Kysymänne kirja on julkaistu vuonna 1986 Harlekin bestseller-sarjassa; kustantaja oli Harlequin (Stockholm/Espoo) ja jakaja Rackmyynti Oksa. Alkuteos The promise.
Mutta jo vuonna 1979 Steelin teos The promise oli julkaistu suomeksi WSOY:n kustantamana, sidottuna laitoksena, nimellä Ikuisesti sinun. Kirja perustuu Garry Michael Whiten filmikäsikirjoitukseen. Ikuisesti sinun-kirjasta ilmestyi toinen, nidottu painos WSOY:n Best seller-sarjassa vuonna 1990 ja kolmas painos 1993.
Tarkistaisitko, että sähköpostiosoitteesi on tallennettu oikein ja Omissa tiedoissasi ilmoitustavaksi on valittu sähköposti. Varmista lisäksi, ettei sähköpostilaatikkosi ole täynnä ja ettei roskapostisuodattimesi estä kirjaston ilmoituksia.
Ilmoitukset tulevat osoitteista circadm@kirjtuo1.helmet.fi tai exporter@kirjtuo1.helmet.fi. Salli postin vastaanottaminen näistä osoitteista.
Helmet-kirjastojen asiakkaiden on mahdollista saada varattujen teosten saapumisilmoitukset ja lainassa olevien teosten eräpäivän lähestymisestä ilmoittavat tiedotteet matkapuhelimeen tekstiviestinä. Palvelu on maksullinen. Ohjeet palvelun käyttöönotosta löytyvät Helmet-verkkokirjaston Ohjeita-sivustolta ja sieltä kohdasta HelMet-tekstiviestipalvelut: Varausilmoitus ja eräpäivätiedote
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Timo von Creutleinin teos "Musiikin teorian kuntokoulu" antaa hyvät perustiedot. Se soveltuu sekä kevyen että klassisen musiikin harrastajalle, eikä ole turhan puuduttava.
Tietämystään voi syventää musiikin osa-alueita(melodia, harmonia, rytmi, säveltapailu jne.) käsittelevillä teoksilla myöhemmin.
Teorian opiskelussa kannattaa käyttää apuna jotain sointusoitinta - kosketinsoittimet soveltuvat tarkoitukseen parhaiten.
Olennaista on myös oman kuulon - tai kuulemisen - kehittäminen säveltapailun avulla.
Et ole varmaankaan tehnyt väärin. Luultavasti selaimessasi on sellainen asetus, että salasanat tallennetaan automaattisesti. Kun salasana on tallennettu selaimen muistiin, sitä ei tarvitse enää näppäillä kirjautumissivulla. Salasanojen tallentaminen on käytön kannalta näppärää, mutta siihen liittyy riski, sillä jos kannettava joutuu vääriin käsiin, pääsee konetta väärin käyttävä henkilö suoraan sivustoille, joiden salasanat on tallennettu muistiin.
Korkeakoulujen valintaoppaita ei enää julkaista painettuna. Oheisesta linkistä löydät tietoa vuoden 2013 korkeakoulujen yhteishausta:
http://www.koulutusnetti.fi/?path=yliopistoon
http://www.koulutusnetti.fi/?path=koulutusoppaat
Opetushallitus julkaisee valintaoppaita pdf-muodossa. Lisäksi korkeakoulut julkaisevat omia valintaoppaitaan kotisivuillaan.
Tampereen kaupunginkirjaston aineistonhankintapolitiikasta löytyy yleistä tietoa kotisivuiltamme osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/index.php/tietoa-meista/hankintapolitiikka/.
Kirjasarjojen puuttuvat osat ovat sarjan lukijan kannalta harmillinen juttu. Useimmiten kyse lienee kuitenkin siitä, että kirjastoon on kyllä hankittu sarjan kaikki osat, mutta joku tai jotkut niistä on jouduttu sittemmin poistamaan rekisteristä turmeltuneina tai kadonneina. Tällaisessa tapauksessa puuttuvan osan tilalle pyritään pääsääntöisesti hankkimaan uusi nide, mutta mikäli sarjan ilmestymisestä on aikaa - joskus muutama vuosikin riittää - kirja voi olla loppuunmyyty eikä sitä siis pystytä korvaamaan. Aineistoa hankitaan myös antikvariaateista ja saadaan...
Kysymäsi L. David Mechin kirja on Mechin kotisivujen mukaan julkaistu vuonna 1970 ja sen uusintapainos on vuodelta 1981. Tästä kirjasta ei lähteidemme mukaan ole otettu muita uusintapainoksia.
Mech on kirjoittanut useita muitakin susiaiheisia kirjoja, ainakin nämä: The Wolves of Isle Royale (1966, uusintapainos 2002), The Arctic Wolf: Living With the Pack (1988), The Way of the Wolf (1991), Wolves of the High Arctic (1992), The Arctic Wolf: Ten Years With the Pack (1997), The Wolves of Denali (1998), The Wolves of Minnesota: Howl in the Heartland (2000) ja Wolves: Behavior, Ecology, and Conservation (2003).
Sivuston mukaan molemmissa The Arctic Wolf -nimisissä kirjoissa on sama teksti, mutta eri kuvia.
http://www.davemech.org/books.html...
Eräpäivämuistutuksia sähköpostiin ei ole lopetettu Vaski-kirjastoista ja tarkistimme että teille on lähtenyt 5.4. muistutus. Joidenkin asiakkaiden oma sähköposti tulkitsee kirjastolta tulevan postin roskapostiksi, jolloin muistutus menee sinne. Kannattaa siis ilmoittaa omalle sähköpostiohjelmalle, ettei tämä lähettäjä ole roskapostia.
Tekstiviestimuistutus ei ole mahdollinen. Eräpäivämuistutus on ilmainen.
Aivoriihessämme ehdotettiin tutustumista seuraavien kirjailijoiden tuotantoon:
- Maritta Lintula
- Juha Itkonen: Huolimattomia unelmia
- Petri Tamminen
- Sari Malkamäki
- Rosa Liksom
- Anna Maria Mäki
- Laura Honkasalo: Lumen peittämä kahvila
- Ilkka Koivisto: Ovela lintubongari ja muita tarinoita
- Veikko Huovinen (Talvituristi)
- Mooses Mentula: Musta timantti
- Ilkka Ilmola: Moskun mailla (erätarinoita)
- Ralf Henriksson (hankinnassa, e-kirjana löytyy, samoin erähenkistä)
Lisätietoa kirjoista ja tekijöistä voi etsiä nettisivuilta Kirjasampo.fi ja Novelli.fi.
Jos näiden kirjailijoiden kirjoja ei lähikirjastostasi löydy, voit varata ne Helmet.fi -palvelussa. Espoossa varaukset ovat maksuttomia.
Kustantamojen kautta saat yhteyden...
Kyllä Turun kirjastosta löytyy Creedence Clearwater Revival -yhtyeen musiikkia niin äänitteenä kuin nuottinakin. Sivulta www.vaskikirjastot.fi voitte hakea listan yhtyeen niteistä.
Aylan poika Durc ei esiinny sarjassa enää ensimmäisen osan jälkeen, vaikka hän Aylan ajatuksissa toki onkin. Mammutin metsästäjät -kirjassa Ayla pohtii myös mahdollisuutta lähteä etsimään poikaansa, mutta hylkää ajatuksen, koska uskoo, että olisi epäreilua irrottaa poika klaanista, jonka parissa hän on kasvanut. Ayla ei myöskään tiedä, missä klaani nykyään asuu.
Vuonna 2002 antamassaan haastattelussa Jean M. Untinen-Auel paljasti jo ennen sarjan viimeisen osan ilmestymistä, etteivät Ayla ja Durc lukijoiden toivomuksesta huolimatta tule enää koskaan tapaamaan.
Untinen-Auelin haastattelu:
https://bookpage.com/interviews/8132-jean-auel#.V6LQM3rUWd5
Tietoa Durcista Wikia-sivustolla: http://earthschildren.wikia.com/wiki/Durc
Harri Heinon teoksesta Mihin Suomi tänään uskoo löytyy lyhyesti
Summit Lighthousesta ja sen vaikutuksesta Suomessa. Tietoja löytyy kuitenkin lähinnä
nettisivuilta (esim. http://www.kolumbus.fi/summit.lighthouse/esitteemme.htm),
joista saa myös yhteystietoja Suomen Nuoriin Mystikoihin ja linkkejä
muualle maailmaan. Lisätietoja voi myöskin kysyä Kirkon tutkimuskeskuksesta
(p. 03-2190111). Suomen ev.lut. seurakunnan kotisivuilta (http://www.evl.fi/)
on mahdollisuus kysyä uususkonnoista myös sähköpostitse.
Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulta http://www.lib.hel.fi pääset Monikulttuurisen kirjaston - MCL:n maailmainfoon (http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm) ja sieltä aakkosellisesta luettelosta Unkarin sivulle, jonne on koottu useita Unkari-aiheisia linkkejä. Finpron sivulta http://www.exports.finland.fi löytyy paljon vientiä koskevaa tietoa.
Suomi-Unkari-seuran www-sivulla (http://www.uta.fi/unkari1100/useura.html) kerrotaan, että "kaupallisista yhteyksistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä suurlähetystön kaupalliseen osastoon, os. Haapaniemenkatu 7-9 C, 00530 Helsinki, puh. (09) 717 744". Suurlähetystön internet-sivut ovat osoitteessa http://www.pp.clinet.fi/~hungemb/
Sanat läyhytellä, löyhöttää, löyhyttää, leyhyttää, leuhuttaa, leuhottaa, leuhotella ja liuhotella kuvaavat kaikki 'ilman virtaamista tai liikettä, tavallisesti heiluttamista, mikä aiheuttaa ilmavirran'.
Lähde:
Veikko Ruoppila, Vokaalivaihtelu äänne- ja merkitysopillisena tekijänä. Virittäjä 39 (1935), s. 128-136
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkisto vastaa:
Runoa on merkitty muistiin eri puolilta Suomea. Kuten muun suullisen perinteen kanssa, ei tässäkään voi selkeästi osoittaa mistä runo on lähtöisin. Mikäli suvussanne on runossa mainittuja henkilöitä, voi olla, että runo on syntynyt siellä sukunne asuinsijoilla. Mutta aivan yhtä hyvin voi käydä niin, että yleisesti tunnettuun runoon liitetään tuttujen henkilöiden nimiä. Kolmantena vaihtoehtona on se, että runossa on vain sattumalta saman nimisiä henkilöitä. Kiinnostavaa, että vanhin muistiinpano on Lönnrotilta.
Runon sijoittaminen Suomen kartalle vaatisi tarkempaa tutkimusta ja pelkät keräystiedot eivät välttämättä kerro sen ”syntypaikkaa”. Perinteen kerääminen ei ole ollut...
Voit hakea Yhdistyneistä Kansakunnista kertovia kirjoja pääkaupunkiseudunn aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi hakusanana kannattaa käyttää: Yhdistyneet Kansakunnat. Kirjastoissa on käytössä Aleksi-artikkelitietokanta, josta voit hakea lehtiartikkeilta suomalaisista lehdistä, EBSCO-lehtitietokannasta saat artikkeleita ulkomaisista lehdistä. Lehtiartikkeleiden hakuun voit kysyä apua kirjaston neuvonnasta.
Olet jo varmaan löytänyt Yhdistyneiden Kansakuntien kotisivun http://www.un.org/english/.
Edmund Blair Leightonin Signing the Register näyttää olevan suosittu hääaiheinen maalaus, jota internetistä tosiaan löytyy tilattavana julisteena monesta palvelusta. Kirjaston aineistorekisteristä sinun kannattaa hakea viktoriaanisen ajan maalareita, koska yksistään Edmund Blair Leightonista kertovaa kirjaa ei yleisestä kirjastosta näytä löytyvän. Taidekuvia ei ole erikseen rekisteröity Plussa-aineistotietokantaan, joten kuvia täytyy etsiä joko selaillen aihetta käsittelevistä teoksista tai hakuteoksista. Pääkaupunkiseudulta löytyvät ainakin seuraavat teokset: Lambourne, Lionel, Victorian painting (London, Phaidon, 1999) ja Gaunt, William, Court painting in England from Tudor to Victorian (1980). Helsingin yliopiston kirjastosta löytyvät...
TEKESillä on verkossa tietoa konsortiosta:
http://www.tekes.fi/rahoitus/yritys/juridi/konsortiosopimus.html
http://www.tekes.fi/eu/fin/julkaisut/eurotutkimus/euro/1000/sivut/konso…
Tässä artikkelista voisi myös olla apua:
Lehtinen, Maija: Konsortiosopimus. Eurotutkimus 2000:10, s. 20-21
Englanninkielisiä nettisivuja löydät esim. Googlella hakusanoilla consortium ja
agreement.
Kirjastosi liiketalouden ja sopimusoikeuden kirjoista löytyy varmaankin lisää tietoa. Hakusanat konsortiosopimus, konsortiosopimukset, konsortiot eivät tuottaneet tulosta yleisten kirjastojen eikä korkeakoulukirjastojen aineistotietokannoista.
