Uusia kotimaisia historiallisia romaaneja ovat mm. nämä:
- Rouva C. / Minna Rytisalo
- Sandra : romaani / Heidi Köngäs
- Tammikuu 18 : kertomus / Antti Tuuri
- Ackte! / Raija Oranen
- Sinun tähtesi / Venla Hiidensalo
Pidempi luettelo löytyy pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen sivustolta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28historialliset%20romaanit%29%20%28suomenkielinen%20kirjallisuus%29%20f%3A1%20c%3A9%20l%3Afin%20y%3A%5B2016-2018%5D__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Suomenkielisen science fictionin ja fantasian Risingshdow-sivustolta saa listauksen kirjoista, jotka voi järjestää mm. ilmestymisvuoden ja niille annetun arvosanan perusteella järjestykseen. Alla listasta muutama vuosina 2016-2018...
Käy lähikirjastossasi ja kerro, että korttisi on vanhenemassa tai vanhentunut. Tällöin tarkastetaan, että yhteystietosi ovat oikein kirjastojärjestelmässä. Tämän jälkeen kirjastokorttisi on käyttökunnossa tulevat kolme vuotta.
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Tässä joitain lukusuosituksia kovasta scifistä, toivottavasti listan kirjat miellyttävät:
Alastair Reynolds: Jäänpuskijat, Aurinkojen huone
Hal Clement: Painovoima 700
Octavia Butler: Aamunkoitto
Pratchett Terry ja Baxter Stephen: Pitkä maa -sarja
Dan Simmons: Hyperion-sarja
Tim Powers: Anubiksen portit
Hannu Rajaniemi: Kvanttivaras
Risto Isomäki: Pimeän pilven ritarit
Kaupungin päättäjien mahdollisesti muuttuneisiin asenteisiin on vaikea päästä käsiksi, aiheesta ei ole tehty tutkimuksia. Sinänsä venäläisten matkailusta, ostokäyttäytymisestä ja taloudellisista vaikutuksista löytyy lehtikirjoituksia ja tutkimuksia. Paras osoitus kaupungin päättäjien halusta helpottaa venäläisten tuloa Etelä-Karjalaan oli yritys saada Venäjän konsulaatti Lappeenrantaan 1995-96. Tästä kirjoitettiin myös lehdissä paljon.
Aiheesta on mahdollista hakea tietoa Korkeakoulukirjastojen yhteisrekisteristä Lindasta tai lehtiartikkeleita Aleksista tai Artosta esim. hakusanoilla venäläiset ja matkailu, ostokäyttäytyminen,kauppa, ostajat, yrittäjät, taloudelliset vaikutukset, taloudellinen tai alueellinen yhteistyö, rajakauppa....
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa olevalta cd:ltä
Kiviniemi: Wedding organ album (cls0062276) löytyy molemmat etsimäsi kappaleet (Widor: Toccata ja Elgar: Pomp and circumstance).
Nuotit Widorin Toccataan löytyy esim. Töölön kirjaston musiikkiosastolta nuotista:
luokka 786.13
Oxford Book of Wedding
Elgar: Pomp... nuotit löytyy pääkaupunkiseudulla nuotista:
Häämarsseja uruille (isbn 951 757 3804)
Saat luettelon Elina Karjalaiselta julkaistuista teoksista Fennica-tietokannasta, joka on internetin kautta vapaasti käytettävissä. Sen osoite on http://finna.fi Kirjoita tyhjään hakuruutuun Karjalainen Elina ja valitse hakutyypiksi tekijä. Tulokseksi saat 103 teoksen nimeä, joiden suurta lukumäärää selittää se, että jokainen uusi painos ja käännös on omana viitteenään.
WSOY:n internetsivuilla on Elina Karjalaisen esittely ja myös luettelo tuotannosta http://www.wsoy.fi . Sen löydät kohdasta Kirjailijagalleria, aakkosellisesta luettelosta (http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=1&id=56&lastname=Karjal… ). Varsin kattavan luettelon saa myös pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Helmetistä (osoite http://www.helmet.fi/)...
Kirjastojen ympäristöohjelma on osa kunnan tai seutukunnan ympäristöohjelmaa. sinänsä kirjastolaitos tukee toiminnallaan kestävää kehitystä, aineistohan on asiakaskäytössä useita vuosia.
Ympäristönsuojelulaki koskee myös kaikkia kirjastoja. Valtion ymtäristöhallinnolla on hyvät nettisivut,
http://www.ymparisto.fi/ käytännön toiminnassaan kirjasto noudattaa kierrätystä.
Oulun seudun ympäristövirasto antaa neuvontaa ja tiedotusta kuluttajille ja kunnan virastoille. Oulun kaupungin kestävän kehitysen ympäristöohjelma löytyy sivuilta http://www.oulu.ouka.fi/ymparisto/keke/index.htm
Valitettavasti en löytänyt nuotteja kysymääsi kappaleeseen. Pari muuta Lauri Tähkää (Hetkeksi en sulle rupia ja Rakkaus ei oo pysyvää) olisi kyllä nuotteina Kouvolan kirjastossakin.
Ikävä kyllä en onnistunut löytämään laulun nuotteja mistään käytettävissämme olevista tietokannoista. Ylen Fono-tietokannasta käy ilmi, että Ylen äänilevystössä kappale on äänitteenä; se on nauhoitettu vuonna 1985 ja esittäjäksi mainitaan Pertti Kallio ja lapset. Pertti Kallio on myös sanoittanut laulun, mutta säveltäjä on tuntematon. On siis täysin mahdollista, ettei laulua edes ole julkaistu nuottina, vaan se on levinnyt "suusta suuhun". Asiaa kannattanee kuitenkin vielä tiedustella esim. kristillisistä kustantamoista.
Erkki Norell on kirjannut tarkasti kalastuskokemuksiaan talteen seitsemältä vuosikymmeneltä, tässä hänen tuotantoaan:
Novellikokoelmat:
Elämäni perhot. WSOY 1995.
Perhokalastajan vuosi. WSOY 1997.
Kaukana kalassa. WSOY 1999.
Kalapäiväkirjani kertomaa. WSOY 2001.
Kalaretkieni Lappi. WSOY 2004.
Jopas sattui...: kalastuskommelluksia seitsemältä vuosikymmeneltä. Otava 2005.
Muu tuotanto:
Kalaretkien perhonsidontaopas. WSOY 1996.
Ravustajan kirja, Otava 2007.
Kirjailijasta löytyy lisää tietoa esim. täältä:
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/vellamo/kirjailijatNorell.htm
Löytämäsi kirja "Messerschmitt Bf 110 Zerstörer aces of World War 2" on Kotkan kaupunginkirjastossa ja valitettavasti tällä hetkellä lainassa (eräp. 19.1.2009), joten siitä ei voi tarkistaa, onko siinä värikuvia. Amazon verkkokaupan sivulla on kirjan kuvittajan tietojen perässä linkki josta pääsee katsomaan kirjan takakannen. Siinä on ainakin värikuva koneesta.
Lokakuun 14. päivänä 1828 senaatti antoi luvan kahdelle uudelle lehdelle, Frenckellin kirjapainon ”Tidningar ifrån Helsingfors”-lehdelle ja Waseniuksen painon ”Helsingfors Tidningarille” . Lehtien nimet olivat alun perin olleet samat, mutta viranomainen muutti Frenckellin lehden kohdalla sanojen järjestystä. ”Tidningar ifrån Helsingfors”-lehti ilmestyi ajalla 2.1.1829-30.12.1831 ja ”Helsingfors tidningar”-lehti 3.1.1829-30.11.1866.
Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki Suomessa vuosina 1771 - 1890 ilmestyneet sanomalehdet ja ne ovat käytössä tämän palvelun kautta. Lehtinimekkeitä on 165 ja lehtisivuja noin 800 000. Historiallisen sanomalehtikirjaston aineistoa laajennetaan jatkuvasti 1800- ja 1900-lukujen vaihteen lehdillä. Historiallinen...
Mikään tieto, kuva tai sivuston osa ei varmasti säily netissä loputtomiin, mutta myöskään ei voi olla täysin varma, että ne ovat sieltä kadonneet.
Sivusto on saatettu lopettaa, ja sen myötä suuri osa sivustosta on kadonnut, mutta jotkin osat ovat voineet esimerkiksi linkityksen kautta siirtyä muualle ja säilyä.
Aiheesta lisää tietoa mm. Tietosuojavaltuutetun toimiston Lapsille ja nuorille -sivulta:
http://www.tietosuoja.fi/51785.htm
Suomen sanomalehdistön historiassa (osat 5-8) on sanoma- ja paikallislehdistön hakemisto 1771-1985, mutta se on aakkosellinen ja siitä on aika hankala hakea mitä lehteä kullakin paikkakunnalla on kulloinkin luettu. Netillä on paikallislehtien luetteloita, mutta niistä ei käy ilmi historia. Näppärämpi keino on kysyä alueen kirjastolta. Tein sen ja sain tietää, että Lappeenrannan päälehti 1960-luvulla oli Etelä-Saimaa. Kokkolalaiset lukivat 1970-luvulla maakunnan päälehteä Keskipohjanmaata, Kokkola-lehteä ja Österbottningenia. Raumalla luettiin 1970-luvulla Länsi-Suomea.
Hei,
Lehdestä on lukusalikappaleita useissa yliopistojen kirjastoissa sekä Turun AMK:n kirjastossa. Lainattavaa lehteä löytyi vain Helsingin yliopiston kirjastosta. Voit tilata kopiot artikkelista oman AMK:n kirjastosi tai meidän kautta. Meidän kaukolainamaksu 0n 3€ + lähettäjäkirjaston maksut. Vuodesta 2011 alkaen on myös verkkokäyttö
Nelli-portaalin Elektra-julkaisupalvelun kautta.
Verkko-osoite:Verkkolehti Elektra
Olisiko kyseessä kirja Toini Lehtinen-Palme: Riitta ja Asko Ruotsissa.
Valistus, 1948
Kirjassa sisarukset joutuvat jatkosodan aikana sotalapsiksi ruotsalaiseen johtajan kotiin, jossa eheyttävät isän ja pojan tulehtuneita välejä. Kirjassa kuvataan lasten sopeutumisongelmia ja Ruotsin tavaranpaljoutta ja sitä kuinka Suomen koti ja vanhemmat unohtuvat nopeasti. (suomalaisia nuortenkirjaklassikoita, 2000, s. 91.)
Teos on Varastokirjaston kokoelmissa ja sieltä kaukolainattavissa.
