Olisiko kyseessä kirja Toini Lehtinen-Palme: Riitta ja Asko Ruotsissa.
Valistus, 1948
Kirjassa sisarukset joutuvat jatkosodan aikana sotalapsiksi ruotsalaiseen johtajan kotiin, jossa eheyttävät isän ja pojan tulehtuneita välejä. Kirjassa kuvataan lasten sopeutumisongelmia ja Ruotsin tavaranpaljoutta ja sitä kuinka Suomen koti ja vanhemmat unohtuvat nopeasti. (suomalaisia nuortenkirjaklassikoita, 2000, s. 91.)
Teos on Varastokirjaston kokoelmissa ja sieltä kaukolainattavissa.
Tuota Martti Gröndalin levytystä ei löydy Suomen kansallisdiskgrafiasta eikä sitä löytynyt kirjastojen kokoelmista. Sen sijaan kansalliskirjaston äänitekokoelmista löytyy äänite Vauhdikas 50-luku, jossa on muita Gröndahlin laulamia 1950-luvun iskelmiä. Äänite on tehty yhdessä Esko Rahkosen kanssa ja alkuperäinen levytys on vuodelta 1975. Kansalliskirjaston kokoelmissa on kasetti. Valitettavasti Kansalliskirjasto ei lainaa aineistoaan.
Vanhat Helsingin Sanomien vuosikerrat ovat käytettävissä mikrofilmattuina Pasilan kirjaston lehtiosastolla.
Digitaalisen mikrofilmien lukulaitteen voit varata Varaamon kautta:
https://varaamo.hel.fi/
Laitteella saa mikrofileistä saa A3-kokoisia paperikopioita (0,50 € / kopio. Sillä voi myös skannata mikrofilmattuja lehtiä ja tallentaa tiedostoja (pdf ja jpeg) muistitikulle.
Lisätietoja voit tarvittaessa kysyä Pasilan kirjaston lehtiosastolta, puh. (09) 3108 5426.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
http://www.helmet.fi/fi-FI
Suomen yleisten kirjastojen sähköpostiosoitteet löytyvät verkosta osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/. Tietokannasta voi hakea tietoja kirjaston nimellä. Hämeenlinnan kirjaston osoite on kirjasto.hml@mail.htk.fi.
Internetistä ja sen historiasta löytyy kirjoja todella paljon. Lähes jokaiseen Internetiä vähänkin laajemmin käsittelevään kirjaan sisältyy jonkunlainen historiaosuuskin. Seuraavassa muutamia esimerkkejä:
*Hintikka: Internet:kalastusta tietoverkoilla(1994)
*Gunnarsson:Internetin tekniikka (1997)
*Lubar:Infoculture (1993)
Lisää kirjoja voit etsiä aineistotietokannastamme (http://www.ouka.fi/kirjasto/intro ) asiasanoilla internet tai tietoverkot. (Tosin tulokseksi saat satoja kirjoja!)
Tietenkin myös verkon kautta löytyy useita hyviä Internet-opppaita, muun muassa Hämeenlinnan kirjaston sivuilta löytyy monipuolinen Internet-opas osoitteessa http://www.htk.fi/kirjasto/inetopas/default.htm . Opas sisältää tietoa myös...
Kirkkonummen kirjastosta löytyy kyllä kieliromppuja, mutta juuri kreikan kieli-romppua ei ole. Voit itse tarkistaa meidän tietokannasta: http://www.pegasos.atp.fi
minkälaisia kielikursseja löytyy cd-rompuilla.
50-60 -luvun koulukirjoista tuo runo löytyy nimellä Pääskynen visertää (s. 185) Laurisen ja Valtasaaren Kolmas lukukirjani -teoksesta (1. p.1953, 7. p. 1965).
Runo löytyy myös nimellä Pääskysen laulu mm. Teuvo Pakkalan Aapisesta vuodelta 1908.
Jos kysyjä tarkoittaa Thorbjørn Egnerin säveltämää ja Aira Meriluodon suomentamaa laulua Røvervise (suomeksi Rosvolaulu), joka alkaa sanoilla "Nyt hiljaa, hiljaa hiivitään" ("Kolme iloista rosvoa" on Egnerin kirjan alaotsikko), vaihtoehtoja on runsaasti. Tässä valikoimaa tuoreimmasta päästä:
Pianohitit (2017), Lasten oma toivelaulukirja (2015), Lasten laulusuosikit (2012), Suomen lasten laulukirja (2012), Kultaiset koululaulut 1970-luvulta nykypäivään (2009), Suuri toivelaulukirja 10 jne. Ainakin viimeksi mainittu löytyy useimmista Suomen kirjastoista ja siinä on melodian lisäksi varmasti myös pianosäestys, joten sitä voi suositella.
Heikki Poroila
Wikipedia-artikkelin mukaan Muumilaakson tarinoita -televisiosarjassa Mörön äänenä ovat suomen kielellä olleet Tapio Hämäläinen (1990-1992) ja Markus Bäckman (2017).
https://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%B6rk%C3%B6_(muumit)
Siluurikausi, liitukausi ja pleistoseenikausi ovat kaikki geologisia aikakausia. Siluurikausi ja liitukausi ovat geologisia kausia, ja pleistoseenikausi on geologinen epookki. Geologinen ajanlasku perustuu geologisten muodostumien tutkimiseen sekä ajoittamiseen (stratigrafia), ja sitä käytetään etenkin geologiassa ja paleontologiassa. Geologisten ajanjaksojen pituus saattaa olla useita miljoonia vuosia. Nämä ajanjaksot luokitellaan suuruusjärjestyksessä eoneihin, maailmankausiin, kausiin ja epookkeihin. Myös epookit voidaan jakaa lyhyempiin ajanjaksoihin.
Nykyistä maailmankautta kutsutaan kenotsooiseksi maailmankaudeksi. Sen katsotaan alkaneen liitukauden lopulla tapahtuneen joukkosukupuuton jälkeen noin 65 miljoona vuotta sitten....
Kalevala on sankarirunoutta, joten teoksessa viitataan usein todellisiin sekä myyttisiin aseisiin.
Martti Haavio kirjoittaa artikkelissaan ”Sota ja suomalainen sankarirunous” (Tiede ja ase 3 1935, s. 5-14), että miekka oli tärkein muinaissuomalainen ase. Myös Kalevalan sankareilla on miekka. Keihäs ja kilpi ovat Haavion mukaan harvinaisempia, kun taas jousi esiintyy aina salamurhaajan kädessä. Pitempiin siirtymiin sankari käytti joko hevosta tai laivaa.
Teoksessaan Suomalainen mytologia (WSOY 1967, s. 331-332) Martti Haavio valottaa myös suomalaisen tietäjän taisteluvarustusta. Tietäjällä oli päällään ylijumala Ukolta saatu asepuku, johon kuului rautapaita, kintaat, vyö sekä vyöhön liittyvä solki. Joskus tietäjän katsottiin...
Tyrnävä sijaitsee Tyrnäväjoen varressa. Nimen Tyrnävä kantasana on tyrnä, joka tarkoittaa syvännettä tai rotkoa. Ängeslevän läpi virtaa Ängeslevänjoki, josta kylä on saanut nimensä. Alkuosan Änges tausta on epävarma. Se voi juontua saamen kielen sanasta äägis, joka tarkoittaa hangasta eli aitamaista peuran- tai hirvenpyydystä. Molemmista löytyy pidemmät selitykset Suomalaisesta paikannimikirjasta, joka on kokonaisuudessaan luettavissa myös verkossa. Lähde ja lisätietoaSuomalainen paikannimikirja: https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja
Voit hakea Yhdistyneistä Kansakunnista kertovia kirjoja pääkaupunkiseudunn aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi hakusanana kannattaa käyttää: Yhdistyneet Kansakunnat. Kirjastoissa on käytössä Aleksi-artikkelitietokanta, josta voit hakea lehtiartikkeilta suomalaisista lehdistä, EBSCO-lehtitietokannasta saat artikkeleita ulkomaisista lehdistä. Lehtiartikkeleiden hakuun voit kysyä apua kirjaston neuvonnasta.
Olet jo varmaan löytänyt Yhdistyneiden Kansakuntien kotisivun http://www.un.org/english/.
Pääkaupunkiseudun (Espoo, Helsinki, Vantaa ja Kauniainen) kirjalainoja ei voi toistaiseksi uusia netin kautta. Olemme uusimassa kirjastojärjestelmäämme ja tämä palvelu tulee käyttöön aikaisintaan vuonna 2002. Lainoja voi uusia puhelimitse ma-pe 12-18 puh. 0600-060504, 5,80 mk/min+ppm.
Hugo Prattista löytyy sivu, pari suomenkielistä tekstiä mm. näistä kirjoista: Kaukoranta& Kaukoranta & Kempinen: Sarjakuvan maailmat (1982) s. 96,
Kemppinen@Tolvanen: Sarjakuva, rakastettuni (1992) s. 13 sekä Hänninen: Lähtöruutu sarjakuvaan (1994) s. 39- . Lisäksi näiden Hugo Prattin sarjakuvien alussa on tietoja Hugo Prattista: Corto Maltese Siperiassa, Corto Maltese Etiopiassa, Aavikon skorpionit. Aikakauslehtiartikkeleita: Kaukoranta, Heikki
Hugo Pratt 1927-1995 , Sarjainfo: 1995 ; 3 ; 29-31 , Hugo Pratt / kirj. Sami Kesti, Harto Hänninen ja Jukka Kemppinen, Sarjainfo 1988 ; (4) ; 4 ; 3-22
Löytyy esim. seuraavista teoksista:
Terveen elämän salaisuudet ss.628-645 on luku Happo-emästasapaino/kirj. Anja Linnakorpi.
Peltosaari, Leena: Ravitsemustieto ss. 194-195
Vita:terveen elämän tietoteos. Elinvoimaa ravinnosta ss.70-73
Tarkista sijaintitiedot pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta http://www.helmet.fi
Asiasanoilla sopimusoikeus tai sopimukset oikeus löytyy useampiakin teoksia esim. Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta: http://www.ouka.fi/kirjasto/kokoelma/index.html . Uusimpia ovat Jari Vuorijoki: Lakiopas sopimuksen tekemiseen, 2002 tai Ari Saarnilehto: Sopimusoikeuden perusteet, 2002. Suomen kirjallisuuden mukaan Mika Hemmolta on ilmestymässä kolmiosainen teos sopimusoikeudesta.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteinen hakemisto löytyy osoitteesta www.helmet.fi. Valitse sieltä sanahaku-palkki ja klikkaa sitä, kirjoita hakukenttään: elokuvat (tai **) ja avaa aineistovalinta: dvd-levyt. Näin saat listan kaikesta dvd-aineistosta uusimmasta alkaen.
Artikkelitietokanta Aleksin mukaan ihan äskettäin ei Anna-Leena Härkösestä ole lehdissä kirjoitettu. Helsingin Sanomissa (29.2.2004) oli artikkeli, jossa häntä ja muutamaa muuta kirjailijaa haastateltiin (kirjailija L. Onervasta). Edelliset artikkelit hänestä olivat Anna-lehdessä (2003, n:o 44, s. 12-16) ja Kaks' plus -lehdessä (2001, n:o 9, s. 8-11).
Hyvä tietolähde on Helsingin kaupunginkirjaston sanojen aika -tietokanta, jossa Anna-Leena Härkösestä ja monesta muusta suomalaisesta nykykirjailijasta on paljon tietoa: http://kirjailijat.kirjastot.fi/
Tampereen kaupunginkirjastoon ei valitettavasti tule kyseistä sukelluslehteä.
Osoitteessa http://www.kirjastot.fi/ voi tarkistaa muiden Suomen yleisten kirjastojen tilanteen. Siellä olevan maakuntakirjastojen aineistojen monihaun mukaan lehti tulee vain Oulun kaupunginkirjastoon. Lehtien irtonumeroita ei voi
tilata sieltä Tampereelle.
Kenties sivusto http://www.scubadiving.com/ on teille jo tuttu. Sieltä näkee otsikoita ja saa jonkin verran tietoa, mutta vain maksaneet asiakkaat saavat sieltä kaikki palvelut.
Tampereen kaupunginkirjaston kaukopalvelusta voi tilata aineistoa (tässä tapauksessa kopion lehdestä), joka ei kuulu meidän kokoelmiimme. Osoite on http://www.tampere.fi/kirjasto/kauko.htm
