Mest lästa svar

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Tuleeko yhteenkään Suomen kirjastoon englanninkielistä lehteä Vanity Fair ja jos mihin? 1003 Vanity Fair tulee ainakin Espoon Viherlaakson kirjastoon. Hämeenlinnan ja Himangan kirjastoissa on tietokannan mukaan vain v. -97 ja-98 kappaleita. Kaikki kirjastot eivät luetteloi lehtiänsä aineistotietokantoihin, joten (mahdollisesti) lähempänä sijaitsevien kirjastojen tietoja ei ole saatavilla. Ota yhteys lähikirjastoosi ja pyydä lehti/artikkelikopio kaukolainaksi heidän kauttaan. Suurin osa kirjastoista lainaa vanhempia lehtien numeroitaan, saatat siis joutua odottelemaan haluamaasi numeroa jonkin aikaa.
Missä osoitteissa Internetissä on suomalaisia terveys/sairausaiheisia keskusteluryhmiä? Tarkoitan potilaiden välistä keskustelua, en kysymys/vastauspalstoja… 1003 Nelosen kotisivulta pääsee jouhevasti erilaisiin suomalaisiin keskusteluryhmiin; terveyteen ja sairauksiin liittyvää keskustelua löytyy osoitteesta http://www.fourtalk.net/nexttalk.phtml?nid=keskustelu.terveys. Sfnetin kautta(news:sfnet.keskustelu.terveys)päätyy käsittääkseni tähän samaan keskusteluryhmään. Myös erilaisilla postituslistoilla ja chat-kanavilla keskustellaan terveyteen liittyvistä asioista. Osoitteesta http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=1310 löydät linkkejä niin uutisryhmistä, postituslistoista kuin chat-kanavistakin.
Asiakas tiedustelee kahta ensimmäistä säettä Goethen runon suomennuksesta. Kaksi viimeistä kuuluvat: "Hävisi rohkeus, kaikki hävisi. Parasta jos syntymättä… 1003 Runo löytyy Goethen Runoja-kirjasta alanimekkeenä Kesyjä kompia. Varat poissa - jotain poissa! Pian toimeen tartu, taas vaurastu, vartu. Kunnia poissa - paljon poissa! Hae mahtia maineen - se tuomiot muuttaa kuin tuuli laineen. Rohkeus poissa - kaikki poissa! Paras, ettet syntynyt ois sa.
Johannes Linnankosken teos Laulu tulipunaisesta kukasta. Mitä teoksia ja tutkimuksia siitä on tehty? Mistä ne löytyvät? 1003 Linnankosken tuotantoa on käsitelty seuraavissa teoksissa: Mäittälä, Leevi: Elämän tulipunakukka (WSOY 1979) Setälä, Helmi: Johannes Linnankoski (Otava 1911) Söderhjelm, Werner: Johannes Linnankoski (Otava 1919). Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Porin kaupunginkirjaston Santsi-aineistorekisteristä osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Mistä löytyisi 1900-luvun alkupuolen kävelypukujen kaavoja (ennen v. 1950)? 1003 Kannattaa ottaa yhteyttä Museoviraston kirjaston tietopalveluun, yhteystiedot linkistä: http://www.nba.fi/ tai alan koulutusta järjestävään Taideteollisen korkeakouluun, kirjasto ja tietopalvelut osoitteessa http://www.aralis.fi/ Linnea-hausta, asiasanoilla kaavat and historia tuli esimerkiksi seuraava viite: Tekijä(t): Hammar, Britta Nimeke: Kvinnligt mode under två sekel / Britta Hammar och Pernilla Rasmussen Aineisto: kirja Julkaistu: Lund : Signum, 2001 Marc-tietueen mukaan kirjassa olisi liitteenä kaavoja ja sitä on Museoviraston kirjastossa.
Paljonko Suomen kirjastoissa on päätteitä, joista pääsee Internetiin? Onko alueellista tietoa? Onko tietoa kirjastotyypeittäin (kunnalliset, oppilaitokset jne.) 1003 Jarmo Saartin Opetusministeriölle vuonna 2000 laatiman selvityksen mukaan kunnallisista kirjastoista 97 %:lla oli käytössään tietotekniikkaa, ja yli 95 %:lla Internet-yhteydet. Lisätietoja : Suomalaisten yleisten kirjastojen atk-kirjastojärjestelmät, niiden tietovarantojen verkkokäyttöisyys ja tietotekniset valmiudet". Selvityksen tilastotietoja on julkaistu myös Tilastokeskuksen Tietoyhteiskunta-sivuilla osoitteessa: http://tilastokeskus.fi/tk/yr/tietoyhteiskunta/julkinenkirjasto.html Yleisten kirjastojen tilastotietokanta (http://tilastot.kirjastot.fi) ja Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto eivät näytä sisältävän tietoja kirjastojen laitekannasta ja verkkoyhteyksistä.
Maksaako tilata (netissä) kirjastosta toiseen materiaalia, joka löytyy hyllystä? 1003 Kirjastosta toiseen toimitetaan materiaali vain siinä tapauksessa, että tekee 50c maksavan varauksen. Hyllyssä olevan materiaalin saa ilmaiseksi vain noutamalla sen siitä kirjastosta, jossa se on hyllyssä.
Mistä kirjasta saisin parhaiten tietoa Norjan taloushistoriasta? 1003 Esim. seuraavat teokset käsittelevät Norjan taloushistoriaa: Hentila, Seppo: Pohjoismaiden historia (2002) The economic development of Denmark and Norway since 1870 (1993) Amdam, Rolv Petter: Oppdragsforskning som akademisk disiplin: trekk ved norsk foretakshistorisk forskning (1995) Gran, Thorvald: The state in the modernization process: the case of Norway 1850-1970 (1994) Esping-Andersen, Gösta: Politics against markets: the social democratic road to power (1988) Norsk utenrikspolitikks historie Bind. 6: Oljealder 1965-1995/Rolf Tamnes (1997) Kapitalistisk demokrati?: norsk naeringsliv gjennom 100 år (2003) Det nye Nord-Norge: avhengighet og modernisering i nord (1996) Aro, Petteri: Pohjoiskalotti päättötyö, Rovaniemen kauppaoppilaitos,...
Miten saan kirjeenvaihto kaverin saksasta??? 1003 Lähden siitä olettamuksesta, että haluat kieliharjoittelua tositilanteessa. Sivustolla German Internet Links (http://webgerman.com/germlinks/ ) on valtavasti linkkejä, online-kursseja, testejä ym. About.com –sivuston saksan kielen sivuilla on myös kirjeenvaihto- ja foorumilinkkejä: http://german.about.com/library/blpenpal_intro.htm Yksi vaihtoehto tositilanteen kieliharjoitteluun ovat keskustelufoorumit. Näitä ei saa sekoittaa chatteihin, joissa käydään ikään kuin puhelinkeskustelua kirjoittamalla ja joissa keskustelut häipyvät kun ne ovat ohi. Foorumeille kirjoitetut viestit jäävät talteen, ja ovat kaikkien luettavissa.
Palmuöljystä 12-vuotiaalle tietoa kaivattaisiin. Viljelyalueet, käyttötarkoitus, ym 1003 Arne Rousin kirjassa Auringonkukasta viiniköynnökseen on muutama sivu tietoa öljypalmusta, jonka hedelmämallosta palmuöljy puristetaan. Lisäksi on olemassa palmuydinöljyä, joka saadaan öljypalmun hedelmän ytimestä. Kirjaa on saatavilla monista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Margariinitiedotus kertoo internetsivuillaan myös öljypalmusta ja siitä saatavista öljyistä: http://www.margariinitiedotus.fi/oljyt_margariinit/oljykasvit.htm#öljyp… Palmuöljyn ravintoainesisällöstä on tietoa Kansanterveyslaitoksen internetsivulla http://www.fineli.fi/food.php?foodid=11014&lang=fi
Asiakkaani haluaa tietää millä perusteella kirjoissa, väitöskirjoissa etc. on määritelty kirjoittajien järjestys nimiösivulla, silloin kun kirjoittajia on… 1003 Kirjoittajat voivat itse sopia järjestyksen. Vakiintunut ja tasapuolinen käytäntö on aakkosellinen järjestys. Näin kerrottiin Yliopistopainosta. Kirjassa Tutki ja kirjoita / Sirkka Hirsjärvi, Pirkko Remes, Paula Sajavaara todetaan, että nimiösivun teksti vaihtelee aloittain ja työn luonteen mukaan. Näiden tietojen muodosta ja sijoittelusta monilla laitoksilla on omat ohjeensa. Kirjoittajien järjestyksestä ei kirjassa ole mainintaa.
Löytyykö Vantaan kaupunginkirjastosta Hallituksen esitystä 1988:64? Se on siis hallituksen esitys Eduskunnalle yhdistyslaiksi sekä eräiksi siihen liittyviksi… 1003 Hallituksen esitys Eduskunnalle yhdistyslaiksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 64/1988) on luettavissa Tikkurilan kirjastossa.
Tarkoituksenani on opinnäytteessäni tarkastella millaisia eroja koulukiusaamisessa on vai onko niitä 1990- ja 2000 luvuilla. Onko tämäntapaisian tutkimuksia… 1003 Yhteiskunnan muutoksesta puhuvat mm. seuraavat teokset: - Arvot, moraali ja yhteiskunta: sosiaalipsykologisia näkökulmia yhteiskunnan muutokseen, toim. Anna-Maija Pirttilä-Backman, Gaudeamus, 2005 - Puohiniemi, Martti: Arvot, asenteet ja ajankuva, Limor 2002 Kumpaakaan ei ole saatavissa Loimaan kirjastosta, mutta ne löytyvät Helsingin yliopiston kirjastosta, samoin Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Lisää teoksia löytyy Helsingin yliopiston kirjastojen Helka-tietokannasta hakusanoilla: yhteiskunta and muutos (valitse ”tarkennetttu haku”.) Samoin hakusanalla ”koulukiusaaminen” löytyy useita viitteitä. Helka-tietokannan www-liittymän osoite on https://finna.fi . Helka-tietokannan etusivun osoite on http://www.helsinki.fi/helka/ . Kun...
Miten hilkka kirjoitetaan latinaksi? 1003 Tarkoittanette henkilönimeä eikä päähinettä? Mielestäni muoto Hilkka olisi paras. Vaikka latinan sanakirjat yleensä viittaavatkin k:sta c-kirjaimeen, ei k-kirjainkaan ollut täysin vieras vanhalle latinalaiselle aakkostolle. Muoto Hilcca, joka olisi vaihtoehto, olisi nähdäkseni keinotekoinen ja siitä olisi paljon vaikeampi päätellä ääntämistä. 'Hilkka' päähineen merkityksessä olisi 'mitella'.
Mitkä ovat Suomen kymmenen vanhinta yhä toimivaa julkista kirjastoa? Haluaisin tietää kirjastojen nimen, paikkakunnan ja perustamisvuoden. 1003 Lainaan aluksi sanoja Heikki Ylikankaan puheesta: "Suomen kirjastolaitos sai alkunsa Vaasassa 1794". Hän mainitsee puheessaan, että Vaasan jälkeen seuraavina tulivat Turku, Kokkola ja Tornio. Puhe sisältyy allamainittuun Sukkula-sivustoon. Haluamasi listan laatiminen ei ole tässä ajassa mahdollista, mutta mm. seuraavista lähteistä löytyy tietoa aiheesta: Sukkula, Suomen yleisten kirjastojen historiaa verkossa: http://lipas.uwasa.fi/~sukkula/kirjastohistoria.php3 Ilkka Mäkinen "Nödvändighet af lainakirjasto" : modernin lukuhalun tulo Suomeen ja lukemisen instituutiot Marjaana Karjalainen: Kansankirjastojen kehitys Suomessa vuosina 1802-1906 Kirja on myös Hauhon kirjastossa.
Annoin isälleni (nyt 71v) joululahjaksi dvd -soittimen. Hänpä innostui siitä ja alkoi muistella elokuvia, joita tahtoisi nähdä uudelleen. :) Yksi oli hänen… 1003 Kyseessä saattaisi hyvinkin olla Michael Gordonin v. 1951 ohjaama lännenelokuva The Secret of Convict Lake, joka sai suomenkielisen nimen Vihreän järven salaisuus. Näyttelijäkaarti oli maineikas ; pääosissa olivat mm. Glenn Ford, Gene Tierney, Ethel Barrymore ja Johnny Greer. Elokuvassa esivaltaa paossa oleva rosvojoukko saapuu lumimyrskyssä pikkukylään, joka on tilapäisesti vain naisten asuttama miesten ollessa rosvojen takaa-ajossa. Lisäksi alueelle on vuosia aikaisemmin kätketty suuri summa varastettua rahaa. Valitettavasti näyttää siltä, ettei kyseistä elokuvaa ainakaan toistaiseksi ole julkaistu DVD:nä. Lähteet : http://www.elonet.fi/moviesearch http://akas.imdb.com/title/tt0044015/maindetails
Kaipailisin tietoja Mikael Ilveksen perheestä ja nuoruudesta? 1003 Mikael Ilveksen perheestä ja nuoruudesta ei ole saatavilla tietoja. Voit ehkä yrittää kysellä hänen kustantajaltaan WSOY:lta. Vuonna 1994, jolloin Mikael Ilveksen kirja "Eläinlääkäri puussa" ilmestyi, hän kertoi hiukan itsestään Kirjakauppalehden numerossa 7/1994, muttei mitään perheestään eikä nuoruudestaan.
Meillä on vm. -97 mersu C180 ajettu 220000. Kilometrejä tulee vuodessa 25000. Huollamme autoamme ohjeiden mukaan paitsi auton pesu on epäsäännöllistä ja… 1003 Suomessa ajetaan eurooppalaisittain vanhoilla autoilla. Vanhat autot tuottavat päästöjä selvästi uusia enemmän. Uusien autojen turvallisuusominaisuudet ovat myös usein vanhoja parempia. Toisaalta Suomessa autoa käytetään tilastojen mukaan lähes kaksikymmentä vuotta ennen romuttamista, joten auto siirtyisi kuitenkin seuraavalle käyttäjälle. Itse säästää myös rahaa, jollei vaihda autoa usein. Sekä auton vaihtamista usein että sen pitämistä pitkään voidaan siis perustella hyvin perustein. Lisätietoa ja perusteluita mm. näiltä sivuilta: http://www.autoalantieto.fi/vanhauusi.asp http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/2144
Kappisaappaat, kirjoittanut Sorri. Lötyykö? 1003 Millenium-tietojärjestelmämme löysi nidetiedot, mutta yhtään nidettä ei toistaiseksi löydy HelMet-kirjastojen valikoimista.Nidettä on mahdollisesti tulossa HelMet-kirjastoihin, mutta tässä vaiheesa emme tiedä milloin. Voitte myös tiedustella kirjakaupoista nidettä.Tässä niteen tarkat tiedot: TEKIJÄ Sorri, Teo TEOS Kappisaappaat / Teo Sorri JULKTIEDOT [Oulu] : [Teo Sorri], 2008 ULKOASU 204 s. ; 22 cm STAND NRO 978-951-97954-5-4 (sid.)
Tarvitsen tietoa seuraavanlaisista asioista. Tila: määritelmät. Siitä pitäisi olla (Reijonen) lisensiaattityö olemassa. Toki muutkin käyvät. Sitten tarvitsen… 1003 Mainitsemanne lisensaatintyö lienee Merja Reijosen Tilan kolmet kasvot (Helsingin yliopisto, 1995). Samalta tekijältä on julkaistu myös kirja Tilan kolmet kasvot : tutkimus kirjastotilasta (BTJ Kirjastopalvelu, 1995). Muita samaa aihetta käsitteleviä teoksia voitte hakea yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta osoitteessa http://finna.fi laittamalla hakusanoiksi "tila" ja "sosiologia". Esimerkiksi nämä voisivat olla hyödyllisiä: Zieleniec, Andrzej: Space and social theory (SAGE Publications, 2007) ja Paikka : eletty, kuviteltu, kerrottu (toim. Seppo Knuuttila, Pekka Laaksonen ja Ulla Piela, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006). Lindasta näette myös teosten saatavuuden yliopistokirjastoissa. Toki näitä kirjoja voi löytyä myös...