uskomusperinteeseen. Japanissa legendan aihe ilmenee niin uskonto- kuin kirjallisuustieteessäkin. Aihetta on käytetty paljon taiteessa: Nikko-nimisestä paikasta Japanissa löytyy puukaiverrustyö, missä kolme apinaa esiintyvät;...
Kyseessä voisi olla intiaanirukous, joka alkaa sanoilla "kun olen kuollut, itke minua hiukan, ajattele minua joskus". Runo löytyy kokoelmasta "Maailman runosydän" (http://www.helmet.fi/record=b1067942~S9*fin).
Lisää värssyjä ja runoja löytyy esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Meiju Bonsdorff: Sanat jotka muistetaan surun päivinä (2004)
Pia Perkiö: Kun kaikki on toisin: sanoja suruun (2007)
Anna-Mari Kaskinen: On toinen maa: sanoja suruun ja ikävään (2010)
Jörg Zink: Sinulle surun aikaan: Jörg Zinkin kauneimpia ajatuksia (2010)
Tilaisuuteen sopivia runoja löytyy myös sellaisista runo- ja värssykokoelmista, joissa on runoja elämän eri vaiheisiin, juhliin ja tilaisuuksiin. Runokokoelmia voit selailla kirjastossa.
Surun käsittelyä ja...
Hääpuheen tilalle sopivia tekstejä löytyy esimerkiksi Kotiliesi -lehden kokoamana lukijoidensa suosikeista:
https://kotiliesi.fi/juhlat/haat-ja-kihlajaiset/onnittele-haaparia-kauniilla-runolla-valitse-sopiva-juhlavarssy-lukijoiden-suosikeista/
Listalta löytyy monta kaunista tekstiä, kuten katkelma Kahlil Gibranin teoksesta Profeetta, joka alkaa seuraavasti:
"Rakastakaa toinen toistanne,
mutta älkää tehkö rakkaudesta kahletta.
Olkoon rakkaus mieluummin aaltoileva meri teidän sielujenne rantojen välillä..."
Häihin sopii myös vaikkapa Franciscus Assisilaisen rukous, jonka Ruotsin prinsessa Victoriakin luki sisarensa häissä:
https://evl.fi/verkkokirkko/rukous/kirkon-vanhoja-rukouksia
Maisteri on ylemmän korkeakoulututkinnon nimi Suomen yliopistoissa. Se on siis oppiarvo eikä arvonimi. Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta löytyy tietoa tutkinnoista ja niiden nimistä, samoin kuin linkki luetteloon, jossa luetellaan tutkintojen nimet:
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/yliopistokoulutus/opiskelu_ja_tutkinn…
Valtion säädöstietopankki Finlexin kautta löytyy Tasavallan presidentin asetus arvonimistä. Siinä on mm. lueteltu arvonimet ryhmittäin:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000381
Anne Seppälän kirjailijanimellä Anneli Kivelä kirjoittaman Katajamäki-sarjan teokset ovat ilmestyneet seuraavassa järjestyksessä.
Kotiin Katajamäelle (2007)
Onnenkauppaa Katajamäellä (2007)
Uusia tuulia Katajamäellä (2008)
Katajamäellä kuohuu (2009)
Salaisuuksia Katajamäellä (2010)
Katajamäki yllättyy (2011)
Köydenvetoa Katajamäellä (2012)
Outo lintu Katajamäellä (2013)
Valoa ja varjoa Katajamäellä (2014)
Taikatemppuja Katajamäellä (2015)
Katajamäki kahden vaiheilla (2016)
Katajamäellä kaikki hyvin (2017)
Kasvukipuja Katajamäellä (2018)
Tasaista tahtia Katajamäellä (2019)
Arkea ja juhlaa Katajamäellä (2020)
Teokset on kustantanut Karisto.
Lähteet:
Aikuisten jatko - ja sarjakirjat (toim. Ulla Mononen,...
Maailmassa on (useimpien listausten mukaan)194 itsenäistä valtiota. Tämä lukumäärä ja maiden listaus ei kuitenkaan ole täysin yksikäsitteinen. Maailmassa kun on myös ns. ”de facto-itsenäisiä” alueita, eli alueita jotka käytännössä ovat itsenäisiä, mutta muut valtiot eivät ole niitä tunnustaneet. Lisäksi on maita, jotka monet muut valtiot ovat tunnustaneet, mutta jotka käytännössä eivät kuitenkaan ole itsenäisiä. Täytyy myös muistaa, että listaan tulee jatkuvasti uusia valtioita. Seuraavana taitaa Euroopassa havitella itsenäisyyttä Kosovo.
Luetteloita itsenäisistä valtioista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista
http://www.kolumbus.fi/esko.riste/maatot.htm
Johan Bäckvallin Saarijärven Paavo -suomennoksessa esiintyvän sanan "sitkaimitten" ("tuli syksy, sivu sitkaimitten / meni vilun vaino vaarallinen / aivan koskematta kultapäihin") perusmuoto on sitkain. Sitkaimet olivat maahan pistettyjä merkkitikkuja, joilla kylvetty ala merkittiin maahan.
"Tähkäpää", joka esiintyy sekä Paavo Cajanderin että Otto Mannisen suomennoksissa, tarkoittaa jyvällä olevaa viljan tähkää.
"Perkas" (Cajander) tulee verbistä perata, joka kirjaimellisesti tarkoittaa jonkin tarpeettoman, tiellä olevan poistamista jostakin, jotta se tulisi käyttökelpoiseksi, pellon, laitumen tms. raivaamista.
"Silkko" (Cajander, Manninen) on petäjän kuoren alaisesta pehmeästä kerroksesta valmistetuista pettujauhoista leivottua hätäleipää...
Yhteishyvän uutisen (2022) mukaan Suomen suurin Prisma on Kaaren Prisma Kannelmäessä Helsingissä. Lempäälän-Vesilahden Sanomien uutisen (2014) mukaan pienin Prisma puolestaan on Lempäälän Ideaparkin Prisma ja toiseksi pienin Nummelan Prisma.
https://yhteishyva.fi/elama/vau-miten-upea-muutos-suomen-suurin-prisma-…
https://lvs.fi/2014/01/22/suomen-pienin-prisma-uudistuu/
Joihinkin HelMet-kirjastoihin on sallittua mennä koiran kanssa, toisiin taas ei. Jos katsot sivua http://www.helmet.fi/fi-FI, näet yläoikealla kohdan "Löydä kirjastosi". Valitse siitä se kirjasto, johon haluat mennä. Kirjaston nimen ja osoitteen alapuolella on pieniä kuvakkeita; jos yksi niistä on pieni koiran kuva, kirjastoon saa ottaa koiran mukaan.
Kirjekaveria ulkomailta voi etsiä esim. näiltä www-sivuilta, jotka näyttävät olevan nuorille:
http://www.studentsoftheworld.info/
Sivulla on tieto kohderyhmästä For kids, students and teachers only !
http://nettinappi.ouka.fi/pulmakulma/viewtopic.php?id=2832
Siemenet tulisi varastoida kuivina viileässä paikassa. Useimpien lajien siementen itävyys pysyy hyvänä, vaikka niitä säilytetään yhden talven yli huoneenlämmössä. Parempi on kuitenkin pitää siemenpussit jääkaapissa muovirasiaan tai -pussiin pakattuina tai jopa pakastimessa. Kylmillään oleva mökki ei siis ole ollenkaan huono vaihtoehto siementen säilyttämiseen, mikäli alhaisen lämpötilan lisäksi pystyy takaamaan siemenille suojan mahdolliselta kosteudelta. Muuten itämiskyvyn säilyminen on lajikohtaista. Vihannesten siementen itämiskyky säilyy joitakin vuosia - esimerkiksi sellerillä, kaaleilla, kurkulla, maissilla, pinaatilla ja pavuilla 3-5 vuotta, sipulilla, palsternakalla, persiljalla ja mustajuurella 1-2 vuotta. Myös kukkien siemenet...
Tässä Wilbur Smithin tuotanto sarjoittain ja alkuperäiskielisen teoksen ilmestymisvuoden mukaan listattuna. Lopussa lisäksi aakkostettu lista kirjailijan sarjoihin kuulumattomista teoksista.
Ballantyne-sarja:
Kivihaukka (Men of Men 1981, Otava 1983)
Valkoiset miehet (The Angels Weep 1982, Otava 1984)
Leopardi kulkee yössä (The Leopard Hunts in Darkness 1984, Otava 1985)
Auringon voitto (The Triumpf of the Sun 2005, Otava 2005)
Courtney-sarja:
Kun leijona metsästää (When the Lion Feeds 1964, WSOY 1964)
Ukkosen kumu (The Sound of Thunder 1966, WSOY 1967)
Elämän ja kuoleman laakso (A Sparrow Falls 1977, Otava 1989)
Polttava rannikko (The Burning Shore 1985, Otava 1986)
Vihan ja rakkauden perintö (Power of Sword 1986, Otava 1987)
Palava...
Venäläisten tappioista Suomen suunnalla talvi- ja jatkosodassa on olemassa erilaisia tietoja arvioijasta riippuen. Suomalaisten arvioiden mukaan talvisodassa menetti n. 200 000 neuvostosotilasta henkensä ja n. 600 000 haavoittui. Neuvostoliitto itse ilmoitti sodan jälkeen tappioikseen n. 49 000 kaatunutta, mutta esim. vuosina 1949-1951 kerätty Puna-armeijan tappioluettelo sisältää n. 127 000 nimeä. Suurempiakin lukuja on esitetty.
Jatkosodassa karkean arvion mukaan Neuvostoliitto menetti Suomen suunnalla taisteluissa sotilaistaan n. 270 000 kaatuneina ja n. 550 000 haavoittuneina. Toisen suomalaislähteen mukaan kaatuneita puna-armeijan sotilaita olisi jatkosodassa n. 305 000.
Luvut on poimittu seuraavista lähteistä :
Suomi sodassa : talvi...
Kovin vaikea olisi suositella muistorunoa. Omaiset ja ystävät kuitenkin parhaiten osaavat valita sopivimman.
Internetistä löytyy jonkin verran muistolauseita ja -runoja.
Positiivareiden sivustolla on värssypankki,
http://www.positiivarit.fi/varssypankki
Ainakin joillakin hautaustoimistoilla ja kukkakaupoilla on muistolauseita verkossa:
Helsingin hautauspalvelu http://www.merituhkaus.fi/index.php?page=muistolauseet
Syväsen kukka http://www.floristi.net/varssytekstit.html
Memoria http://www.memoriahautaus.com/muistolauseet.htm
Korhosen kukkatalo http://www.korhosenkukkatalo.com/kukkatalo/hautaustoimisto/muistolausee…
Ympäristöministeriön päätöksessä N:o 1209/95 ( http://www.vyh.fi/luosuo/lumo/lasu/arvot.htm ) määritellään rauhoitettujen eläinten ja kasvien ohjeelliset arvot.
Tämän luettelon mukaan valkoselkätikan (Dendrocopos leucotos) ohjeelliseksi arvoksi on määritelty
24 000 mk. Luettelossa ei mainita kyykäärmettä, mutta seuraavien käärmeiden ohjeelliset arvot on annettu: kangaskäärme (Coronella austriaca)15 000 mk, rantakäärme (Natrix natrix) 1 500 mk
sisilisko (Lacerta vivipara) 100 mk, vaskitsa (Anguis fragilis) 1 200 mk.
