Valitettavasti ePress-palvelun sähköisiä sanomalehtiä voi lukea vain kirjastossa. Palvelun lehdet ovat luettavissa Päijät-Hämeen kirjastojen tietokoneilla sekä Lahden kirjaston tiloissa omalla laitteella, joka on yhteydessä internetiin kirjaston avoimen verkon kautta.
Lahden kaupunginkirjaston palveluna tarjoamia PressDisplayn ja Zinion sähköisiä lehtiä voi lukea myös kotona, mutta Aamuposti-lehteä niissä ei ole.
Gustaf Erikson osti 1920-30-lukujen aikana purjelaivoja saksalaiselta laivanvarustamo Laeiszilta. Näiden joukossa oli myös Peking, joka päätyi Gustaf Eriksonilta lopulta Yhdysvaltoihin, jossa se on nykyisin museolaivana. (Lähde: lokistories.fi)
Lisää tietoa löytyy Loki-sivustolta:
Märssyraaka: https://lokistories.fi/entry/show/388
Ankkuri: https://lokistories.fi/entry/show/211
Tämän lisäksi Peking-laivasta löytyy englanninkielinen Wikipedia-sivusto: https://en.wikipedia.org/wiki/Peking_(ship)
Helsingin kaupunginkirjaston aineistoa ei voi varata netin kautta. Aineistotietokanta, josta saatavuus selviää, on selattavissa osoitteessa http://www.libplussa.fi/ .
Puhelimitse voi varata sellaista aineistoa joka tietokannan mukaan on hyllyssä. Jos se on lainassa, pitää varaus tehdä kirjastossa (itsepalveluna 3 mk, muuten 5 mk). Lisätietoja, myös puhelinnumerot kirjastoihin, on osoitteessa http://www.lib.hel.fi/virkku/ .
50-60 -luvun koulukirjoista tuo runo löytyy nimellä Pääskynen visertää (s. 185) Laurisen ja Valtasaaren Kolmas lukukirjani -teoksesta (1. p.1953, 7. p. 1965).
Runo löytyy myös nimellä Pääskysen laulu mm. Teuvo Pakkalan Aapisesta vuodelta 1908.
Tällaiseen kysymykseen ei voi oikeasti vastata, ellei jokaista maailman ihmistä ole psykologisesti tutkittu ja sen lisäksi päästy yksimielisyyteen siitä, mitä tarkoitetaan käsitteillä "hyvä" ja "paha". Seuraava vastaus onkin täysin epätieteellistä pohdiskelua lähinnä elämänkokemuksen ja kirjojen lukemisen pohjalta.
Varsin yleinen taitaa olla sellainen ihmisten kokemukseen perustuva näppituntuma, että jokaisessa ihmisessä on sitä, mihin yleensä viitataan sanalla "hyvä" (välittää muista, toimii tarvittaessa epäitsekkäästi jne) ja sitä, mihin viitataan sanalla "paha" (itsekkyys, väkivaltaisuus, ilkeys, epäoikeudenmukaisuus jne.). Sellaista ihmistä, jossa ei ole mitään, mitä muut voisivat pitää "pahana", tuskin on olemassakaan. Hyvä esimerkki...
Kirjastojen kokoelmista löytyy seuraavanlaisia huilumusiikin komppilevyjä:
Bach, Johann Sebastian, (säv.), Sonaten Bd. II--Flöte und Basso continuo--Begleitung
* cembalo- ja sellocontinuosäestys
Mozart, Wolfgang Amadeus, Konsertot, huilu, ork., KV 285d=314, D-duuri, sov.,
*orkesterisäestys
Mozart, Wolfgang Amadeus, 3 Flötenquartette--Begleitung zur Solostimme
*jousitrio
Bach, Johann Sebastian, Sonaten Bd. I/VI.I--Flöte und cembalo--Begleitung zur
*cembalosäestys
Kannattaa ottaa yhteyttä Museoviraston kirjaston tietopalveluun, yhteystiedot linkistä:
http://www.nba.fi/
tai alan koulutusta järjestävään Taideteollisen korkeakouluun, kirjasto ja tietopalvelut osoitteessa http://www.aralis.fi/
Linnea-hausta, asiasanoilla kaavat and historia tuli esimerkiksi seuraava viite:
Tekijä(t): Hammar, Britta
Nimeke: Kvinnligt mode under två sekel / Britta Hammar och Pernilla Rasmussen
Aineisto: kirja
Julkaistu: Lund : Signum, 2001
Marc-tietueen mukaan kirjassa olisi liitteenä kaavoja ja sitä on Museoviraston kirjastossa.
Seuraavista kirjoista saattaisi myös olla apua:
Tieteen kuvalehden kustantama Maailma tänään -sarja
-laajalti tietoa eri maiden yhteiskunnasta, maantieteestä, politiikasta ja kulttuurista
-kirjan lopussa aihehakemisto
Weilin & Göösin kustantama Maailma nyt -sarja
-hieman edellistä suppeampi
-maanosat käydään läpi maittain
-kunkin maan kohdalla "tietolaatikko", jossa perusfaktatiedot, kuten kieli, väkiluku, uskonnot jne.
Lasten asemasta eri maissa löytyy tietoa ainakin Maailma.net -sivuston http://fi.oneworld.net kautta, hakusanalla lapset.
Japanin kielellä Pirjo voidaan kirjoittaa käyttämällä katakana-tavumerkkejä. Japanin kielessä käytetään katakana-merkkejä vierasperäisten lainasanojen ja nimien kirjoittamiseen. "Pirjo" voidaan muodostaa käyttämällä tavuja PI, RI ja YO tai vaihtoehtoisesti PI, RU ja YO. Mutta ehkä tuo ensin mainittu muoto vaikuttaa luontevammalta suomalaisen korvaan.
Koska japanilaisia merkkejä ei voi lähettää mutkattomasti sähköpostitse, kannattaa katsoa merkkien kirjoitustapa joko sanakirjasta tai joltakin internet-sivustolta. Hyvä katakana-merkkien luettelo löytyy sivustosta http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm . Sivuston kaavion vasemmalla puolella on aina tavun alkukonsonantti ja yläosassa tavun loppuvokaali. Esimerkiksi tavu NI kirjoitetaan...
Pikaluistelun säänntöjen historiasta löydät tietoa kirjasta
Urheilun sääntö- ja kunto-opas / Toimittaja Markku Siukonen. Jyväskylä : Kustannus-Notariaatti, 2000.Kuopion varastokirjastosta http://finna.fi löytyy kirja, joka sopisi aiheeseesi. Tämän saat tilattua Oulunsalon kunnankirjastoon, ilmoita jos haluat sen katsottavaksesi. Vainio, Onni J., Liikuntakasvatuksen käsikirja. Porvoo : WSOY, 1952-1953.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä www.helmet.fi löytyy kolmiosainen lainattava diakuvasarja (yhteensä 128 kuvaa) Suomen taiteen kuva 1, 2 ja 3, joka on kylläkin jo vuodelta 1980. Sarja on lainattavissa Leppävaaran kirjastossa.
Joensuun kaupunginkirjastosta löytyy seuraavia kirjoja yleensä valokuvataiteesta:
A NEW history of photography / edited by Michel Frizot
Köln : Könemann, cop. 1998
COTTON, Charlotte
The photograph as contemporary art
London : Thames & Hudson, 2004
MARIEN, Mary Warner
Photography : a cultural history
London : Laurence King, 2002
BAGH, Peter von
Peili jolla oli muisti : elokuvallinen kollaasi kadonneen ajan merkityksien hahmottajana (1895-1970)
Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2002
- kirjassa on artikkeli myös valokuvataiteesta
ICONS OF PHOTOGRAPHY : THE 20TH CENTURY / EDITED BY PETER STEPAN
MUNICH : PRESTEL, 1999
AN INDEPENT EYE : A CENTURY OF PHOTOGRAPHS / [COMPILED BY] ROGER HUDSON
STROUD : SUTTON, 1998
SARASTE,...
Kirjaston maksujen maksamista verkossa tutkitaan parhaillaan mutta minkäänlaisia päätöksiä sen suhteen ei ole tehty. Sinun kannaltasi hyvä asia on se, että kirjaston maksut eivät kasva korkoa maksua odotellessa. Sakot ovat tietysti korkeammat, jos kirja on enemmän myöhässä. Maksu on 20 senttiä/kirja/päivä. Lainat voit uusia osoitteessa http://www.helmet.fi mikäli uusittavasta materiaalista ei ole varauksia. Lisäksi tarvitaan PIN-koodi, jonka saat halutessasi kirjastosta todistamalla henkilöllisyytesi.
Viimevuotisessa Hämeen Sanomien haastattelussa professori Majapuro kertoo viettäneensä ensimmäiset elinvuotensa Tallinnassa. Kuka kukin on -hakuteoksessa mainitaan hänen syntymävuodekseen 1917. Tämän tarkempia tietoja ei julkisista lähteistä löydy.
Hyvä linkkikokoelma ulkomaista työnhakua varten löytyy Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloista:
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=36385a9d-d862-41f1-ac4c…
Eures, eurooppalaisen ammatillisen liikkuvuuden portaali, sisältää myös työnhakupalvelun:
http://europa.eu.int/eures/main.jsp?catId=482&level=2&acro=job&lang=fi&…
Näistä kotimaisista turvallisuusalan linkeistä voi myös päästä eteenpäin:
http://www.linkkitalo.fi/SPT--BrowseResources.php?ParentId=309
Ulkomaisista yrityksistä voi etsiä tietoa Makupalojen ulkomaisten yrityshakemistojen kautta:
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=4a06b7e8-9d96-40ac-a0f6…
Annika Thor on syntynyt Göteborgissa vuonna 1950. Hän on toiminut kirjalijana, dramaturgina, käsikirjoittajana ja kirjastonhoitajana.
Suomenkielistä tietoa kirjailijasta löytyy teoksesta
Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 2 (2006)
Katselin tässä pääkaupunkiseudun kirjastojen selkokielisten kirjojen kokoelmia.
Aikuisten selkokielistä kaunokirjallisuutta näyttää olevan aika vähän. En löytänyt yhtään Päätalon kirjaa selkokielisenä versiona.
Mainitsen tässä muutamia löytämiäni selkokielisiä kirjoja:
Arto Paasilinna :"Isoisää etsimässä"
Tomas von Martens: "Merimies on eri mies" (muistelmat)
Marja Simola: "Kaskipellolta kaupunkiin" (muistelmat)
Bo Carpelan: "Rannekello"
Saraleena Aarnitaival: "Liian paksu perhoseksi" (selkokielinen mukautus Sisko Istanmäen kirjasta)
Suurin osa selkokirjoista on lasten kirjoja.
Hei!
Osoitteessa http://www.shakki.net/pelaaminen/online/
löytyy runsaasti eri tasoisille pelaajille tarkoitettuja pelejä.
Googlehaulla "online shakki" näyttäisi myös löytyvän lukuisia ilmaisia shakkipelejä.
Lähde-runo löytyy Skolimowskin kirjasta Ekojooga : harjoituksia ja meditaatioita maanpäällisen kauneuden sisäistämiseksi (Kirjayhtymä, 1996), jonka on suomentanut Anuirmeli Sallamo.
Helmet-verkkokirjastossa tarkennetussa haussa voi rajata hakua esim. seuraavalla tavalla:
- kirjoitetaan hakusanaksi äänikirjat
- valitaan aineisto-valikosta cd-levy
- valitaan kielivalikosta venäjä
www.helmet.fi
