Vanity Fair tulee ainakin Espoon Viherlaakson kirjastoon. Hämeenlinnan ja Himangan kirjastoissa on tietokannan mukaan vain v. -97 ja-98 kappaleita. Kaikki kirjastot eivät luetteloi lehtiänsä aineistotietokantoihin, joten (mahdollisesti) lähempänä sijaitsevien kirjastojen tietoja ei ole saatavilla. Ota yhteys lähikirjastoosi ja pyydä lehti/artikkelikopio kaukolainaksi heidän kauttaan. Suurin osa kirjastoista lainaa vanhempia lehtien numeroitaan, saatat siis joutua odottelemaan haluamaasi numeroa jonkin aikaa.
Nelosen kotisivulta pääsee jouhevasti erilaisiin suomalaisiin keskusteluryhmiin; terveyteen ja sairauksiin liittyvää keskustelua löytyy osoitteesta http://www.fourtalk.net/nexttalk.phtml?nid=keskustelu.terveys. Sfnetin kautta(news:sfnet.keskustelu.terveys)päätyy käsittääkseni tähän samaan keskusteluryhmään. Myös erilaisilla postituslistoilla ja chat-kanavilla keskustellaan terveyteen liittyvistä asioista. Osoitteesta http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=1310 löydät linkkejä niin uutisryhmistä, postituslistoista kuin chat-kanavistakin.
Runo löytyy Goethen Runoja-kirjasta alanimekkeenä Kesyjä kompia.
Varat poissa - jotain poissa!
Pian toimeen tartu,
taas vaurastu, vartu.
Kunnia poissa - paljon poissa!
Hae mahtia maineen -
se tuomiot muuttaa kuin tuuli laineen.
Rohkeus poissa - kaikki poissa!
Paras, ettet syntynyt ois sa.
Linnankosken tuotantoa on käsitelty seuraavissa teoksissa:
Mäittälä, Leevi: Elämän tulipunakukka (WSOY 1979)
Setälä, Helmi: Johannes Linnankoski (Otava 1911)
Söderhjelm, Werner: Johannes Linnankoski (Otava 1919).
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Porin kaupunginkirjaston Santsi-aineistorekisteristä osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Kannattaa ottaa yhteyttä Museoviraston kirjaston tietopalveluun, yhteystiedot linkistä:
http://www.nba.fi/
tai alan koulutusta järjestävään Taideteollisen korkeakouluun, kirjasto ja tietopalvelut osoitteessa http://www.aralis.fi/
Linnea-hausta, asiasanoilla kaavat and historia tuli esimerkiksi seuraava viite:
Tekijä(t): Hammar, Britta
Nimeke: Kvinnligt mode under två sekel / Britta Hammar och Pernilla Rasmussen
Aineisto: kirja
Julkaistu: Lund : Signum, 2001
Marc-tietueen mukaan kirjassa olisi liitteenä kaavoja ja sitä on Museoviraston kirjastossa.
Jarmo Saartin Opetusministeriölle vuonna 2000 laatiman selvityksen mukaan
kunnallisista kirjastoista 97 %:lla oli käytössään tietotekniikkaa, ja yli 95 %:lla Internet-yhteydet.
Lisätietoja : Suomalaisten yleisten kirjastojen atk-kirjastojärjestelmät, niiden tietovarantojen verkkokäyttöisyys ja tietotekniset valmiudet".
Selvityksen tilastotietoja on julkaistu myös Tilastokeskuksen Tietoyhteiskunta-sivuilla osoitteessa: http://tilastokeskus.fi/tk/yr/tietoyhteiskunta/julkinenkirjasto.html
Yleisten kirjastojen tilastotietokanta (http://tilastot.kirjastot.fi)
ja Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto eivät näytä sisältävän tietoja kirjastojen laitekannasta ja verkkoyhteyksistä.
Kirjastosta toiseen toimitetaan materiaali vain siinä tapauksessa, että tekee 50c maksavan varauksen.
Hyllyssä olevan materiaalin saa ilmaiseksi vain noutamalla sen siitä kirjastosta, jossa se on hyllyssä.
Esim. seuraavat teokset käsittelevät Norjan taloushistoriaa:
Hentila, Seppo: Pohjoismaiden historia (2002)
The economic development of Denmark and Norway since 1870 (1993)
Amdam, Rolv Petter: Oppdragsforskning som akademisk disiplin: trekk ved norsk foretakshistorisk forskning (1995)
Gran, Thorvald: The state in the modernization process: the case of Norway 1850-1970 (1994)
Esping-Andersen, Gösta: Politics against markets: the social democratic road to power (1988)
Norsk utenrikspolitikks historie
Bind. 6: Oljealder 1965-1995/Rolf Tamnes (1997)
Kapitalistisk demokrati?: norsk naeringsliv gjennom 100 år (2003)
Det nye Nord-Norge: avhengighet og modernisering i nord (1996)
Aro, Petteri: Pohjoiskalotti
päättötyö, Rovaniemen kauppaoppilaitos,...
Lähden siitä olettamuksesta, että haluat kieliharjoittelua tositilanteessa. Sivustolla German Internet Links (http://webgerman.com/germlinks/ ) on valtavasti linkkejä, online-kursseja, testejä ym. About.com –sivuston saksan kielen sivuilla on myös kirjeenvaihto- ja foorumilinkkejä: http://german.about.com/library/blpenpal_intro.htm
Yksi vaihtoehto tositilanteen kieliharjoitteluun ovat keskustelufoorumit. Näitä ei saa sekoittaa chatteihin, joissa käydään ikään kuin puhelinkeskustelua kirjoittamalla ja joissa keskustelut häipyvät kun ne ovat ohi. Foorumeille kirjoitetut viestit jäävät talteen, ja ovat kaikkien luettavissa.
Arne Rousin kirjassa Auringonkukasta viiniköynnökseen on muutama sivu tietoa öljypalmusta, jonka hedelmämallosta palmuöljy puristetaan. Lisäksi on olemassa palmuydinöljyä, joka saadaan öljypalmun hedelmän ytimestä. Kirjaa on saatavilla monista pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Margariinitiedotus kertoo internetsivuillaan myös öljypalmusta ja siitä saatavista öljyistä: http://www.margariinitiedotus.fi/oljyt_margariinit/oljykasvit.htm#öljyp…
Palmuöljyn ravintoainesisällöstä on tietoa Kansanterveyslaitoksen internetsivulla http://www.fineli.fi/food.php?foodid=11014&lang=fi
Kirjoittajat voivat itse sopia järjestyksen. Vakiintunut ja tasapuolinen käytäntö on aakkosellinen järjestys. Näin kerrottiin Yliopistopainosta.
Kirjassa Tutki ja kirjoita / Sirkka Hirsjärvi, Pirkko Remes, Paula Sajavaara todetaan, että nimiösivun teksti vaihtelee aloittain ja työn luonteen mukaan. Näiden tietojen muodosta ja sijoittelusta monilla laitoksilla on omat ohjeensa. Kirjoittajien järjestyksestä ei kirjassa ole mainintaa.
Yhteiskunnan muutoksesta puhuvat mm. seuraavat teokset:
- Arvot, moraali ja yhteiskunta: sosiaalipsykologisia näkökulmia yhteiskunnan muutokseen, toim. Anna-Maija Pirttilä-Backman, Gaudeamus, 2005
- Puohiniemi, Martti: Arvot, asenteet ja ajankuva, Limor 2002
Kumpaakaan ei ole saatavissa Loimaan kirjastosta, mutta ne löytyvät Helsingin yliopiston kirjastosta, samoin Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Lisää teoksia löytyy Helsingin yliopiston kirjastojen Helka-tietokannasta hakusanoilla: yhteiskunta and muutos (valitse ”tarkennetttu haku”.) Samoin hakusanalla ”koulukiusaaminen” löytyy useita viitteitä.
Helka-tietokannan www-liittymän osoite on
https://finna.fi . Helka-tietokannan etusivun osoite on http://www.helsinki.fi/helka/ .
Kun...
Tarkoittanette henkilönimeä eikä päähinettä? Mielestäni muoto Hilkka olisi paras. Vaikka latinan sanakirjat yleensä viittaavatkin k:sta c-kirjaimeen, ei k-kirjainkaan ollut täysin vieras vanhalle latinalaiselle aakkostolle. Muoto Hilcca, joka olisi vaihtoehto, olisi nähdäkseni keinotekoinen ja siitä olisi paljon vaikeampi päätellä ääntämistä. 'Hilkka' päähineen merkityksessä olisi 'mitella'.
Lainaan aluksi sanoja Heikki Ylikankaan puheesta: "Suomen kirjastolaitos sai alkunsa Vaasassa 1794". Hän mainitsee puheessaan, että Vaasan jälkeen seuraavina tulivat Turku, Kokkola ja Tornio. Puhe sisältyy allamainittuun Sukkula-sivustoon.
Haluamasi listan laatiminen ei ole tässä ajassa mahdollista, mutta mm. seuraavista lähteistä löytyy tietoa aiheesta:
Sukkula, Suomen yleisten kirjastojen historiaa verkossa: http://lipas.uwasa.fi/~sukkula/kirjastohistoria.php3
Ilkka Mäkinen "Nödvändighet af lainakirjasto" : modernin lukuhalun tulo Suomeen ja lukemisen instituutiot
Marjaana Karjalainen: Kansankirjastojen kehitys Suomessa vuosina 1802-1906
Kirja on myös Hauhon kirjastossa.
Kyseessä saattaisi hyvinkin olla Michael Gordonin v. 1951 ohjaama lännenelokuva The Secret of Convict Lake, joka sai suomenkielisen nimen Vihreän järven salaisuus. Näyttelijäkaarti oli maineikas ; pääosissa olivat mm. Glenn Ford, Gene Tierney, Ethel Barrymore ja Johnny Greer. Elokuvassa esivaltaa paossa oleva rosvojoukko saapuu lumimyrskyssä pikkukylään, joka on tilapäisesti vain naisten asuttama miesten ollessa rosvojen takaa-ajossa. Lisäksi alueelle on vuosia aikaisemmin kätketty suuri summa varastettua rahaa.
Valitettavasti näyttää siltä, ettei kyseistä elokuvaa ainakaan toistaiseksi ole julkaistu DVD:nä.
Lähteet : http://www.elonet.fi/moviesearch
http://akas.imdb.com/title/tt0044015/maindetails
Mikael Ilveksen perheestä ja nuoruudesta ei ole saatavilla tietoja. Voit ehkä yrittää kysellä hänen kustantajaltaan WSOY:lta. Vuonna 1994, jolloin Mikael Ilveksen kirja "Eläinlääkäri puussa" ilmestyi, hän kertoi hiukan itsestään Kirjakauppalehden numerossa 7/1994, muttei mitään perheestään eikä nuoruudestaan.
Suomessa ajetaan eurooppalaisittain vanhoilla autoilla. Vanhat autot tuottavat päästöjä selvästi uusia enemmän. Uusien autojen turvallisuusominaisuudet ovat myös usein vanhoja parempia. Toisaalta Suomessa autoa käytetään tilastojen mukaan lähes kaksikymmentä vuotta ennen romuttamista, joten auto siirtyisi kuitenkin seuraavalle käyttäjälle. Itse säästää myös rahaa, jollei vaihda autoa usein.
Sekä auton vaihtamista usein että sen pitämistä pitkään voidaan siis perustella hyvin perustein. Lisätietoa ja perusteluita mm. näiltä sivuilta:
http://www.autoalantieto.fi/vanhauusi.asp
http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/2144
Millenium-tietojärjestelmämme löysi nidetiedot, mutta yhtään nidettä ei toistaiseksi löydy HelMet-kirjastojen valikoimista.Nidettä on mahdollisesti tulossa HelMet-kirjastoihin, mutta tässä vaiheesa emme tiedä milloin.
Voitte myös tiedustella kirjakaupoista nidettä.Tässä niteen tarkat tiedot:
TEKIJÄ Sorri, Teo
TEOS Kappisaappaat / Teo Sorri
JULKTIEDOT [Oulu] : [Teo Sorri], 2008
ULKOASU 204 s. ; 22 cm
STAND NRO 978-951-97954-5-4 (sid.)
Mainitsemanne lisensaatintyö lienee Merja Reijosen Tilan kolmet kasvot (Helsingin yliopisto, 1995). Samalta tekijältä on julkaistu myös kirja Tilan kolmet kasvot : tutkimus kirjastotilasta (BTJ Kirjastopalvelu, 1995). Muita samaa aihetta käsitteleviä teoksia voitte hakea yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta osoitteessa http://finna.fi laittamalla hakusanoiksi "tila" ja "sosiologia". Esimerkiksi nämä voisivat olla hyödyllisiä: Zieleniec, Andrzej: Space and social theory (SAGE Publications, 2007) ja Paikka : eletty, kuviteltu, kerrottu (toim. Seppo Knuuttila, Pekka Laaksonen ja Ulla Piela, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006). Lindasta näette myös teosten saatavuuden yliopistokirjastoissa. Toki näitä kirjoja voi löytyä myös...