Tähtisumuista ja muista avaruuden ilmiöistä on olemassa URSAn erinomainen KOSMOS-tietokanta, osoitteessa http://www.ursa.fi/extra/kosmos , jossa lyhyiden luonnehdintojen lisäksi kerrotaan parhaat lähdeteokset. Kirjojen sijainnit voit tarkistaa HELMET-tietokannasta, osoitteesta www.helmet.fi
Seksikirjoja voivat lainata kaikenikäiset, mutta niitä on erilaisia eri-ikäisille. Lasten ja nuorten seksikirjoja voit hakea esimerkiksi asiasanalla ´seksuaalikasvatus´ Turun kaupunginkirjaston verkkokirjaston osoitteessa
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_lform&sesid=1067339941
Tiedot löytyvät Helsingin kaupungin nettisuilta www.hel.fi :
Etusivulta voi edetä linkeittäin: Terveyspalvelut / Hammashoito / Hammashoito Helsingissä / Hammashoidon sähköiset palvelut.
Tässä lyhyt info:
"Hammashuollon sähköisten palvelujen avulla voitte:
* katsella ajanvaraustietojanne
* vahvistaa, perua tai siirtää saamanne ennakkoajanvarausajan
* perua tai siirtää ajanvarauksianne
* katsella hammashoidon jonotustietojanne tai poistaa itsenne hammashoidon jonosta.
Hammashoidon ensimmäinen vastaanottoaika tulee aina varata puhelimitse. Hammashoidon alueelliset ajanvarausnumerot.
Mikäli käytätte hammashuollon sähköisiä palveluja ensimmäistä kertaa, niin täyttäkää ensin itserekisteröitymislomake.
Jos olette käyttänyt...
Tarkistin asian Fennica-tietokannasta ja näyttää, että Agnes Keithiltä on ilmestynyt suomeksi kaksi kirjaa eli mainitsemasi Land below the wind, joka löytyy myös Helsingin kaupunginkirjastosta nimellä Tuulten maa ja The British commonwealth of nations nimellä Brittiläinen kansanyhteisö. Tämä kirja löytyy Helsingin yliopiston kirjaston kansalliskokoelmasta ja on vain lukusalikäytössä.
Agnes Keithistä löydät tietoja mm. näistä linkeistä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Agnes_Newton_Keith
Haku HelMet-tietokannasta osoitti ettei Pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy montakaan Miamiin sijoittuvaa kirjaa. Reilusta 20:stä osumasta suurin osa on dekkareita. Ana Menendezin kirja "Rakas Che" kuitenkin sijoittuu kaupunkiin. Kirjan päähenkilö on nuori kuubalaisnainen, joka on muuttanut isoisänsä kanssa Miamiin. Hän yrittää selvittää omaa taustaansa, saada edes jotain kuvaa vanhemmistaan. Samalla kirja on löytöretki naisen omaan minään.
Ana Menendezin novellikokoelman "Kerran Kuubassa" ensimmäinen novelli "Kuubassa olin susikoira" sijoituu myös Miamiin. Yleensä kirja kertoo aivan tavallisista kuubalaisista maahanmuuttajista Floridassa eikä mässäile poliittisen vainon aiheuttamilla tragedioilla.
Helen Fieldingin "Olivia Joles ja...
Et kerro, minkä kirjaston lainoja haluaisit uusia, mutta useimmissa kirjastoissa lainojen uusiminen onnistuu, jos uusittavaan ei ole varauksia. Uusimisten määrä on yleensä rajattu. Jos kortilla on tietyn summan ylittävä määrä maksuja, esim. myöhässä palautetuista lainoista, lainojen uusiminen ei ole mahdollista ennen maksujen maksamista.
Ota yhteyttä sen kunnan kirjastoon, josta olet kirjasi lainannutkin, niin saat tarkempia ohjeita. Kirjaston tietokannasta löytyvät myös ohjeet lainojen uusintaan.
E.H. Gombrichin teosta "Eine kurze Weltgeschichte für junge Leser" ei valitettavasti löydy HelMet-kirjastoista eikä myöskään muista suomalaisista kirjastotietokannoista. Teos näyttää kuitenkin olevan tilattavissa kaukolainana esimerkiksi Tanskasta.
Mikäli sinulla on HelMet-kirjastokortti, voit tehdä kaukolainapyynnön Helsingin kaupunginkirjaston sivuilla. Voit tietenkin tehdä kaukolainatilauksen myös omassa lähikirjastossasi. Pohjoismaista tilattu kaukolaina maksaa HelMet-kirjastoissa neljä euroa. Lisätietoa kaukopalvelusta ja kaukopalvelulomakkeen löydät alla olevasta osoitteesta.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Petsamon taistelussa 12.5.1918 Valkoisten suomalaisten puolelta kyseessä oli nk. Petsamon retkikunta, jonka miehistö koostui suurelta osin Pohjois-Suomen suojeluskunnista. Retkikunnan vahvuus oli noin 130 miestä.
Iso-Britannia lähetti alueelle risteilijä Cochranen, jolta maihin ja täten taisteluun rantautui 50 venäläistä punakaartilaista, 50 brittien merijalkaväen sotilasta sekä 150 brittimatruusia yhden tykin kera, eli yhteensä noin 250 miestä.
Brittijoukot löivät suomalaiset heti 12.5. taistelussa, jossa kaatui kaksi valkoista, myös joitakin jäi vangiksi. Brittien tappioiksi mainitaan "muutamia", muun muassa haavoittunut tykistökapteeni.
Imandran alueen varsinaisesta taistelusta ei löytynyt viitteitä, mutta Imandra-järven seutu oli...
Työvoimatoimiston sivuilla on tietoa eri ammateista http://www.ammattinetti.fi/web/guest/etusivu mm. informaatikosta . Kyseisellä sivulla kerrotaan, että kuntien kirjastot työllistävät suurimman osan alan korkeakoulutetusta työvoimasta. Osin tietotekniikan kehityksestä johtuen työpaikkoja yksityisellä puolella ei ole paljonkaan viime aikoina ollut. Katsoin työvoimatoimiston sivuilta ja kohdassa informaatikot oli kaksi työpaikkaa avoinna tällä hetkellä. Työpaikkoja voi selailla myös Kirjastot.fi sivustolta http://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/avoimet_tyopaikat/ .
Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla on myös hyödyllistä tietoa alastamme http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi . Tutustu tarkemmin -osiossa...
Täsmällisiä numerotietoja lentoliikenteelle varatuista pysäköintipaikoista tuskin on olemassa, mutta jos otetaan huomioon se, että 11. syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen Yhdysvalloissa onnistuttiin tyhjentämään ilmatila lentokoneista hyvin lyhyellä varoitusajalla, voitaneen varovaisesti päätellä, että tilaa kentillä on ollut riittämiin. Vastaavasti huhtikuussa 2010 Eyjafjallajökullin tulivuorenpurkauksessa ilmakehään levinnyt tuhkapilvi aiheutti lähes koko Euroopan lentoliikenteen tilapäisen pysäyttämisen eikä lentokoneiden pysäköintipaikkojen riittämättömyys tullut esille tämänkään tapauksen uutisoinnissa. Olisin siis taipuvainen pitämään kysymyksessä esitettyä väitettä pelkkänä urbaanilegendana.
Joseph Persico, joka on myös kirjoittanut 1. maailmansodan viimeisestä päivästä teoksen "Eleventh Month, Eleventh Day, Eleventh Hour: Armistice Day, 1918 World War I and Its Violent Climax" (2005) on listannut erillisessä artikkelissaan viimeisen päivän tappioita. Tässä listauksessa ei ole eritelty kaatuneita, haavoittuneita ja kadonneita erikseen, vaan ne on kaikki laskettu tappioiden kokonaislukuun:
Yhdysvallat n. 3500 miestä
Iso-Britannia n. 2400 miestä
Ranska n. 1170 miestä
Saksa n. 4120 miestä
Kaikkiaan viimeisen sotapäivän tappioiksi voidaan laskea siis yli 11 000 miestä, joista kuitenkin suuri osa on ollut haavoittuneita. Toki näistäkin luvuista saa ainakin suuntaviivoja myös pelkästään kaatuneiden lukumäärien suhteeseen eri maiden...
Eräpäivämuistutuksia sähköpostiin ei ole lopetettu Vaski-kirjastoista ja tarkistimme että teille on lähtenyt 5.4. muistutus. Joidenkin asiakkaiden oma sähköposti tulkitsee kirjastolta tulevan postin roskapostiksi, jolloin muistutus menee sinne. Kannattaa siis ilmoittaa omalle sähköpostiohjelmalle, ettei tämä lähettäjä ole roskapostia.
Tekstiviestimuistutus ei ole mahdollinen. Eräpäivämuistutus on ilmainen.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan julkaisema
Sukunimet. - Uud. laitos. - Otava, 2000
ei sisällä tietoja Vuono-nimestä, mutta tuskin menee vikaan, jos arvelee sen olevan lähtöisin maantieteellisestä nimityksestä ("pitkä ja kapea meren tai järven lahti").
Suomessa sana on lainaa saamelaiskielistä, esim. samaa merkitsevät
pohjoissaamen vuotna
inarinsaamen vuonâ
koltansaamen vuõnn
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja 3 : R - Ö. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2000.
Suomalainen paikannimikirja. - Karttakeskus, 2007.
Runon Kuva on kirjoittanut Paavo Cajander. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1878. Runo sisältyy myös vuonna 1914 ilmestyneeseen Cajander-kokoelmaan Runoelmia. Sittemmin yhä äitienpäivärunona suosittu Kuva on ollut mukana useassa runoantologiassa, joista esimerkkeinä mainittakoon Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi, 1978), Juhla on runojen aikaa (Karisto, 1980), Suomalainen omakuva (Otava, 1991), Äideistä parhain (Otava, 2001) ja Tämän runon haluaisin kuulla : kaikkien aikojen rakastetuimmat (Tammi, 2014).
On kaksi tunnettua Walk on By -nimistä laulua. Laila Kinnusen nimellä Käy ohitsein levyttämä laulu on Kendall Hayesin sävellys. Nuotit englanninkielisine sanoineen siihen löytyvät nuottikokoelmasta "Hits - 60-tal" (Warner/Chappell, 2002). Oheista linkistä näkyvät sen saatavuustiedot Outi-kirjastoista.
https://koha.outikirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=…
Suomenkielisenä "irtonuottina" laulu julkaistiin v. 1961. Tätä painosta on vain Kansalliskirjaston kokoelmissa. Maksullinen kopio nuotista lienee tilattavissa sieltä, missä tapauksessa tulee ottaa yhteys omaan kirjastoon.
https://www.finna.fi/Record/viola.288468
Hyvä lähtökohta on ainakin väitöskirja Toivoisin eläväni päivän kauemmin kuin lapseni, tekijä: Oiva Antti Mäki, 1998. (Acta Universitatis Tamperensis 616). Sen lähdeluettelo on laaja, ja siinä on myös englanninkielistä aineistoa. Fennica CD-ROM antaa hakusanoilla kehitysvamm* ja omaishoi* myös toisen viitteen, jossa tekijänä Johanna Kaunistola, 1998.
Lehtiartikkeleiden viitetietokanta Aleksi CD-ROM antaa samoilla hakuehdoilla vian yhden viitteen.
Olisiko hyötyä kirjasesta Hyvää palvelua 2000 : omaishoitajille, vanhuksille, vammaisille ja pitkäaikaissairaille, 2000. Siinä mainitaan ainakin Omaishoitajat ja läheiset ry:n yhteystiedot.
Suzuki DT 3.5 -perämoottorit, joiden sarjanumerot ovat muotoa 0351-2xxxxxx, ovat vuosimallia 1982.
https://www.brownspoint.com/store/pc/suzuki/dt3_5.asp
