Ainakin seuraavissa kirjoissa on tietoa italialaisesta ruokakulttuurista:
- Scicolone, Michele: Italia : ruokaohjeita ja tunnelmia italialaisesta keittiöstä, 2000
- Enkovaara-Astraldi, Maarit: Intohimona Italia : rakkaudesta ruokaan, 2000
- Catellucci, Leonardo: Italialaisia pastoja, 1998
- Mayes, Frances: Bella Toscana, 1999
- Mayes, Frances: Tocanan auringon alla, 1998
- Italian keittiö, 1990
- Maailman keittiöitä. Italia : alkuperäisiä ruokaohjeita ja katsaus Italian eri alueisiin ja niiden asukkaisiin, 1998
Kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa Jämsänkosken ja Jämsän kaupunginkirjastojen aineistotietokannasta (http://intro.jamsa.fi:8000/Intro?formid=form.html ).
Myös seuraavassa internetosoitteessa (http://totypc3.joensuu.fi/...
Lapsi- ja perhejärjestöillä on hyviä linkkejä Internetissä. Esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto http://www.mll.fi/, Väestöliitto http://www.vaestoliitto.fi/ ja Pelastakaa Lapset ry http://www.pela.fi/, näistä löytyy tietoa ja jatkolinkkejä perheistä.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmasta http://www.lib.hel.fi/ voit etsiä aineistoa koko pääkaupunkiseudun aineistokokolemasta esimerkiksi hakusanoilla: perhe ja lapset. Kirjastoissa voit tehdä haun Aleksi-lehtitietokantaan josta saa aiheeseen liittyviä lehtiartikkeleita.
Tarkoittanet alkujaan latinasta peräisin olevaa sanaa makuloida, joka merkitsee painotuotteen tuhoamista tai mitättömäksi tekemistä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/makuloida?searchMode=all
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/makulatuuri?searchMode=all
Mahdatko tarkoittaa "Kolmen sisaren" Irinaa? Aiheesta on Suomessa v.1991 ilmestynyt Marja Jäniksen väitöskirja "Kirjallisuutta ja teatteriteksti : tutkimus näytelmien kääntämisestä esimerkkiaineistona Anton Tsehovin Kolmen sisaren suomennokset", (Joensuun yliopiston humanistisia julkaisuja, n:o 12). Tsehovin näytelmiä käsittelee myös Annikki Hyvösen väitöskirja "Eino Kalima Tsehov-ohjaajana, (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 448)" vuodelta 1986.
C.S.Lewis puhui kokemuksellisen lukemisen puolesta teoksessa An Experiment in Criticism. 1961. Hän kirjoitti tämän kirjan vaimonsa kuoleman jälkeen. Arvaan, että kysymäsi ajatus sisältynee tähän teokseen.
Jonkin verran henkilötietoja tästä poliittisesta pilapiirtäjästä löytyy osoitteista
http://www.nicecarnaval.com/htmlvers/2003/FR/html/fildesans/carnaval200…
http://www.hinduonnet.com/thehindu/mag/2003/12/14/stories/2003121400280…
Kaiken kaikkiaan: käyttämistäni tiedonlähteistä (Internet, aineistotietokannat, lehtitietokannat) ei juurikaan löydy tietoja ko. piirtäjästä.
Lisätietoja voisi kysellä Suomen sarjakuvaseuran kokoelman kirjastonhoitajalta, yhteystiedot http://www.aralis.fi/taik/kokoelmat/suomen_sarjakuvaseuran_kokoelmat.ht… .
Lyhyttä tietoa etsimästänne aiheesta löytyy ainakin teoksista
Veritaudit, toim. Tapani Ruutu ym.
Lääkärin käsikirja
Therapia Fennica
Ajantasaiset saatavuustiedot löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistoluettelosta http://www.helmet.fi
Suomen syöpäjärjestöjen kotisivulla on kansantajuista tietoa leukemiasta, mukana myös krooninen lymfaattinen leukemia
http://www.cancer.fi/YN_Body_cid2_3g.asp?Id=299&type_nr=0&cid=2
Liturgiset värit ovat: valkoinen, punainen, violetti, vihreä ja musta.
Kirjallisuutta aiheesta:
Lempiäinen, Pentti : Kuvien kieli: vertauskuvat uskossa ja elämässä. Helsinki : WSOY, 2002.
Aspfors, Bertta : Kirkolliset tekstiilit Keski-Pohjanmaan seurakunnassa. Kokkola : Kustannusosuuskunta Länsirannikko, 2001.
Lempiäinen, Pentti : Pyhät ajat. Helsinki : Kirjapaja, 2000.
Ortodoksisen kirkon liturgiset värit löytyvät kirjasta:
Ortodoksinen kirkko Suomessa : toim Isä Ambrosius. Heinävesi 1982
Teosta löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista http://www.helmet.fi/ ja Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista http://www.helsinki.fi/helka/ . Kaupunginkirjaston aineistoluettelossa tekijän etunimeksi on kirjattu Pentti mutta kyseessä on sama Antti Aarnen teos. Teosta löytyy vain englannin kielisenä.
Alison Uttleyn possukirjoja ei ole suomennettu eikä Helen (Axford) Morganilta ole suomennettu mitään. Asia on tarkastettu Suomen kansallisbibliografia Fennicasta https://finna.fi .
Valitettavasti kirjastojen tiedostoista ei löydy ”Havukka-ahon ajattelija” –videota.
MTV:ssä on esitetty ”Havukka-ahon ajattelija” 11 –osaisena sarjana vuonna 1971.
Ohjaus oli Kaarlo Hiltusen ja pääosassa oli Lauri Leino, mutta myöskään sitä ei ole kirjastoissa.
Tekeillä on Kari Väänäsen ohjaama elokuva, joka pohjautuu em. teokseen
Tarkoitat varmaankin Baha Men -yhtyeen Who let the dogs out -kappaletta? Se löytyy Vaajakosken aluekirjastosta kokoelmalta nimeltä Dance Club 2001. Tuota cd:tä säilytetään Vaajakosken kirjaston lähivarastossa, joten se kannattaa pyytää virkailijalta.
Helmet-kirjastojen asiakkaiden on mahdollista saada varattujen teosten saapumisilmoitukset ja lainassa olevien teosten eräpäivän lähestymisestä ilmoittavat tiedotteet matkapuhelimeen tekstiviestinä. Palvelu on maksullinen. Ohjeet palvelun käyttöönotosta löytyvät Helmet-verkkokirjaston Ohjeita-sivustolta ja sieltä kohdasta HelMet-tekstiviestipalvelut: Varausilmoitus ja eräpäivätiedote
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Hei !
Pahoittelen tapahtunutta, näin voi käydä vaikka kirjastoissa pyritään suureen huolellisuuteen. Lähikirjastossanne muistettiin teidän tapauksenne. Jos vielä jatkossa sattuisi samoin, niin kannattaa ottaa mahdollisimman pian suoraan yhteys ko kirjastoon.
Kysymys on aika haastava, mutta yritetään! Jos lähtöehtona on tanssittavuus (baletin näkökulmasta), on perinteinen kirkkomusiikki syytä jättää rauhaan. Sen sijaan sekä Bachilta että Sibeliukselta löytyy rytmillisesti selkeää musiikkia, joka sopii kamariorkesterilla esitettäväksi. Tässä joitakin ehdotuksia.
Bachin orkesterisarjassa (alkusoitossa) BWV1067 h-molli on suosittu osa Badinerie, jossa huilulla on hyvin kuuluva solistinen rooli. Osa on lyhyt ja aika ripeätahtisesti tasajakoisesti etenevä valoisa sävellys. Bachin orkesterisarjoissa (joita on neljä) on muitakin kamariorkesterin soittamia osia, jotka voisi hyvin kuvitella balettiharjoitusten taustalle. Tunnetuin niistä - "Bachin Air" - ei kuitenkaan ole ehkä tanssittavaksi sopivin....
Vaikuttaisi siltä, että suomalaista sotakirjallisuutta ei ole kovinkaan laajasti käännetty englanniksi. Englanniksi on käännetty lähinnä muutamia suomalaisen sotakirjallisuuden klassikkoromaaneja sekä joitakin Suomen sotahistoriaa käsitteleviä tietokirjoja. Mm. seuraavat teokset löytyvät Vaski-kirjastojen kokoelmista:
The Winter War (Talvisota) / Antti Tuuri (Aspasia Books, 2003)
The Unknown Soldier : a Novel (Tuntematon sotilas) / Väinö Linna (WSOY, 1999)
Blood, Sweat and Tears (Tuntematon kersantti) / Lasse Lehtinen (Brassey's, 1990)
Long Distance Patrol (Sissiluutnantti) / Paavo Rintala (Allen & Unwin, 1967)
The Manila Rope (Manillaköysi) / Veijo Meri (Alfred A. Knopf, 1967)
Ace eagle Hasse Wind : the Finnish Air Force at war 1939-...
Toivottavasti tästä listasta löytyy jokin sopiva kirja:
1) Tove Jansson: Kesäkirja tai Kunniallinen petkuttaja
Tove Jansson on tänä vuonna ajankohtainen juhlavuotensa ansiosta, vaikka kirjat onkin alun perin julkaistu 70- ja 80-luvuilla. Kesäkirjasta on tänä vuonna otettu uusi painos. Nämä kuuluvat Tove Janssonin aikuisten kirjojen tuotantoon, molemmat ovat hyviä kirjoja, vaikkakin erilaiset
2) Anne Tyler: Jää hyvästi
3) Grégoire Delacourt: Onnen koukkuja
4) Jokin Anna Gavaldan kirja
Uusin käännös ”Lempi ei ole leikin asia” on tältä vuodelta, mutta siinä on varauksia. Muita vaihtoehtoja ovat esim. Karkumatka vuodelta 2010 (kevyehkö) tai Kimpassa vuodelta 2004.
5) Ulla-Lena Lundberg: Jää
Finlandia-palkinnon voittaja vuodelta 2012
6)...
Tästä Reedin & Masonin laulusta "Winter world of love" on julkaistu nuotti vuonna 1969 (Fazer FM105057) nimellä "Talven yli". Tätä varsin harvinaista nuottia kannattaa kysyä Jazz Pop Arkistosta, sillä yleisten kirjastojen kokoelmissa sitä ei näyttäisi olevan. Japan yhteystiedot ovat puhelin: (09) 757 0040 ja sähköposti: info@jazzpoparkisto.net
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
