Hyvä linkkikokoelma ulkomaista työnhakua varten löytyy Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloista:
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=36385a9d-d862-41f1-ac4c…
Eures, eurooppalaisen ammatillisen liikkuvuuden portaali, sisältää myös työnhakupalvelun:
http://europa.eu.int/eures/main.jsp?catId=482&level=2&acro=job&lang=fi&…
Näistä kotimaisista turvallisuusalan linkeistä voi myös päästä eteenpäin:
http://www.linkkitalo.fi/SPT--BrowseResources.php?ParentId=309
Ulkomaisista yrityksistä voi etsiä tietoa Makupalojen ulkomaisten yrityshakemistojen kautta:
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=4a06b7e8-9d96-40ac-a0f6…
Valitettavasti en löytänyt kysymääsi kirjaa nettikaupoista, en suomalaisesta enkä myöskään ulkomaisesta mm. http://www.amazon.com/gp/homepage.html/105-3871985-2022852. Voit kysyä asiaa suoraan kirjailijan aikaisempia suomennoksia (Dream Kiss) kustantaneelta Sangatsu Manga -kustantamolta http://www.sangatsumanga.fi/asp/empty2.asp?P=6212&VID=default&SID=46752…. Toivon että sitä kautta kirjan saatavuus selviää.
Katselin tässä pääkaupunkiseudun kirjastojen selkokielisten kirjojen kokoelmia.
Aikuisten selkokielistä kaunokirjallisuutta näyttää olevan aika vähän. En löytänyt yhtään Päätalon kirjaa selkokielisenä versiona.
Mainitsen tässä muutamia löytämiäni selkokielisiä kirjoja:
Arto Paasilinna :"Isoisää etsimässä"
Tomas von Martens: "Merimies on eri mies" (muistelmat)
Marja Simola: "Kaskipellolta kaupunkiin" (muistelmat)
Bo Carpelan: "Rannekello"
Saraleena Aarnitaival: "Liian paksu perhoseksi" (selkokielinen mukautus Sisko Istanmäen kirjasta)
Suurin osa selkokirjoista on lasten kirjoja.
Hei!
Osoitteessa http://www.shakki.net/pelaaminen/online/
löytyy runsaasti eri tasoisille pelaajille tarkoitettuja pelejä.
Googlehaulla "online shakki" näyttäisi myös löytyvän lukuisia ilmaisia shakkipelejä.
Kaksi tirehtööriä (Herkules) : ilveily 1:ssä näytöksessä on suomennos saksalaisen Georg Bellyn kirjoittamasta näytelmästä Monsieur Herkules. Sen teksti on julkaistu Telénin Näytelmäkirjallisuutta-sarjassa vuonna 1899.
Kevään oikkuja : huvinäytelmä yhdessä näytöksessä on Wilho Soinin käsialaa. Myös se on julkaistu Näytelmäkirjallisuutta-sarjassa; kirjasta on otettu yhteensä kolme painosta (1899, 1906 ja 1916).
Vehkeitten loppu : yksinäytöksinen huvinäytelmä on Jemiina Toivosen kirjoittama. Se on julkaistu Kariston Huvinäytelmiä-sarjassa (painokset vuosilta 1912, 1921 ja 1930).
Kaikkia näitä kirjoja on saatavissa kirjastoista. Vain yhtenä painoksena ilmestynyt Belly on harvinaisin, mutta sitäkin saa kirjastoja palvelevan valtakunnallisen...
Google kirjat -sivujen kautta löytyy viittauksia kumpaankiin englanninnokseen. Siitä, mistä teoksesta lainaus on, ei kuitenkaan löytynyt tietoa.
Suomennosta ei sitä kautta löytynyt. Tosinhan Google kirjat hakee etsittäviä sanoja, ja jos ei onnistu käyttämään oikeita, ei oikeaa kirjankohtaakaan löydä. Kaikkien suomennosten läpikäyminen lause lauseelta taas olisi varsin aikaavievä työ.
Google kirjat löytyy täältä:
http://books.google.com/books
Helmet-verkkokirjastossa tarkennetussa haussa voi rajata hakua esim. seuraavalla tavalla:
- kirjoitetaan hakusanaksi äänikirjat
- valitaan aineisto-valikosta cd-levy
- valitaan kielivalikosta venäjä
www.helmet.fi
Lahden kaupunginkirjaston valikoimassa on monia maailmanhistoriaa käsitteleviä kirjasarjoja. Kokoelmasta löytyy myös useampia lukion historian oppikirjasarjoja. Ehkä kannattaisi aloittaa lukion historian kertauskirjoista. Tässä muutama esimerkki:
Historia: lukion kertauskirja (toim. Heikkonen [et al] WSOY: 2008) sekä
Abi historia (toim. Kohi [et al.]Otava: 2009), joka on ainereaaliin valmistava harjoituskirja.
Valtioiden ja kansojen historiaa käsittelee ainakin Historian ABC -kirjasarja (Kari, Risto; Tammi: 2009)Suositeltavaa on varmasti lukea mahdollisimman laajasti kirjallisuutta oman kiinnostuksen mukaan. Kannattaa tehdä itse aineistohakuja laittamalla asiasanaksi maailmanhistoria.
Suuri maatilakirja, osa 1 vuodelta 1963 mainitsee Kaarlejoen tilan. Sen omistivat vuodesta 1961 Erkki Emil ja Eira Elina Selonen. Kirjasta kerrotaan tilan sijainti ja muita viljelytietoja.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy Mourits Rasmussenin elämästä kertova kirja Meijeristi muistelee, jossa on kerrottu tanskalaissyntyisen Rasmussenin vaiheista Turun seudulla.
Turun yliopiston kirjaston kokoelmissa on teos Suomen juustonvalmistajat - Finlands ostberedare 1856-1948 vuodelta 1949. Siitä saattaisi löytyä lisätietoa.
Jo 1800-luvun puolivälistä lähtien Euroopassa lapsia alettiin sijoittaa kasvatuslaitosten sijaan maaseudulle perhemäisiin olosuhteisiin. Suomessa perhekoteihin siirryttiin 1970-luvulla.
Maaseudulla sijainneita sijoituskoteja valvoivat kuntien sosiaalilautakunnat. Maaseutukoteihin suorittivat tarkastuksia kyseisen tarkastusalueen lastensuojeluviraston tarkastajat.
Helsingin kaupungin kunnalliskertomuksesta, kylläkin vuodelta 1964, on nähtävissä, että hoitomaksut perhehoitoon sijoitetuista lapsista tuolloin vaihtelivat 50 mk:sta 150 mk:aan kuukaudessa.
Keskimääräinen hoitomaksu oli 90-120 mk/kk.
Edellä mainitut tiedot löytyivät seuraavista sähköisistä dokumenteista:
http://www.hel2.fi/Helsingin_kunnalliskertomukset/pdf/1964_02/1964_02_2… (s...
Etsitty kirja voisi olla Jenny Kangasvuon Sudenveri. Kangasvuo on Oulussa asuva kulttuuriantropologi ja Sudenveri on hänen esikoisromaaninsa. Biseksuaalisuus on keskeinen aihepiiri Kangasvuolle myös hänen tieteellisessä tuotannossaan. Hänen lisensiaatintutkimuksessaan vertaillaan suomalaisen lehdistön käsityksiä biseksuaalisuudesta siihen, miten biseksuaalit itse kuvaavat biseksuaalisuutta, ja hänen tekeillä oleva väitöstutkimuksensa jäljittää biseksuaalisuuden paikkaa suomalaisessa seksuaalikulttuurissa.
Mikkelin pommituksesta on olemassa monta kirjaa, tässä poimintoja:
Asikainen: Tammenlehvän tarinoita, Hytönen: Perhe sodassa, Salovaara: Päämajakaupunki pommituksessa, Siiropää: Tehtävä Utissa sekä Aro: Mikkelin loppiaisaatto 1940 ja muita sodan ankaria päiviä
Etsitty kirja saattaisi olla Tony Hutchingsin Meneviä esineitä (Artko, 1977).
Richard Scarryn tuotannosta lähimmäs menee Iloinen ilmakirja (Tammi, 1973). Tässä tosin yhdellä aukeamalla on yleensä useita kuvia, mutta muut tuntomerkit täsmäävät.
Valitettavasti ePress-palvelun sähköisiä sanomalehtiä voi lukea vain kirjastossa. Palvelun lehdet ovat luettavissa Päijät-Hämeen kirjastojen tietokoneilla sekä Lahden kirjaston tiloissa omalla laitteella, joka on yhteydessä internetiin kirjaston avoimen verkon kautta.
Lahden kaupunginkirjaston palveluna tarjoamia PressDisplayn ja Zinion sähköisiä lehtiä voi lukea myös kotona, mutta Aamuposti-lehteä niissä ei ole.
Vanhat Helsingin Sanomien vuosikerrat ovat käytettävissä mikrofilmattuina Pasilan kirjaston lehtiosastolla.
Digitaalisen mikrofilmien lukulaitteen voit varata Varaamon kautta:
https://varaamo.hel.fi/
Laitteella saa mikrofileistä saa A3-kokoisia paperikopioita (0,50 € / kopio. Sillä voi myös skannata mikrofilmattuja lehtiä ja tallentaa tiedostoja (pdf ja jpeg) muistitikulle.
Lisätietoja voit tarvittaessa kysyä Pasilan kirjaston lehtiosastolta, puh. (09) 3108 5426.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
http://www.helmet.fi/fi-FI
Yhdysvaltain presidentin ja varapresidentin ollessa estyneitä korvaajana toimii kongressin alahuoneen puheenjohtaja. Mikäli tämä on estynyt, tehtävä siirtyy senaatin varapuheenjohtajalle. Hänen jälkeensä vuorossa ovat presidentin kabinetin jäsenet ennalta määrätyssä järjestyksessä: ulkoministeri, valtiovarainministeri, puolustusministeri, oikeusministeri, sisäministeri, maatalousministeri, kauppaministeri, työministeri, sosiaali- ja terveysministeri, asunto- ja kaupunkikehityksen ministeri, liikenneministeri, energiaministeri, opetusministeri, veteraaniasiainministeri ja kansallisen turvallisuuden ministeri.
United States Code, title 3, chapter 1, sec. 19: http://uscode.house.gov/browse/prelim@title3/chapter1&edition=prelim
50-60 -luvun koulukirjoista tuo runo löytyy nimellä Pääskynen visertää (s. 185) Laurisen ja Valtasaaren Kolmas lukukirjani -teoksesta (1. p.1953, 7. p. 1965).
Runo löytyy myös nimellä Pääskysen laulu mm. Teuvo Pakkalan Aapisesta vuodelta 1908.
Kirjastot.fi-sivuilta löytyvät oppilaitokset, joissa kirjastoalaa voi opiskella:
https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu?language_content_entity=fi
Korkeakouluopetusta näistä järjestävät Oulun yliopisto ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu ja Åbo Akademi. Lisäksi järjestetään täydennyskoulutusta. Seuraava aika hakea koulutuksiin on kevään 2021 toinen yhteishaku, jossa haetaan korkeakoulujen syksyllä 2021 alkaviin suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin.
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/korkeakoulujen-yhteis…
Valitettavasti tämä vastaus vuodelta 2016 pätee yhä. Vuosina 1990 - 2000 tehdystä sarjasta Are You Afraid of the Dark? (Pelottaako?) ei ole julkaistu DVD- tai Blu-ray-versiota, jossa olisi suomenkieliset käännöstekstit. Vastauksessa mainittu kaksi sarjan jaksoa sisältävä videokasetti Pelkäätkö pimeää? näyttää myös poistuneen kirjastojen kokoelmista.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-televisiosarja-mahtaa-olla-kyseessa
Sarjaa ei näytä myöskään löytyvän suomeksi tekstitettynä mistään suoratoistopalvelusta. Yle Areena on esittänyt sarjan vuonna 2019 alkanutta uusioversiota vuonna 2021.
Lähteet:
https://areyouafraidofthedark.fandom.com/wiki/Are_You_Afraid_of_the_Dar…
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/10/26/...
Venäjän kielellä on ollut voimakas vaikutus Puolassa 1700-luvun lopulta saakka. Toisen maailmansodan jälkeen venäjää opetettiin Puolan kouluissa pakollisena aineena 90-luvun alkuun asti. Sen takia 2010-luvulla valtaosa yli 40-vuotiaista puolalaisista osasi ainakin hieman venäjää, ja monille se oli ainoa vieras kieli, jota he osasivat. Sen sijaan nuoriso osasi paremmin englantia ja myös opiskeli sitä tai saksaa. 2010-luvun alussa valtaosa nuorisosta opiskeli englantia koulussa, venäjää vain prosentti. Tämä vaikutti siihen, mitä kieltä ulkomaalaisille puhuttiin.
Asenteisiin vaikuttivat myös historialliset ja taloudelliset syyt. Vuosisataiset kokemukset Venäjän ja Neuvostoliiton vallasta synnyttävät kielteistä...
