Helsingissäkin uudistuneen Kirjastolehden uutta numeroa on ollut jaossa seuraavissa Helsingin kaupunginkirjastojen toimipisteissä: Kannelmäki, Laajasalo, Paloheinä, Pukinmäki ja Rikhardinkatu. Tulevaisuudessakin Kirjastolehden numeroita on mahdollisesti jaossa sellaisissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä, joissa on lehden teemaan liittyviä tapahtumia.
Suomen kansallisbibliografian (Viola-tietokanta) mukaan "Tanssi vielä hetki" on Petri Munckin säveltämä ja sanoittama laulu, josta ei löydy muita tulkintoja kuin tämä Hanna Talikaisen laulama.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Luonnonkosmetiikan historiasta saat tietoa vaikkapa alla mainituista kirjoista:
- Kerro kerro kuvastin : kauneudenhoidon käsikirja / Una Nuotio
- Mansimarjasta punapuolaan : marjakasvien kulttuurihistoriaa / Hannele Klemettilä & Laura Jaakola
Pro luonnonkosmetiikka ry:n sivuilta löytyy tietoa alan toimijoista ja tuotemerkeistä. Suuri osa toimijoista on vain maahantuojia. Suomessa valmistettavia merkkejä on vain muutama. Sivustolta löytyy tietoa myös luonnonkosmetiikan kriteereistä ja sertifioinnista, ja sitä kautta myös ympäristövaikutuksista. Pelkästään luonnonkosmetiikan ympäristövaikutuksista ei löytynyt tutkittua tietoa.
http://www.luonnonkosmetiikka.fi/
Sähköpostiosoitetta en pysty antamaan, mutta voit ottaa yhteyttä Hannu Salaman kustantajaan, joka on Otava, ja lähettää kirjailijalle postia sitä kautta.
http://www.otava.fi/etusivu/
Runo on Arja Tiaisen runokokoelmasta Ruusu, ruusu tämän lumisen maiseman keskelle vuodelta 1985. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1547759__Sa%3A%28tiainen%2…
Hei!
Tilastokeskus julkaisee sivuillaan rahanarvokertoimet, joilla voidaan muuntaa vuosien 1860–2001 markat ja vuosien 2002–2013 eurot vuoden 2014 euroiksi ja päinvastoin. Laskelmassa on otettu huomioon vuoden 1963 rahanuudistus sekä euroon siirtyminen.
Kun muunnetaan tietyn vuoden rahaa nykyrahaksi, rahasumma kerrotaan taulukon kertoimella. Kun nykyrahaa vastaavasti muunnetaan jonkun aikaisemman vuoden rahaksi, summa jaetaan kertoimella. Laskelmien nykyraha vastaa vuoden 2014 rahaa, koska nykyrahan arvo lasketaan viimeisen kokonaisen vuoden tiedoista.
Rahanarvokertoimien avulla lasketaan rahan ostovoimaa eri aikoina, ei nimellisarvoa
Rahanarvonkerroin 1860–2014
http://www.stat.fi/til/khi/2014/khi_2014_2015-01-19_tau_001.html
Kerrointa...
Utissa toimi todella Maalentoeskadroona, mutta vain muutaman vuoden ajan 1920-luvun lopulla. Eskadroonan toiminnasta ei ole olemassa laajempaa historiikkia.
Mikäli isoisänne on ollut jollakin erikoiskurssilla, on teoreettisesti mahdollista, että siitä olisi tehty jonkinlainen matrikkeli tai kurssijulkaisu. Tästä emme kuitenkaan löytäneet viitteitä.
Varmimmin isoisänne palveluspaikka selviää sotilaskantakortin avulla, jonka lähisukulainen voi tilata Kansallisarkistosta. Kantakorttiin on kirjattu varusmiespalvelustietojen lisäksi myös mm. palvelusaikaisia terveystietoja sekä mahdollinen osallistuminen viime sotiin.
Tilausohjeet löytyvät Kansallisarkiston sivuilta:
http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/selvitykset/tilaa-kantakortti
Ystävällisin...
Aylan poika Durc ei esiinny sarjassa enää ensimmäisen osan jälkeen, vaikka hän Aylan ajatuksissa toki onkin. Mammutin metsästäjät -kirjassa Ayla pohtii myös mahdollisuutta lähteä etsimään poikaansa, mutta hylkää ajatuksen, koska uskoo, että olisi epäreilua irrottaa poika klaanista, jonka parissa hän on kasvanut. Ayla ei myöskään tiedä, missä klaani nykyään asuu.
Vuonna 2002 antamassaan haastattelussa Jean M. Untinen-Auel paljasti jo ennen sarjan viimeisen osan ilmestymistä, etteivät Ayla ja Durc lukijoiden toivomuksesta huolimatta tule enää koskaan tapaamaan.
Untinen-Auelin haastattelu:
https://bookpage.com/interviews/8132-jean-auel#.V6LQM3rUWd5
Tietoa Durcista Wikia-sivustolla: http://earthschildren.wikia.com/wiki/Durc
Gustaf Erikson osti 1920-30-lukujen aikana purjelaivoja saksalaiselta laivanvarustamo Laeiszilta. Näiden joukossa oli myös Peking, joka päätyi Gustaf Eriksonilta lopulta Yhdysvaltoihin, jossa se on nykyisin museolaivana. (Lähde: lokistories.fi)
Lisää tietoa löytyy Loki-sivustolta:
Märssyraaka: https://lokistories.fi/entry/show/388
Ankkuri: https://lokistories.fi/entry/show/211
Tämän lisäksi Peking-laivasta löytyy englanninkielinen Wikipedia-sivusto: https://en.wikipedia.org/wiki/Peking_(ship)
Jyväskylän kaupunginkirjastosta ei löydy juuri sinun erikoisalaasi liittyvää kirjallisuutta. Kokoelmistamme löytyy kuitenkin useita teoksia hakusanoilla koulutus ja laatu esim. teokset Oppimisen ja laadun kiasma (1998) ja Syrjäläinen, Arvioinnin avulla laatua kouluihin (1997). Olisikohan näistä apua?
Asiasanoilla laatu, mittaus, mittarit löytyy mm. teos Mittaamisen parantaminen (1999), jossa kerrotaan yleisesti laadun mittareista. Myös artikkelitietokanta Aleksista kannattaa etsiä samoilla hakusanoilla.
Tee haku SoneraPlazan hakuohjelmalla (osoite http://search.fi.soneraplaza.net/query). Kirjoita hakutermiksi "Harvard System", saat useita sivuja.
Lisälinkki nimenomaan Harvard Systemiin on ainakin seuraavassa: http://metodix.ofw.fi/helpdesk/oppaat/lahdeviittaukset/lahdeviittaukset… Varsinainen Harvard System on osoitteessa http://www.usq.edu.au/library/resources/genref/harvardprint.htm
Voit etsiä lisätietoja hakusanoilla lähdeaineisto ja viitteet.
Seuraavassa muutamia ehdotuksia :
RHYTHMS and music of the world : Rhythmes et musiques du monde. 1997.
Le MONDE des musiques traditionelles : The world of traditional music. (6 cd-levyä). 1994.
ONE voice : vocal music from around the world. 1997.
The SECRET museum of mankind : ethnic music classics 1925-48. (Useita erilaisia). 1996.
MUSICAL sources : Sources musicales. 1992.
Levyjen sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla löydat plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Perinne-/kansan- ja maailmanmusiikkikokoelmia on kirjastoissa useita. Kirjaston päätteellä voit hakea Plussa-tietokannasta haulla ; Kaikki hakutavat - (kansanmusiikki tai perinnemusiikki) ja kokoelmat.
Internetin Plussaa käyttäessäsi valitse Monipuolinen haku ja käytä...
Wasan ja Vaasanin nimien ja tuotteiden samankaltaisuus on sattumaa. Wasabröd on saanut alkunsa 1900-luvun alussa Pohjois-Ruotsin Skellefteåssa sijainneesta leipomosta, joka myi Vasaknäcke-nimistä näkkileipää. Tämän näkkileivän pakkauksessa oli Kustaa Vaasan kuva. Yhtiön nimeksi Wasabröd tuli vuonna 1964. Nykyään tämän maailman suurimman näkkileipävalmistajan omistaa italialainen Barilla Group.
Niin ikään 1900-luvun alkupuolella perustetun Vaasanin nimi puolestaan tulee yrityksen kotipaikkakunnasta Vaasasta, joka on nimetty Vaasan hallitsijasuvun mukaan. Vaasan valmisti aluksi monenlaisia leipätuotteita, mutta keskittyi 1920-luvulta eteenpäin näkkileipään.
Lähteet:
http://www.wasa.com/
https://www.vaasan.fi/
Tässä muutama luotettavan tuntuinen lähde:
http://www.netlife.fi/users/msiivola/krit/nukkuminen_taiteena_ja_tietee…
http://www.netlife.fi/users/msiivola/uni/uni-tutt.html
Lisää unista ja nukkumisesta voit selailla esim. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston mainioista Makupaloista osoitteessa http://www.makupalat.fi -sieltä aiheen Psykologia alta löytyy alaotsikko Uni,
tai Linkkikirjastosta http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/haku.asp hakemalla (vasemmalla alhaalla olevasta hae-kentästä) asiasanalla unet.
Aiheesta löytyy myös paljon kirjallisuutta, joten jollet löydä tarvitsemaasi Internetistä, käännypä lähimmän kirjaston puoleen!
Kysymyksestänne ei käynyt ilmi kieli, jolla tietoa haluatte. Valitkaa HelMet-aineistohausta (osoite http://www.helmet.fi/) kohta Sanahaku ja kirjoittakaa hakukenttään Ruanda and historia. Näin saatte neljä viitettä, joiden sijaintitiedot saatte kaksoisklikkaamalla kirjan nimeä.
Näyttäisi siltä, ettei aiheesta löydy nimenomaisia tutkimuksia kirjastojen tietokannoista.
Väestöliitto ja Tilastokeskus ovat kuitenkin julkaisseet väestötutkimuksia ja -tilastoja. Ehkäpä kannattaisi kysyä lisätietoja sieltä:
http://www.vaestoliitto.fi/index.html
http://www.stat.fi/
Kirjan Lempiäinen: Suuri etunimikirja mukaan Miia olisi Mirjamin, Mirjan, Marian ja paikoin Vilhelmiinan kutsumamuoto. Lisää nimistä voit lukea mm. kirjoista Riihonen: Mikä lapselle nimeksi tai Vilkuna: Etunimet.
