Vastausta kysymykseesi voi vain arvailla. Asiaa on tuskin testattu koskaan.
Pelkkä jäätelön syöminen on kaukana ravitsemussuosituksista, joiden ajatellaan olevan tärkeä osa terveyden ylläpitoa. Ravitsemusterapeutti Merja Kiviranta-Mölsä sanoo Kodin Kuvalehden jutussa, että jäätelöä voi kyllä syödä joka päivä, jos ruokavalio on muuten monipuolinen. Kiviranta-Mölsä mainitsee, että litran paketti jäätelöä päivässä on kuitenkin liikaa. Todennäköisesti pelkän jäätelön syömisellä olisi täysikasvuiselle ihmiselle merkittäviä terveyshaittoja pitkällä tähtäimellä, sillä jäätelö lasketaan sangen epäterveelliseksi elintarvikkeeksi sen sisältämän rasvan ja sokerin vuoksi. Pelkän jäätelön syöminen johtaisi myös todennäköisesti jonkinasteiseen...
Veijo Meren kirjassa C.G. Mannerheim, Suomen marsalkka (WSOY 1998) todetaan Mannerheimin avierosta seuraavasti " Keväällä 1919 Mannerheim järjesti virallisen avieron. Hänellä oli kiire. Tornion raastuvan oikeudessa se kävi nopeimmin ja herätti vähiten huomiota." (s.172)
Tietoa löytyy paljonkin, esim. näistä kirjoista ja internet-osoitteista:
Heitä luetaan! ss. 46-50. // Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. ss. 111-115. // Rivien välistä. ss. 81-87. // Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän. ss. 33-37. // Lukemisia nuorille. ss. 80-82. // Luovaa iloa. ss. 24-29.
http://www.nuorisokirjailijat.fi/lehtinentuija.shtml
http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/lehtinen.html
Makupalat -linkkihakemistosta http://www.makupalat.fi/ löytyy linkkejä e-kirjoihin, voit hakea sanalla e-kirjat tai selaile e-kirja-kategoriaa, https://www.makupalat.fi/fi/k/449/hae?category=123415&sort=title&order=…
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Itä-Pasilassa ( os. Rautatieläisenk.8) sijaitsevat vanhojen lehtivuosikertojen mikrofilmit. Kopiot niistä maksavat 5 mk/kpl. Puhelin 09-31085426.
YLEn sivuilta löytyvät ääni- ja videolinkit saa auki RealPlayer -ohjelmalla. Maksuttoman RealPlayer 8 Basic -version voi ladata omalle koneelleen osoitteesta http://www.real.com
Osoitteesta http://www.yle.fi/yleista/linkit.shtml
löytää Ylen RealAudio- ja RealVideo -tarjontaa.
Kyseessä lienee varmaan laulu "Me kaikki kiitämme tee-vee-ällää" vuodelta 1985. Kyseinen kappale löytyy ainakin cd:ltä GOODMAN, Irwin : Dirly dirly dee. 2001 (alunperin 1985) ja kasetilta GOODMAN, Irwin : Irwinin parhaat 2. 1989. Saatavuus- ja sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla selviävät Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Hei,
Tampereen kaupunginkirjaston käyttösääntöjen http://www.tampere.fi/kirjasto/saannot.htm mukaan yhdellä asiakkaalla voi samanaikaisesti olla lainassa 5 DVD-levyä.
Pulmasi ratkeaa parhaiten käymällä lähikirjastossasi paikan päällä. Tietoturvasyistä tunnuslukua tai muita rekisteritietoja ei voi muuttaa verkon kautta tai puhelimitse(osoitteenmuutosta lukuunottamatta). Ota kirjastokäynnille kirjastokortti ja henkilöllisyystodistus mukaan.
Helsingin kaupunginkirjastossa on asiakkaiden käytössä sähköinen kirja CompOpus, joka sisältää kotimaista klassikkorunoutta. Sivulla http://www.compopus.fi/comprr.htm lueteltujen runoilijoiden tekstien lisäksi se sisältää Kalevalan ja Kantelettaren.
Kotikoneelta hakuteoksen käyttö ei maksutta onnistu, mutta kirjaston asiakastyöasemilla sitä voi käyttää ilmaiseksi.
Asiakastyöasemilta voi käyttää muitakin digitaalisia aineistoja: http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1720
Seuraavissa nettiosoitteissa on jonkin verran tietoa itse kirjailijoista. Tarkistamani lehtiartikkelit sisälsivät pääasiassa kirja-arvosteluja ja kirjailijoiden haastatteluja, joissa he kertovat kirjoistaan ja kirjoittamisesta. Esimerkiksi artikkeli: Seita Parkkola ja Niina Repo purkavat kirjailijamyytiä: Miten romaani todella syntyy. (Lukufiilis 2001, nro 4, s.4-5)
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=1&id=231&lastname=Repo&…
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=1&id=545&lastname=Parkk…
http://www.kaapeli.fi/nvl/arvostelupalvelu/nuortenkriitikot/parkkola_s…
Töölön kirjastossa on on Yamahan Clavinova sähköpiano jota voi soittaa kuulokkeiden kanssa. Akustista pianoa ei Helsinkin kaupunginkirjastoista löydy. Ajan Clavinovan soittoa varten voi varata numerosta: 09-310 85725
Helmet kirjastokortin, jota voi käyttää kaikissa Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastoissa voi saada vai käymällä joissain edellä mainittujen kirjastojen toimipisteistä ja esittämällä valokuvallisen henkilötodistuksen kuten passin tai ajokortin. Kirjastokortti ei maksa mitään.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät verkko-osoitteesta:
http://www.lib.hel.fi/
Helmetkirjastojen aineistotietokanta löytyy osoitteesta:
http://www.helmet.fi/
Töölön kirjasto on paikoillaan, tervetuloa käymään vielä viikon ajan, mutta sen jälkeen kirjasto on suljettu ajalla 27.11.2006- 31.1.2007. Kirjastossa on remontti ja tuona aikana ei varauksia tietenkään voi Töölöstä noutaa, joten se on poistettu hakulistalta. Aiemmin varattu aineisto on noudettavissa tänä aikana Rikhardinkadun kirjastosta ja Töölön aineiston voi palauttaa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista. Lähimmät kirjastot ovat Kirjasto 10, Munkkiniemen kirjasto, pääkirjasto Pasilassa ja Rikhardinkadun kirjasto.
Kysymänne kirja on julkaistu vuonna 1986 Harlekin bestseller-sarjassa; kustantaja oli Harlequin (Stockholm/Espoo) ja jakaja Rackmyynti Oksa. Alkuteos The promise.
Mutta jo vuonna 1979 Steelin teos The promise oli julkaistu suomeksi WSOY:n kustantamana, sidottuna laitoksena, nimellä Ikuisesti sinun. Kirja perustuu Garry Michael Whiten filmikäsikirjoitukseen. Ikuisesti sinun-kirjasta ilmestyi toinen, nidottu painos WSOY:n Best seller-sarjassa vuonna 1990 ja kolmas painos 1993.
Levyä ei voinut varata, koska levy on uusi, ja cd:t eivät vielä ole tulleet kirjastoihin. Se on kuitenkin tulossa lähiaikoina, koska tiedot levystä jo löytyvät Helmetistä. Heti, kun levyjen sijainnit näkyvät Helmetistä, voi varauksen tehdä.
Kirjaa ei ole vielä tullut HelMet-kirjastoihin. Hankintajärjestelmä kertoo, että kirjaa on tilattu ja jo saapunutkin, mutta kirjojen käsittelyssä lainattavaan kuntoon menee varmaan vielä jonkin aikaa. Kun HelMet-verkkokirjastoon ilmestyy ensimmäinen nide näkyviin, kirjan voi varata.
Kyseessä lienee hyvin todennäköisesti Tanskalle kuuluva Bornholmin saari. Toisen maailmansodan aikaisten Euroopan taisteluiden päättyessä puna-armeijan joukot nousivat maihin saarelle 9.5.1945 lyöden siellä sijainneen pienen saksalaisen varuskunnan. Neuvostojoukot poistuivat saarelta 5.4.1946, vajaan vuoden kestäneen miehitysvaiheen jälkeen. Näin ollen voidaan sanoa Neuvostoliitolla olleen tietynlaisen sotilastukikohdan Tanskan maaperällä. Mitään muita viitteitä aiheeseen liittyen ei tullut vastaan, eivätkä Neuvostoliiton tukikohdat Tanskassa kylmän sodan aikana liene olleet mahdollisiakaan mm. sotilaspoliittisista syistä.
Bornholmin saaren englanninkielisessä Wikipedia-artikkelissa (http://en.wikipedia.org/wiki/Bornholm) viitataan mm....
