Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjastossa on kolme vuokrattavaa tutkijanhuonetta. Ne sijaitsevat kirjaston 3. kerroksessa. Tutkijanhuoneen voi varata 3. kerroksen lukusalin neuvonnasta, joko paikan päällä tai puhelimitse, puh. (014) 266 4117.
Huoneita vuokrataan enintään puoleksi vuodeksi ja vähintään yhdeksi kuukaudeksi kerrallaan. Tila on varaajan käytössä arkisin klo 8.00–20.00 ja lauantaisin klo 9.00–16.00, kesällä arkisin klo 8.00–19.00 ja lauantaisin klo 8.00–15.00. Tutkijanhuoneen vuokra on opiskelijoilta 10 euroa/kk ja muilta 20 euroa/kk. Opiskelijakortti on esitettävä huonetta varattaessa.
Tutkijanhuoneessa on mahdollista käyttää maksutta omaa kannettavaa tietokonetta.
Kortillasi ei ollut varausta, mutta tein sen, eli nyt varaus on olemassa. Varauksia on paljon, olet Pihkovan kellojen 478. varaaja.
Varaukset ja muutkin oman korttisi tiedot näet Helmet-verkkokirjaston Omat tietoni -linkin kautta. Tarvitset siihen kirjastokorttisi numeron ja nelinumeroisen tunnusluvun. Ohjeita varaamiseen löytyy täältä:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Todennäköisesti kirja on Henning Mankellin Italialaiset kengät, vaikka Mankell onkin miespuolinen eikä tämä kirja ole dekkari, vaikka kirjailija on paljon dekkareita kirjoittanutkin. Kirjassa saarelle erakoitunut kirurgi on nuorena lääkärinä vahingossa amputoinut potilaan väärän käden, ja nainen joka saarelle tulee, on kirurgin vanha rakastettu. Paljastuu myös, että heillä on yhteinen tytär.
Lahden kaupunginkirjaston runotietokannan mukaan runo on suomennettu ja se löytyy teoksesta: Autio maa : neljä kvartettia ja muita runoja. Kääntäjä on Yrjö Kaijärvi ja runon suomenkielinen nimi on "Tietäjien matka" Sen alkusäkeet kuuluvat "Kylmä retki se oli, vuoden kaikkein pahin aika ajatella matkaa..." Runotietokantaan "Linkki maailman runouteen" voi tutustua osoitteessa
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Petsamon taistelussa 12.5.1918 Valkoisten suomalaisten puolelta kyseessä oli nk. Petsamon retkikunta, jonka miehistö koostui suurelta osin Pohjois-Suomen suojeluskunnista. Retkikunnan vahvuus oli noin 130 miestä.
Iso-Britannia lähetti alueelle risteilijä Cochranen, jolta maihin ja täten taisteluun rantautui 50 venäläistä punakaartilaista, 50 brittien merijalkaväen sotilasta sekä 150 brittimatruusia yhden tykin kera, eli yhteensä noin 250 miestä.
Brittijoukot löivät suomalaiset heti 12.5. taistelussa, jossa kaatui kaksi valkoista, myös joitakin jäi vangiksi. Brittien tappioiksi mainitaan "muutamia", muun muassa haavoittunut tykistökapteeni.
Imandran alueen varsinaisesta taistelusta ei löytynyt viitteitä, mutta Imandra-järven seutu oli...
Yleisissä kirjastoissa (kaupungin- ja kunnankirjastot) tiedonhaku ei yleensä maksa erikseen, se kuuluu kirjaston tarjoamiin peruspalveluihin. Vaasan kaupunginkirjastossa voit tulla mille tahansa tietopalvelutiskille esittämään tietopalvelukysymyksiä. Jos kysymys on hyvin laaja tai vie ajallisesti pidemmän ajan, otamme kysymyksen vastaan tiedonhaku-lomakkeella, jossa esitetään tarkentavia kysymyksiä (millä kielellä, materiaalityyppi, aikarajaus ym) ja sen käsittelyyn varaamme 2-3 päivää.
Yliopiston kirjastot puolestaan hinnoittelevat palveluitaan eri tavalla kuin yleiset kirjastot. Helsingin Yliopiston kotisivulla kerrotaan, että tietopalvelu hinnoitellaan: Tiedonhaku / aihe / tunti 40,00 ja tietopankkikulut (henkilökunta ja opiskelijat) ja...
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyy hakusanoilla Yhdysvallat ja asevoimat muutama suomenkielinen teos: Lagerstam, Kaarle: Yhdysvaltalainen sotilasstrategia tänään, Helsinki, Maanpuolustuskorkeakoulu, 2003; Nordberg, Erkki: Suomi, EU, Nato ja Venäjä, Helsinki, Art House 2004 sekä Wikström, Kaarle: Merisodan kuva 2025: Yhdysvaltojen näkemys merisodan kuvan kehittymisestä, Helsinki, Merisotakoulun koulutuskeskus.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet -tietokannasta vastaavilla hakusanoilla löytyy teos Sota - teoria ja todellisuus : näkökulmia sodan muutokseen / toimittaneet Jyri Raitasalo & Joonas Sipilä, Helsinki : Maanpuolustuskorkeakoulu, strategian laitos, 2008 (Edita Prima) sekä teos Kantakoski, Pekka:...
Kirjastokortin saa kesälomalainenkin! Joensuun kirjaston käyttösäännöissä luvataan kirjastokortti asiakkaille, jotka esittävät valokuvalla ja henkilötunnuksella varustetun henkilötodistuksen ja ilmoittavat osoitteensa Suomessa sekä sitoutuvat noudattamaan kirjaston käyttösääntöjä, http://vaarakirjastot.fi/kayttosaannot .
Tervetuloa kirjastoon!
http://vaarakirjastot.fi/
Kuka kukin on 1966 -kirjassa ei ole Asta Maria Lantzin syntymäaikaa, vain avioliiton solmimisvuosi (1937). Sama tieto on myös Kuka kukin on vuosien 1978, 1964 ja 1960 painoksissa ja kirjassa Suomen teatterit ja teatterintekijät 1983 : yhteisö- ja henkilöhakemisto (toim. Ilona Tainio).
Vuoden 1978 Kuka kukin 1978 on myös verkossa luettavana Project Runeberg -sivuston kautta:
http://runeberg.org/kuka/1978/0642.html
Valitettavasti hänen syntymäaikaansa ei löytynyt muistakaan lähteistä.
Tuollaista listaa ei valitettavasti saa HelMetistä eikä edes virkailijajärjestelmän puolelta. Järjestelmä ei nimittäin pysty erittelemään lainausta vuosittain kuin kahden viimeisimmän vuoden osalta. Muuten näkyy teoksesta vain lainaus- ja uusimiskertojen määrä siltä ajalta, kun kirja on ollut järjestelmässä. Kokonaislainauksesta on vaikea eritellä, ovatko lainat kertyneet kirjan ollessa uusi vai tasaisemmin koko ajalta.
Tilastojen tarkastelemisessa on myös se ongelma, että kaikista lainaus- ja uusimiskerroista saa selville ainoastaan nykyään järjestelmässä olevin niteiden tiedot. Poistettujen niteiden tilastotietoja ei saa. Kestosuosikin asema on myös aika tulkinnanvarainen: esimerkiksi Adolf Hitlerin teos ”Taisteluni” kaksoisniteenä on...
Tähän kysymykseen saimme apua kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehdilta. Hän pystyi antamaan seuraavan perusteellisen vastauksen:
”Nimi näyttää tosiaan muuttuneen Sitratoriksi tuossa mainitsemassasi 13.5.1981 päivätyssä kaavamuutoksessa. Kaavan numero on 8373.
Päätös nimen muuttamisesta Kitara-aukiosta Sitratoriksi on tehty kaupungin nimistötoimikunnassa 2.12.1980. Tarkempia perusteluja ei nimistötoimikunnan pöytäkirjaan ole merkitty.
Edeltävä asemakaava nro 7300 vuodelta 1976 näyttäisi olleen aika kaaviomainen eikä alue ollut lähtenyt rakentumaan sen mukaan, asemaa ja joitain pääkatuja lukuun ottamatta. Kitara-aukio -niminen tori oli vuoden kaavassa 1976 eri muotoinen ja pienempi kuin Sitratori.
Alue on sitten rakentunut vuoden 1981...
Tässä joitain teoksia ja lehtiartikkeleita, joita löysin:
Hatanpää, Kari : Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän (1995), Kotimaisia kertojia 2 (1998), Löytöretki lapsuuteen (1988), Karjalainen, Elina : Isän tyttö (1999), Karjalainen, Elina : Ihmisen ääni (1976)
Lehtiartikkeleita : Suomen kuvalehti 22/1997, Anna 41/1997.
Helsingin kaupunginkirjasto ostaa "keikkatyön" Helsingin työvoimapalvelu Oy:lta, (ks http://www.hel.fi/typa/ ). Työnhakijaksi voi ilmoittautua myös webin kautta. Työntekijä tekee työsopimuksen heidän kanssaan ja me voimme sitten soittaa Työvoimapalveluun tai suoraan työntekijälle silloin kun tarvitsemme työntekijää. Monet kirjastot voivat sopia melko säännöllisestäkin ilta- ja lauantaityöstä, kunhan ne saavat ensin mahdollisuuden tutustua henkilöön. Jos taas toivot vakituisempaa työtä, voit tiedustella asiaa Helsingin kaupunginkirjaston työhönotosta, puh. (09)3108 5522 yhteyshenkilö on Pirkko Saarinen.
Robin Jarvisin kirjoja on suomennettu kaksi, Kristallivankila ja Pimeyden kutsu. Tietoa itse kirjalijasta on vaikea löytää. Tähtivaeltaja-lehdessä (1999:2) on arvostelu kirjasta Pimeyden kutsu, mutta onko itse kirjailijasta mitään, sitä en tiedä. Netistä löytyy muutama Jarvis-sivu, ne tosin englanniksi http://www.fireandwater.co.uk/authors/biogs/jarvis.htm
http://www.ncbf.org.uk/jarv.htm
Jarvisin kustantaja Suomessa on Karisto, olisikohan heillä tietoja enemmän: Karisto Oy PL 102, 13101 HÄMEENLINNA Puh. 03 - 616 1551.
Runo on varmaan Leo Ilkka Vuotilan "On kaunis tie" Tieto olikin jo selvitetty tällä palstalla 2004. https://www.kirjastot.fi/kysy/kenen-runo-on-on-kaunis
Runo löytyy netistä helpoosti haulla "Vuotila Kahdelle" esim blogista Ilon aika. http://ilonaika.blogspot.com/2016/02/talle-paivalle-tuli-leo-ilkka-vuotilan.html
Hei,Nietzsche: Hyvän ja pahan tuolla puolen (Delfiinikirjat-painoksessa 1984) Kohta on s. 77. Kokonaisuudessaan tuo #147 kuuluu: "Jos taistelee hirmuja vastaan, katsokoon, ettei hän itse muutu siinä hirmuksi. Ja kun katsot kauan kuiluun, katselee myös kuilu sinuun."
Adverbien taivutus näyttää olevan virallisesti ennallaan. esim. Olen erittäin innoissani. https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=655
Voi olla, että puheessa kieli lyhentyy virallisissakin yhteyksissä. Kotimaisten kielten keskus, Kotus, tietäisi siitä enemmän. https://www.kotus.fi/
Heiltä voi kysyä neuvoa puhelimitse tai lomakkeella. https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta
Suomen tekijänoikeuslain 12 §:n mukaan julkistetuista teoksista eli esimerkiksi CD-levystä saa valmistaa muutaman kappaleen yksityiseen käyttöön. Kopiointi ei edellytä teoksen omistamista, joten kopioida voi myös lainaksi saatua aineistoa. 50 a §:n mukaan ei kuitenkaan tehokasta teknistä suojausta ei saa kiertää kappaleiden valmistamiseksi vaan ainoastaan katsomista tai kuuntelemista varten.
Tekijänoikeuslaki löytyy kokonaisuudessaan Finlexistä osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404. Hyviä tekijänoikeutta käsitteleviä teoksia ovat Heikki Poroilan ”Tekijänoikeus ja kirjastot tietoverkkojen maailmassa” (BTJ Kirjastopalvelu, 2006) ja Pirkko-Liisa Haarmannin ”Tekijänoikeus ja lähioikeudet” (3. uudistettu painos;...
Helsingin kaupunginkirjastosta ei ole saatavilla tarkkoja lainaustilastoja yksittäisistä kirjoista.
Oheinen lista on tehty mutu-tuntumalla, nämä sarjat ovat tällä hetkellä Helsingin pääkirjastossa
kovin kysyttyjä. Muita kysymienne aiheryhmien kirjoja kysytään vain satunnaisesti.
1. Rowling: Harry Potter -sarja (3 suomennettua)
2. Applegate: Animorphs-sarja (8 suomennettu), lähellä scifiä
3. Kaye: Replica-sarja (6 suomennettu), läh. scifiä
4. Stine: Goosebumps/Kalmanväreitä -sarja (8 suomennettu)
5. Kelly: Mystery club -sarja (18 suomennettu)
6. Maple: Noidan käsikirja
7. Lewis: Narnia-sarja (7 osaa)
8. Tolkien: Taru sormusten herrasta (3 osaa)
