Neiti etsivä -kirjoilla on useita kirjoittajia. Esittämäsi kysymyksen kaltaisia kysymyksiä on ollut tässä palvelussa aikaisemmin ja saat hyvän vastauksen katsomalla vastauksia arkistossa täällä --> http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx - kirjoita Etsi arkistosta -hakuikkunaan carolyn keene.
Tässä alla on arkistosta vastaus. Lisää tietoa saat katsomalla kaikki arkiston carolyn keene -vastaukset.
"Carolyn Keene on kirjoittajanimimerkki, jonka alla on esiintynyt useita kirjoittajia. Hyvän suomenkielinen lehtiartikkeli aiheesta löytyy Tyyris Tyllerö -lehden vuoden 1992 numerosta 4 s. 27-30 (Kaisu Rättyä: Kuka oli Carolyn Keene?). Saman kirjoittajan teoksessa Mysteerit ratkaistavana (Kirjastopalvelu 1997) s. 17-28 on artikkeli...
Teosta "Social fobi: effektiv hjälp med koginitiv beteendeterapi" ei ole suomeksi. Kirjan sisältöä kuvaamaan on Turun kaupunginkirjastossa käytetty mm. seuraavia asiasanoja: fobiat, pelot, käyttäytymisterapia, ahdistus ja sosiaalisten tilanteiden pelko. Näillä asiasanoilla saat selville aihetta vastaavia kirjoja Aino aineistotietokannastamme
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1140178993&ulang=…
Voit rajata teoksia painovuodella ja kielellä. Näin saat luokasta 59.561 esim. Hellström, Kerstin "Fobiat" (2003), André, Christophe "Pienet ahdistukset ja suuret surut" (2007), André, Christophe "Pienet pelot ja suuret fobiat" (2004), Furman, Ben " Perhosia vatsassa" (2002)ja lk 59.563 Mattila, Juhani " Ujoudesta,...
Helsingin Sanomissa on julkaistu pari artikkelia aiheesta: 22.5.2001 Oikopolut syntyvät luonnon voimasta (Markku Saksan artikkeli, jossa haastatellaan mm. maisema-arkkitehti Taina Apajalahtea), 22.5.2001 Ympäristöpsykologi: ihmiset kapinoivat määräilyä ja alistamista vastaan (Liisa Horellin haastattelu), 26.5.2001 Tieteen poluilla kohtaa outoja löytöjä (Timo Paukun artikkeli, jossa käsitellään saksalaisen Wolfgang Kornin ajatuksia poluttumisesta).
Artikkelit löytyvät Helsingin Sanomien arkistosta, joka on käytettävissä Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä.
Alla lähteitä, joista löydät tietoa näistä selaimista.
Mozilla Firefox
Karhu, Tuomas: Ohjelmat hyötykäyttöön : kodin ohjelmisto-opas, 2005
Laurio, Juha-Matti: Mozilla - Netscape 7, 2003
http://www.mozilla-europe.org/fi/products/firefox/
http://www.mozilla.fi/wiki/Oppaat
Internet Explorer
Laakso, Ari: Internet Explorer 7, 2007
Miettinen, Petri: Internet Explorer 6, 2002
Microsoft internet explorer 5 : Olennaiset taidot : Visuaalinen käsikirja, 1999
http://www.microsoft.com/finland/windows/products/winfamily/ie/default…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Internet_Explorer
http://appro.mit.jyu.fi/doc/tyovaline/selaimet/index10.html
Opera
http://fi.wikipedia.org/wiki/Opera
Lehtiartikkeleita:
Rousku, Kimmo: Testissä : Internet Explorer 7, Firefox 2.0...
Käytettävissämme olevista tietolähteistä ei löytynyt suoraa vastausta kysymyksiisi. Kehotamme ottamaan yhteyttä Joensuussa sijaitsevaan Matkailualan tietokeskuksen tietopalveluun (015) 511 7868
http://www.matkailu.org/
Eri maissa sijaitsevia hotelli- ja ravintola-alan kouluja voi hakea esim. seuraavan palvelun avulla:
http://www.hotel-school-finder.com/index_2_9.html
Ruotsissa sijaitsvia hotelli- ja matkailualan oppilaitoksia:
http://www.hospitalityguild.com/Education/World/Sweden.htm
Norja:
http://www.hospitalityguild.com/Education/World/Norway.htm
Tanska:
http://www.hospitalityguild.com/Education/World/Denmark.htm
Islanti:
http://www.hospitalityguild.com/Education/World/Iceland.htm
Matkailun edistämiskeskuksen kirjasto- ja tietopalvelu:...
Katsoessani varauksianne kummankaan kohdalla ei näy En tarvitse jälkeen -päivämäärää. Jos HelMet-verkkokirjastossa varaukselle valitsee tällaisen päivämäärän, sitä ei voi enää myöhemmin itse muuttaa tai poistaa. Kirjaston henkilökunta voi sen kyllä tehdä. Varaukselle ei ole pakko valita En tarvitse jälkeen -päivämäärää. Päivämäärää ei kannata laittaa kuin ainoastaan silloin, kun kyseessä on esim. jokin kurssikirja, jota ei todellakaan tarvitse tietyn päivän jälkeen, kun kyseinen kurssi on esim. jo päättynyt.
Kirja on laitettu käsikirjastokappaleeksi, koska se on melko huonossa kunnossa, ilmaisesti paperin haurauden ja runsaan lukemisen vuoksi. Vanhoja Millerin kirjoja on myös niin vähän enää jäljellä, että niitä halutaan varjella katoamiselta tai rikkoutumiselta.
Millerin kirjaa voi kuitenkin halutessaan lukea Pasilan kirjastossa, vaikka sitä ei kotilainaan annetakaan. Kirjan saa varastosta pyytämällä sitä Pasilan kirjaston palvelutiskillä.
Elias Lönnrotin Flora Fennica ilmestyi 1860. Kirjastossamme on uusi laitos vuodelta 2002, joka perustuu Lönnrotin Flora Fennicaan 1866 ja Palmstruchin Svensk botanik -kirjaan. Siinä on erikseen heimot Menyanthaceae, raatekasvit ja Gentianaceae, katkerokasvit (osa 2, sivut 314 ja 321).
Samoin kirjassa Pohjolan kasvit osa 2 (1964)sivulla 215 mainitaan Menyanthaceae-heimon kohdalla, että tämä heimo on pieni ja lähellä katkerokasveja. "Tärkeimmistä poikkeavista ominaisuuksista mainittakoon spiraalimaisesti asettuneet varsilehdet ja nuppuasteisten teriöiden kiertymättömyys".
Ainakin suomenkielisissä varhaisissa kasvikirjoissa nämä kaksi heimoa ovat erillään.
Tapani Marjasen kirja Syyt ja sorvaukset on jo ilmestynyt, mutta sitä ei ole vielä HelMet-kirjastoissa. Voit tehdä hankintaehdotuksen oheisella kaavakkeella.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Linnoituksen rakennustyöt aloitti Uudenkaupungin rauhan jälkeen 1720-luvun alussa ruotsalaiskenraali Axel von Löwen. Mutta vasta venäläiset rakensivat Haminasta oikean linnoituksen ja vallattuaan Haminan venäläiset ryhtyivät kohentamaan sortumaisillaan olevaa linnoitusta vuosina 1791-1792 Aleksandr Suvorovin johdolla osana uutta Pietarin puolustusjärjestelmää.
Vuonna 1803 rakennetaan epäsäännöllisen pohjoisen rintaman paikalle suuri Keskusbastioni hollantilaissyntyisen kenraali Peter van Suchtelenin suunnitelmien mukaisesti.
1854-55 Krimin sodan yhteydessä englantilais-ranskalainen laivasto uhkasi Pohjanlahden ja Suomenlahden rannikkokaupunkeja hävityksellä ensimmäisen kerran vuonna 1854. Tällöin ryhdyttiin Haminassa vielä kerran...
Kaivattu kirja voisi olla Joyce Strangerin Paimenkoira Rex (Tammi, 1967). Skotlantiin sijoittuvassa tarinassa Johnny-poika saa haltuunsa villinä syntyneen bordercollien pennun.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Eräs kollega ehdotti että jälkimmäinen tarina kuulosti aivan Beatrix Potterin tarinalta "Tommin roimahousut". Muistaisiko joku palvelumme seuraajista lisää?
Aiheesta löytyy paljonkin kirjoja, joita voi hakea HelMet tietokannasta esim. hakusanoilla sukupuoli-identiteetti ja homoseksuaalisuus. Tässä muutamia esimerkkejä aihetta käsittelevistä tietokirjoista: Saanko olla totta: sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus ( Gaudeamus, 2011), Juhani E. Lehto: Homoseksuaalisuus tieteen näkökulmasta ja miesten kertomana ( Yliopistopaino, 2010), Homo, lesbo; tositarinoita 2000-luvun Suomesta ( Minerva, 2009), Ulos kaapista; tositarinoita homoseksuaalisuuden kohtaamisesta ( Gaudeamus, 2006) , Hanna Vilkka: Sukupuolen ja seksuaalisuuden kohtaaminen ( PS-kustannus, 2010) ja Tiia Aarnipuu: Trans, sukupuolen muunnelmia ( Like, 2008)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&...
Molemmat kysyjän mainitsemat nuotinnusohjelmat ovat ammattilaisten käyttämiä, suhteellisen hintavia ohjelmistoja, jollaisten oikeuksia kirjastot eivät ole koskaan saaneet lainauskäyttöön. Olisin äärimmäisen hämmästynyt, jos sellainen jostain kirjastosta löytyisi. Molemmista ohjelmista voi ladata kokeiluversion.
Maksuttomiakin ohjelmia löytyy, esimerkiksi MuseScore (http://musescore.org) ja NoteFlight (http://www.noteflight.com). Muitakin on verkossa, googlaamalla niitä löytää esimerkiksi hakusanoilla "free software notation".
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tuollaista listaa ei valitettavasti saa HelMetistä eikä edes virkailijajärjestelmän puolelta. Järjestelmä ei nimittäin pysty erittelemään lainausta vuosittain kuin kahden viimeisimmän vuoden osalta. Muuten näkyy teoksesta vain lainaus- ja uusimiskertojen määrä siltä ajalta, kun kirja on ollut järjestelmässä. Kokonaislainauksesta on vaikea eritellä, ovatko lainat kertyneet kirjan ollessa uusi vai tasaisemmin koko ajalta.
Tilastojen tarkastelemisessa on myös se ongelma, että kaikista lainaus- ja uusimiskerroista saa selville ainoastaan nykyään järjestelmässä olevin niteiden tiedot. Poistettujen niteiden tilastotietoja ei saa. Kestosuosikin asema on myös aika tulkinnanvarainen: esimerkiksi Adolf Hitlerin teos ”Taisteluni” kaksoisniteenä on...
Tiedot peruskoulun päättäneistä jonakin vuonna lienevät talleessa ainakin kunkin koulun ja kaupungin arkistoissa. Koulun tietoja etsittäessä on syytä ottaa huomioon se, että koulu on voinut muuttaa nimeä, on voitu lopettaa tai liittää johonkin toiseen kouluun.
Tässä kysymyksessä tarkoitettaneen Espoon yhteislyseon koulua, joka oli useita vuosia nimeltään Kauklahden koulu, mutta on ottanut takaisin vanhan alkuperäisen nimensä.
Espoon yhteislyseon koulun yhteystiedot: http://www.espoo.fi/fi-FI/Paivahoito_ja_koulutus/Perusopetus/Peruskoulu…
Myös Espoon kaupungin sivistystoimen tietopalvelu voisi osata auttaa:
Puhelinpäivystys (arkisin klo 9-11) 050 395 2215.
Sähköposti: sito.tietopalvelu@espoo.fi
http://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/...
Aale Tynnillä on todellakin runo, jonka nimi on Lähettämätön kirje. Runo alkaa sanoilla "Olen kauan sitten kai Sinut kadottanut". Runo on luettavissa antologiasta Runoni rakkaudesta (toimittanut Salme Saure, Otava, useita painoksia). Teos kuuluu oman kirjastoverkkonnen kokoelmiin. Valitettavasti teoksesta ei käy ilmi, missä teoksessa kyseinen runo on alun perin julkaistu.
Saatte runon sähköpostiinne.
https://vaski.finna.fi/
https://finna.fi/
Aiheesi on melko laaja, sillä erilaisia taruolentoja tai sellaiseksi ajateltavissa olevia hahmoja on runsaasti. Ainakin seuraavanlaisia kirjoja voit kysellä kirjastoista:
Cotterell, Arthur: Maailman myytit ja tarut
Philip, Neil: Suuri myyttikirja
Ranta, Elina: Haltijoitten mailla, maahisten majoissa - maan, metsän, veden ja vuoren väki
Burnham, Sophy: Enkelien kirja
Hjelt, Marjut: Keijukaiset - totta ja tarinaa toisesta maailmasta
Ballinger, Erich: Hirviötieto
Kirjojen lisäksi löytyy myös artikkeleita. Esim. yksisarvisista on kirjoitettu seuraavanlainen juttu:
Bengtsson, Niklas: Sarvenvälkettä - yksisarviset satu- ja fantasiakirjallisuudessa, Tyyris Tyllerö 1999, numero 2, sivut 2-11 ja 49. Tosin tässä aihe liittyy...