Tällaiseen soveltuu perinteisen HelMet-hakuliittymän toiminnallisuus "Tallennetut haut".
Ohjeissa sen käyttö neuvotaan seuraavasti:
Kirjaudu Omiin tietoihisi ja tee haku. Hakutuloslistan yläpuolelle ilmestyy painike Tallenna.
Omissa tiedoissa voit tilata tallentamiasi hakuja vastaavat uutuustiedotteet. Merkitse rasti tallennetun haun vasemmalla puolella olevaan ruutuun Tilaa sähköposti ja napsauta painiketta Poista/tilaa merkityt. Sinulle lähetetään sähköpostia kerran viikossa tiistaisin, jos kokoelmiin on tulossa tallentamiasi hakuja vastaavia uutuuksia.
Tämä toimii tosin ainoastaan silloin, kun meiltä jo löytyy suosikkikirjailijasi joku teos. Uudelta kirjailijalta, jota hakemalla ei tule tuloksia, odotettavasta uutuuskirjasta ei siis...
Varaaminen on maksullista 18 vuotta täyttäneiltä. Varausmaksu on 50 senttiä ja se maksetaan varausta noudettaessa.
Myöhästymismaksun raja taas menee 15 vuodessa. 15 vuotta täyttäneet joutuvat maksamaan lainojensa myöhästymiset. Alle 15-vuotiaan maksuista vastaa vastuuhenkilö eli yleensä toinen vanhemmista. Toisaalta lasten- ja nuortenosaston aineistosta myöhästymismaksua ei peritä, oli lainaajan ikä mikä tahansa. Jos 15 vuotta täyttänyt henkilö lainaa aikuisten aineistoa ja laina on myöhässä, silloin kyseinen lainaaja voi saada laskun myöhästyneestä lainasta.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Eräs kollega ehdotti että jälkimmäinen tarina kuulosti aivan Beatrix Potterin tarinalta "Tommin roimahousut". Muistaisiko joku palvelumme seuraajista lisää?
Richard Rodgersin Oklahoma!-musikaalin suomenkielinen libretto (näytelmämoniste, Työväen Näyttämöiden Liitto, 1973, 95 s.) löytyy Teatterikorkeakoulun kirjastosta. Suomenkielisen tekstin on tehnyt Esko Elstelä. Myös laulun "I can't say no" suomennos sisältyy tähän librettoon, jonka voit tilata kaukolainaksi omaan kirjastoosi.
Boonsboron majatalo -sarjan kolmas osa "Ovi sydämeen" (The perfect hope) on kustantaja Gummeruksen kevään 2014 uutuusluettelossa. Siellä luvataan kirjan ilmestyvän helmikuussa.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tässä joitakin HelMet -kirjastoista löytyviä kasvisruokavaliota ja sen terveysvaikutuksia käsitteleviä kirjoja:
Erlansson, Charlotte, Ruoka joka vahvistaa terveyttäsi, Kustannus-Mäkelä, 2012.
Heinonen, Paula, Satumaista voimaa arkeen: uutta puhtia jaksamiseen, Gummerus, 2004.
Lehtonen, Ulla; Syö itsesi terveeksi, Loki-Kirjat, 2007.
Lehtonen, Ulla, Opettelisinko kasvissyöjäksi, Otava, 1982.
Kasvissyöntiä aloittelijoille: tietoa terveellisemmästä ruokavaliosta, uudet neljä ruokaryhmää, herkullisia vähärasvaisia kolesterolittomia reseptejä, Vegaaniliitto, 2000.
Ravitsemustieto, osaksi ammattitaitoa, WSOY, 2008.
Sundqvist, Inga-Britta, Elämäniloa ja terveyttä kasvisruoasta, Valitut palat, 1994.
Teosten saatavuuden ja lisää aineistoa löydät...
Lukuohjelman valtuutus on voinut rikkoutua esim. laitteen päivityksen yhteydessä. Uudelleenvaltuuta lukuohjelma.
Tietokoneella: Avaa ADE ja aloitusnäytössä paina ctrl+shift+d -näppäimiä. Kone kysyy haluatko varmasti poistaa valtuutuksen koneelta, vastaa kyllä. Sen jälkeen sulje ohjelma ja käynnistä se uudestaan. Valtuuta ohjelma jälleen Library-valikosta (authorize computer).
Mobiililaitteella valtuutus poistetaan klikkaamalla deauthorize painiketta.
Tarkoitat mahdollisesti BWT-neulekirjoja, joita Helsingin Villakehräämö – nykyiseltä nimeltään Novita on julkaissut jo 70-luvulla. Lahden kaupunginkirjaston varastossakin on muutamia lehtiä seitsemänkymmentäluvulta, mutta vuoden 1977 numerot 33 ja 34 puuttuvat.
Kyseisiä numeroita voi saada kaukolainana (hinta 5 euroa / julkaisu).
Kirjastossa on myös Novitan Babyneluleita 0-2 vuotiaille vihkonen vuodelta 1976.
Lahden pääkirjaston varastossa on myös muita vanhoja neule- ja käsityölehtiä. Seitsemänkymmentäluvun neuleita löytyy mm. Uudesta Eevaneuleesta, Eevaneuleesta, Rondonellasta ja Virkkaus- ja neuletyö lehdistä.
Myös kirjoja aiheesta on.
Engström, Maj-Britt Helppoja neuleita : 25 mallia aikuisille ja lapsille. 1976
Fredholm,...
Tarinoista ei ole julkaistu kirjaa, mutta SKS:n (eli Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran) perinteen ja nykykulttuurin kokoelmassa nämä tekstit tosiaan ovat. Kirjasto ja arkisto sijaitsevat osoitteessa Hallituskatu 1:
http://www.finlit.fi/fi/arkisto-ja-kirjastopalvelut#.V2ks3U3VyUk
Alla lisätietoa teksteistä:
http://pultsarinmuistikirja.tumblr.com/
Rytmitajua voidaan pitää yhtenä musikaalisuuden osatekijänä. Usein siihen liitetään myös kyky liikkua musiikin rytmin mukaan, mutta ei aina. Esim. tältä sivulta lisätietoa rytmitajusta:
http://www.viiri.net/tanssmus/rytmi.htm
Toisaalta muutama vuosi sitten tehdyn tutkimuksen mukaan rytmitaju ja kielen ymmärtäminen liittyvät toisiinsa. Tässä linkki uutiseen:
http://yle.fi/ylex/uutiset/tutkimus_rytmitaju_ja_kielen_ymmartaminen_li…
Rytmitaju on kuitenkin taito siinä missä muutkin, siinä voi kehittyä ja sitä voi harjoitella.
Tanssikoulu lienee hyvä paikka maksullisesti harjoitella rytmitajua ja tanssitaitoa yleensäkin. Alla myös linkki Sibelius-Akatemian kansanmusiikin etno.net-sivustolle, jolta löytyy kehorytmiharjoituksia, joiden sanotaan...
Kysymästäsi aiheesta löytää tietoa esim. tietosanakirjoista, kuten Spectrum ja Otavan suuri ensyklopedia. Lisäksi moniosaisesta Isotaito-sarjasta löytää myös tietoa. Isotaito on lainattavanakin Tampereen kaupunginkirjastossa. Voit itsekin tarkistaa Internetissä olevasta aineistotietokannastamme Pallas-Introsta, mitä kirjoja meillä on haluamastasi aiheesta. Pallas-Intro on osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/ Valitse selaushaku ja valitse
ns. pudotusvalikosta haun pohjaksi asiasana ja kirjoita viereiseen kenttään mosaiikit ja käynnistä haku selaa-näppäimellä. Voit hakea erikseen asiasanalla lasi.
Mosaiikit-asiasanalla löytyy etupäässä englannin- ja ruotsinkielisiä teoksia, mm. Vance, Peggy: The mosaic book : ideas, projects and...
Hei,
Kyseessä on Charles Aznavourin alkuperäissävellys Yesterday whan I was young. Löytyy mm. Suuri toivelaulukirja 10.
Lisäksi mm. nuottijulkaisussa: Vapaasti pianolla = Fritt fram på piano / Jukka Jarvola, Eeva Sarmanto-Neuvonen (1994).
Myös monissa muissa nuottijulkaisuissa. Alkuperäisellä nimellä hakemalla löytyy nuo ulkomaiset nuottikokoelmat, joissa lienee täydellisempi nuotitus, jos Toivelaulukirjojen nuotitus ei ole riittävä.
Kotimaisten kielten keskus Kotuksen tietokannan mukaan kyseessä on loimaalainen sananparsi:
Sillä on jutut, ko rahattomalla lehmänostajalla.
Sillä on jutut kuin rahattomalla lehmänostajalla.
(Loimaa, H. Kankare , 1933)
https://kaino.kotus.fi/korpus/sp/teksti/loimaa/loimaa.xml
Turun kaupunginkirjastossa ei ole kirjovaa ompelukonetta, vain tavallinen ompelukone ja saumuri käytettävissä Pansion kirjastossa.
https://www.turku.fi/uutinen/2020-10-26_ompelukone-nyt-kirjastokortilla…
Pansion kirjasto, Pernontie 29
puh. 022620774
Hei,
Heikki & Marjatta Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirjan mukaan sanaa on käytetty (ainakin) 1940-luvulta alkaen merkityksessä 'maalainen, maalla asuva, maanviljelijä'. Negatiivisempi merkitys 'tyhmä', hölmö, yksinkertainen' olisi saman lähteen mukaan 1950-luvulta eteenpäin.
Lähde: Paunonen, Heikki, ja Marjatta Paunonen. Tsennaaks Stadii, Bonjaaks Slangii: Stadin Slangin Suursanakirja. Helsinki: WSOY, 2000.
Valitettavasti sanan tarkkaa alkuperää ei ole käsittääksemme tiedossa. Monesti puhekieleen ilmestyvien sanontojen ja "lempinimien" alkuperää on vaikeaa saada selville. Nimellähän viitataan siihen, että kyseinen ilmastointiteippi tekee ihmeitä ja sillä pystyy korjaamaan melkein mitä vaan. Hesarin Torstin (8.7.2007) mukaan jeesusteipin pehmeästä kumihartsiliimasta koostuva liimapinta tarttuu erilaisiin materiaaleihin, sitä saa helposti monista eri kaupoista ja sitä on helppo katkoa ilman saksia. Sitä kutsutaan myös roudarinteipiksi.
Ilmaiset käännöspalvelut kuten Babelfish ( http://babelfish.altavista.com ) ja Gist ( http://www.alis.com ) toimivat vain suurimpien kielten kesken. Vaihtoehtoina ovat yleensä ainakin englanti, espanja, ranska ja saksa. Suomen kieli ei kuulu näiden palvelujen kielivalikoimiin.
Palvelut kääntävät joko webbisivuja tai esim. windowsin leikepöydältä liitettäviä lyhyehköjä tekstejä. Käännös on väistämättä puutteellinen, mutta on usein ymmärrettävää jos käännettävä teksti on yksinkertaista asiatekstiä. Mutta suomeksi näitä palveluja ei siis käytännössä ole. Tosin Intertran-palvelun (http://www.tranexp.com ) valikoimassa on myös suomi, mutta käännöksen laatu näyttää olevan heikko.
Valtiopäivämiehistä löytyy kattavat henkilötiedot teoksista: Kaarlo Österbladh: Pappissääty Suomen valtiopäivillä 1809-1906, Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809-1906 ja Viljo Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809-1906. Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi.
Muuten isoisän isää kannattaa etsiä Suomen Sukututkimusseuran kirjaston kautta, osoite http://www.genealogia.fi/kirjasto.
