Kalle Tappinen esiintyy Georg Malmstenin kappaleessa Kohtalokas samba, joka joskus tunnetaan myös nimellä Kalle Tappinen. Malmsténin sekä sanoittama että säveltämä kappale tunnetaan parhaiten hänen veljensä Eugen Malmsténin sekä Vesa-Matti Loirin levyttäminä versioina.
Muuta laulua, jossa esiintyisi Kalle Tappinen, ei Suomen kansallisdiskografiasta eli Viola-tietokannasta löytynyt. Tietokantaan on tallennettu tiedot kotimaisista äänitteistä vuodesta 1901 sekä kotimaisista nuoteista vuodesta 1977. Voi olla,että kotiapulaisenne on laulanut kappaletta, joka on elänyt vain perimätietona, eikä siitä näin ollen ole jäänyt jälkeä arkistoihin.
Lähteet:
Viola
Tässä olisi kirjoja kodinhoidon historiasta tai nykypäivästä:
1) Haverinen, Liisa: Arjen hallinta kotitalouden toiminnan tavoitteena : kotitalouden toiminnan filosofista ja teoreettista tarkastelua
Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos, 1996
2) Haltia, Manja: Marttatoiminta 1899-1949
Marttaliitto, 1949
(Martta-liiton lisäksi mm. kodinhoidosta)
3) Tuntematon työläisnainen, toim. Leena Laine, Pirjo Markkola, kirj. Marjaliisa Hentilä et.al. Vastapaino, 1989
(mm. työväenliikkeen naisista, kotitöistä)
4) Kauppinen, Ulla-Maija: Piiasta kotiapulaiseksi, kotiapulaisesta kotitaloustyöntekijäksi
Tampereen yliopisto, 1986
(kotiapulaisista, kotityöstä)
5) Reuna, Veera: Perhebarometri 1998 : vastuu perheen arjessa
Väestöliitto, 1998
(mm....
Suomen sodan etenemistä ja joukkojen sijaintia kuvataan aika tarkasti vanhemmissa tutkimuksissa, erityisesti Danielson, Suomen sota ja Suomen sotilaat vuosina 1808-1809. Helsingissä 1896. Teoksessa mainitaan, että joukko-osastoja Ruotsissa sijaitsi mm. Hernösandissa ja Uumajassa. Tietoa sodasta yleisemmin löytyy myös teoksista Gripenberg, G.A., Suomen sota 1808-1809. Otava 1908 ja Persson, Anders, Suomen sodan unohdetut sankarit, Otava 1988.
Suomen Sota-arkiston sivuilla annetaan tietoa henkilöhistorian lähteiden tutkimuksesta, http://www.sota-arkisto.fi/inet/henkilohistoria.htm#ruotsinvalta . Siellä kerrotaan, että lähteitä ennen vuotta 1812 voi tiedustella Suomen kansallisarkistosta, http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/ .
Halloween on muotoutunut läntisen Euroopan kelttiläisillä alueilla vietetystä sadonkorjuujuhla samhainista kristinuskon levittäydyttyä kelttiläisille alueille. Tällöin se sai uudeksi nimekseen All Hallow’s Day eli kaikkien pyhien päivä. Suomalainen sadonkorjuujuhla on ollut nimeltään kekri, mutta halloweenilla ei ole vakiintunutta suomenkielistä nimeä.
Nykyaikainen halloweenin vietto kehittyi kuitenkin vasta juhlan siirryttyä 1800-luvulla Atlantin yli Yhdysvaltojen puolelle. Siellä syysjuhla sai urbaanin karnevaaliluonteensa. Ihmiset pukeutuvat naamiaisasuihin, koristelevat talonsa kauhurekvisiitalla ja kurpitsalyhdyillä ja lapset käyvät karkki tai kepponen -kierroksilla.
Suomalaisen kirjallisuuden seuralla on hyvät syysjuhlasivut...
Kappale on saanut tähän Aarno Ranisen sovitukseen nimeksi "Mozart 40". Sävelmä on tosiaankin kuuluisa teema Mozartin 40. sinfonian ensimmäisestä osasta Molto allegro. Laulua ovat esittäneet äänitteillä Päivi Paunu ja Aarno Raninen, suomenkieliset sanat on sommitellut Juha Vainio.
Lähteet:
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi
Tessa on englantilainen lyhentymä Teresasta, joka tarkoittaa kreikaksi naista Theran eli Santorinin saarelta, vaihtoehtoisena merkityssisältönä on mainittu suojelijatar ja elonkorjaaja.
(Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja. WS 1999)
Jussipaita on perinteisten pohjalaistyyppisten villapaitojen pohjalta uudelleen muokattu villapaita. Sen synnystä on parikin eri versiota. Toisen mukaan ensimmäinen jussipaita suunniteltiin ja neulottiin Lapualla näytelmään Pohjalaisia Harrin Jussin roolia varten vuonna 1914. Toisen version mukaan ensimmäiset paidat neulottiin käsinneulekoneella eteläpohjalaiselle pesäpallojoukkueelle vuonna 1927. Eteläpohjalainen osakunta oli etsinyt pesäpallojoukkueelle pohjalaista tyyppiä edustavaa paitaa.
Asiaa on tutkinut Marketta Luutonen väitöskirjassaan Kansanomainen tuote merkityksenkantajana: tutkimus suomalaisesta villapaidasta (1997). Hänen artikkelinsa aiheesta löytyy alla olevan linkin kautta:
http://sokl.joensuu.fi/verkkojulkaisut/monitiet/...
Suomenkielen perussanakirja 2 L-R (Kotimaisten kielten tutkimuslaitos 1992) kertoo, että lieka on pitkähkö köysi tms. jolla eläin sidotaan laitumelle syömään. Nykysuomen sanakirja 3 L-N (WSOY 1954) sanoo samaa ja antaa esimerkiksi lauseen: "Liekaaminen on sopiva laiduntamistapa --"
Seuraavasta linkistä voit katsoa mitä Hevoset ja ratsastus -lehdessä kerrotaan liekaamisesta:
http://www.ratsastus.net/arkisto/jutut/3_06/keksinnot11.pdf
Ei tarvitse. Esimerkiksi meillä pääkaupunkiseudulla HelMet-kirjastojen käyttösäännöissä todetaan kirjastokortin hankkimisesta seuraavasti:
Henkilökohtaisen kirjastokortin, lainausoikeuden ja tunnusluvun saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta tai kirjastoautosta. Kortin saat, kun ilmoitat osoitteesi ja esität kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite.
Tervetuloa siis asiakkaaksi!
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta on kysytty aiemminkin Tiia nimen merkitystä. Tässä vastaus:
Nimestä Tiia Pentti Lempiäisen kirjoittama Suuri etunimikirja (WSOY, 2004) ei kerro paljoakaan sen seikan lisäksi, että se on Virosta Suomeen tulleen Dorotea-nimen lyhentymä. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Tiia-nimen nimeen Concordia sen lopun perusteella, mutta muuta yhteyttä niillä ei Lempiäisen mukaan ole.
Dorotea-nimi tarkoittaa kreikaksi Jumalan lahjaa, ja se on Dorotheuksen naispuolinen vastine, kolmen katolisen naispyhimyksen nimi.
Yleiskielestä karistin-sanaa ei löydy, mutta suomen kielen murteissa sillä on useitakin merkityksiä. Suomen murteiden sanakirjan (6. osa, 1999) mukaan karistin voi murteen mukaan olla "pyörivään myllynkiveen vastaava keppimäinen laite, joka siirtää tärisevän liikkeen jyvätuuttiin t. -kaukaloon ja aiheuttaa siten jyvien valumisen kiven silmään" tai se voi tarkoittaa liukuesteitä tai reen jarrulaitteita tai muuta esinettä johon karistetaan esim. kengistä roskat oven ulkopuolella. Se voi tarkoittaa myös teuraseläimen ristiselkää, sukkulan käämin akselipuikkoa tai käsikivien vääntötankoa. Sana esiintyy myös monissa yhdyssanoissa, mm. karistinkaukalo, karistinkivi, karistinluu, karistinpuu ja karistinrauta.
Varsin monimerkityksinen sana siis....
Hei!
Suomalaisista nimistä on kirjastoissa monia kirjoja, jos haluat tutkia niitä tarkemmin.
Oman nimesi alkuperä löytyy esim. kirjasta Kustaa Vilkuna: Suuri nimipäiväkalenteri.
Nella on lyhennelmä Petronellasta. Nellan ja Petronellan päivän säästä on ennustettu tulevan kasvukauden ilmoja. Pyhä Petronilla on antanut nimensä almanakkaan. Petronella on muinaisroomalaiseen Petronius-sukuun kuuluva naisen nimi: Se lienee johdettu kreikan sanasta petra= kallio.
Kyseessä on Antonin Dvorakin Slaavilainen tanssi op72 nro 2, jonka Reino Helismaa on sanoittanut suomeksi nimellä Olkoon näin. Tapio Rautavaara levytti sen vuonna 1964. ( http://aanitearkisto.fi/firs2/ulko.php?Id=Slaavilainen+tanssi+op+72+no+2 )
Sävellyksen yhtenäistetty nimeke on Slovanske tance, op72. Nro 2, Allegretto grazioso; sov., lauluääni, piano, suomi (Olkoon näin) / Dvorak. Se löytyy mm. Suuresta toivelaulukirjasta nro 12. Tietysti Dvorakin alkuperäissävellyksenkin nuotteja kirjastoissa on; voit parhaiten etsiä niitä yhtenäistetyllä nimekkeellä (jättäen pois siitä nuo sovitusmaininnat).
Vanhojen ompelukoneiden kaltaisilla esineillä ei ole objektiivista arvoa tai hintaa, vaan sellainen muodostuu tarjonnan ja kysynnän myötä. Esimerkiksi Huuto.netissä on tällä hetkellä tarjolla neljä vanhaa poljettavaa Singeriä, joitten hintapyynnöt ovat 60 eurosta 390 euroon (kallein hinta pyydetään laitteesta, jonka mallinumero 15 ja valmistusvuosi 1929 ovat tiedossa). Siitä, että joku myyjä pyytää tavarasta jonkin hinnan, ei voi vielä tehdä johtopäätöstä. että se todella on pyydetyn hinnan arvoinen. Arvo syntyy vasta, kun joku haluaa tavaran ostaa ja maksaa siitä myyjän pyytämän hinnan. On yleinen väärinkäsitys, jota ehkä hiukan keinotekoisesti pidetään myös yllä hintatason kohottamiseksi, että jokin tietty valmistajanimi tai ikä takaavat...
1) Runo sisältyy Kahlil Gibranin teokseen Profeetta: "Ja nainen, joka piteli lasta rintaansa vasten,sanoi: Puhu meille Lapsista. Ja hän sanoi: Teidän lapsenne eivät ole teidän lapsianne. He ovat Elämän kaipuun tyttäriä ja poikia. He tulevat kauttanne, mutta eivät teistä itsestänne... jne"
2) En valitettavasti löytänyt sellaista otetta, mutta käytettävissäni ei ollut tällä hetkellä kaikkia Ella-kirjoja. Voin kyllä tarvittaessa palata myöhemmin asiaan,jos saan lisää vastausaikaa. Jos lähetät kysymyksen uudelleen sähköpostiini, voin yrittää tilata kirjat omaan kirjastooni ja tutkia niitä tarkemmin.
3) Suosittelen esim. Kaarina Helakisan toimittamaa kirjaa Papupata, jossa on hauskoja dialogeja ja pieniä sketsejä.
Seinäjoen kaupungin halki virtaava joki on nimeltään Seinäjoki, ja se antoi kylälle nimensä jo 1500-luvulla. Vuonna 1798 kylään perustettiin Östermyran rautaruukki. Siihen kuuluva kartano siirtyi vuonna 1904 hovioikeudenasessori Konstantin Törnuddin omistukseen, ja hän muutti sen nimen Törnäväksi kotipaikkakuntansa Tyrnävän vanhan nimen mukaan. Kolmisen kilometriä keskustan eteläpuolella sijaitseva kaupunginosa tunnetaan edelleen Törnävänä. Seinäjoki virtaa senkin läpi.
Lähteet:
Suomalainen paikannimikirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007)
Seinäjoen kaupungin kotisivut:
http://www.seinajoki.fi/seinajoenkaupunki/tietoaseinajoesta/historia.ht…
https://www.seinajoki.fi/kulttuurijaliikunta/Etela-Pohjanmaanmaakuntamu…
1980-luvun vaatemuodista löytyy mm. seuraavia kirjoja. Mikäli näitä kirjoja ei löydä oman paikkakuntasi kirjastosta, voit tilata niitä muualta Suomesta kaukolainoina. Kyseiset kirjat löytyvät esim. Helsingin kaupunginkirjastosta.
Peacock, John. 1998. Fashion sourcebooks: The 1980s. ISBN 0-500-28076-2.
Ruby, Jennifer. 1994. The 1970s and 1980s. ISBN 0-7134-7218-9.
Harrison, Martin. 1991. Appearances - fashion photography since 1945. ISBN 0-224-03067-1.
Carnegy, Vicky. 1990. Fashions of a decade - the 1980s. ISBN 0-7134-6436-4.
Lisäksi aiheesta löytyvät seuraavat artikkelit:
Tetri, Marja. Nuorisomuoti. Nykytekstiili 1985:9, s. 20-24.
Saarinen, Sari. Nuorisomuoti - ajan peili. Nykytekstiili 1987:2, s. 12-16.
Ruohonen, Sinikka. Farkkujen...
"Vain kesyt linnut kaipaavat. Villit lentävät" on Elmer Diktoniuksen miete.
(Blott tama fåglar har en längtan. De vilda flyger) Voisi kuvitella, että samantyyppinen ajatus on lausuttu muillakin kielillä, mitään ranskankielistä versiota ei nyt tule kuitenkaan mieleen.
Alkuperäisen version kappaleesta "Oi tuntematon" laulaa Irja Kuusela. Levytys on vuodelta 1967.
http://yle.fi/aanilevysto/firs2/kappale.php?Id=Oi+Tuntematon
ja
Suomen kansallisdiskografia https://finna.fi
Fredi lauloi samana vuonna laulun Suomen euroviisukarsinnoissa, sijoittuen kolmanneksi. http://www.viisukuppila.fi/phpBB3/viisuhistoria/topic2360.html?sid=d21e…
"Oi tuntematon löytyy HelMet-kirjastoista Taneli Mäkelän laulamana CD-levyltä "20 suosikkia : Vanhan veräjän luona" ja Eino Grönin laulamana CD-levyltä "Musiikin tähtihetkiä". HelMet-kirjaston musiikkihaku: http://www.helmet.fi/search~S3*fin/X
Sanoituksen ja nuotit löydät esim. Suuri Toivelaulukirja 14:stä. Myös "Ikivihreitä lauluja : Taneli Mäkelän ohjelmistoa" sisältää etsimäsi...
Pam Brownilta on ilmestynyt suomeksi seuraavat teokset:
Frédéric Chopin
Hauskaa syntymäpäivää!
Kiitos omalle isälle
Kiitos rakkaalle ystävälle
Kiitos rakkaalle äidille
Ludwig van Beethoven
Miau!
Omalle veljelleni
Onnea uudelle vauvalle
Onneksi olkoon!
Paljon onnea hyvälle ystävälle
Paljon onnea rakkaalle siskolle
Paljon onnea sinulle, ystäväni
Pieniä tärkeitä asioita
Rakkaalle anopille
Rakkaalle isoisälle
Rakkaalle isoäidille
Rakkaalle isälle
Rakkaalle lapsenlapselle
Rakkaalle pojalle
Rakkaalle sisarelle
Rakkaalle tyttärelle
Rakkaalle tädille
Rakkaalle äidille
Toivon sinulle onnellisuutta
Yksikään näistä ei vaikuta rakkausrunoteokselta, eikä Pam Brownin rakkausrunoja löydy myöskään rakkausrunojen antologioista, ainakaan niistä, jotka ovat...
