Jos kysyjä tarkoittaa Thorbjørn Egnerin säveltämää ja Aira Meriluodon suomentamaa laulua Røvervise (suomeksi Rosvolaulu), joka alkaa sanoilla "Nyt hiljaa, hiljaa hiivitään" ("Kolme iloista rosvoa" on Egnerin kirjan alaotsikko), vaihtoehtoja on runsaasti. Tässä valikoimaa tuoreimmasta päästä:
Pianohitit (2017), Lasten oma toivelaulukirja (2015), Lasten laulusuosikit (2012), Suomen lasten laulukirja (2012), Kultaiset koululaulut 1970-luvulta nykypäivään (2009), Suuri toivelaulukirja 10 jne. Ainakin viimeksi mainittu löytyy useimmista Suomen kirjastoista ja siinä on melodian lisäksi varmasti myös pianosäestys, joten sitä voi suositella.
Heikki Poroila
Tällaiseen kysymykseen ei voi oikeasti vastata, ellei jokaista maailman ihmistä ole psykologisesti tutkittu ja sen lisäksi päästy yksimielisyyteen siitä, mitä tarkoitetaan käsitteillä "hyvä" ja "paha". Seuraava vastaus onkin täysin epätieteellistä pohdiskelua lähinnä elämänkokemuksen ja kirjojen lukemisen pohjalta.
Varsin yleinen taitaa olla sellainen ihmisten kokemukseen perustuva näppituntuma, että jokaisessa ihmisessä on sitä, mihin yleensä viitataan sanalla "hyvä" (välittää muista, toimii tarvittaessa epäitsekkäästi jne) ja sitä, mihin viitataan sanalla "paha" (itsekkyys, väkivaltaisuus, ilkeys, epäoikeudenmukaisuus jne.). Sellaista ihmistä, jossa ei ole mitään, mitä muut voisivat pitää "pahana", tuskin on olemassakaan. Hyvä esimerkki...
Verlan nimi mainitaan tuomiokirjoissa ensimmäisen kerran 1681 muodossa Wärla, joka tarkoittaa niemen maata.Jaalan puoleista myllytonttia on kutsutta myös Wärälä kvarnplan. Perimätiedon mukaan Verlankosken molemmin puolin on sijainnut jauhomylly ikimuistoisista ajoista lähtien. Ensimmäiset myllyt rakennettiin Suomeen jo 1300-luvulla asiakirjalähteiden mukaan. Asutusta alueella ei tuolloin ollut, mutta kosken kalastusoikeudesta käytiin oikeutta 1600-luvun lopulla. Koskessa oli ankeriaskalastamo. 1700-luvulla Valkealan puolelle rakennettiin venäläisten toimesta rajavartioston vahtitupa, joka on säilynyt ja joka nykyään tunnetaan Lipun torppana. (jaalan historia s. 174-175. )
Kielitoimiston ohjepankin mukaan yhdysmerkki ei vaikuta aakkostamiseen, vaan sana aakkostetaan ikään kuin merkkiä ei olisi. S-market on siis tässä mielessä aakkosjärjestyksessä saman arvoinen kuin "Smarket", ja tulee toisin sanottuna järjestyksessä Salen jälkeen.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/aakkostus/ohje/64
Pääkaupunkiseudun (Espoo, Helsinki, Vantaa ja Kauniainen) kirjalainoja ei voi toistaiseksi uusia netin kautta. Olemme uusimassa kirjastojärjestelmäämme ja tämä palvelu tulee käyttöön aikaisintaan vuonna 2002. Lainoja voi uusia puhelimitse ma-pe 12-18 puh. 0600-060504, 5,80 mk/min+ppm.
Hugo Prattista löytyy sivu, pari suomenkielistä tekstiä mm. näistä kirjoista: Kaukoranta& Kaukoranta & Kempinen: Sarjakuvan maailmat (1982) s. 96,
Kemppinen@Tolvanen: Sarjakuva, rakastettuni (1992) s. 13 sekä Hänninen: Lähtöruutu sarjakuvaan (1994) s. 39- . Lisäksi näiden Hugo Prattin sarjakuvien alussa on tietoja Hugo Prattista: Corto Maltese Siperiassa, Corto Maltese Etiopiassa, Aavikon skorpionit. Aikakauslehtiartikkeleita: Kaukoranta, Heikki
Hugo Pratt 1927-1995 , Sarjainfo: 1995 ; 3 ; 29-31 , Hugo Pratt / kirj. Sami Kesti, Harto Hänninen ja Jukka Kemppinen, Sarjainfo 1988 ; (4) ; 4 ; 3-22
Löytyy esim. seuraavista teoksista:
Terveen elämän salaisuudet ss.628-645 on luku Happo-emästasapaino/kirj. Anja Linnakorpi.
Peltosaari, Leena: Ravitsemustieto ss. 194-195
Vita:terveen elämän tietoteos. Elinvoimaa ravinnosta ss.70-73
Tarkista sijaintitiedot pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta http://www.helmet.fi
Asiasanoilla sopimusoikeus tai sopimukset oikeus löytyy useampiakin teoksia esim. Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta: http://www.ouka.fi/kirjasto/kokoelma/index.html . Uusimpia ovat Jari Vuorijoki: Lakiopas sopimuksen tekemiseen, 2002 tai Ari Saarnilehto: Sopimusoikeuden perusteet, 2002. Suomen kirjallisuuden mukaan Mika Hemmolta on ilmestymässä kolmiosainen teos sopimusoikeudesta.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteinen hakemisto löytyy osoitteesta www.helmet.fi. Valitse sieltä sanahaku-palkki ja klikkaa sitä, kirjoita hakukenttään: elokuvat (tai **) ja avaa aineistovalinta: dvd-levyt. Näin saat listan kaikesta dvd-aineistosta uusimmasta alkaen.
Artikkelitietokanta Aleksin mukaan ihan äskettäin ei Anna-Leena Härkösestä ole lehdissä kirjoitettu. Helsingin Sanomissa (29.2.2004) oli artikkeli, jossa häntä ja muutamaa muuta kirjailijaa haastateltiin (kirjailija L. Onervasta). Edelliset artikkelit hänestä olivat Anna-lehdessä (2003, n:o 44, s. 12-16) ja Kaks' plus -lehdessä (2001, n:o 9, s. 8-11).
Hyvä tietolähde on Helsingin kaupunginkirjaston sanojen aika -tietokanta, jossa Anna-Leena Härkösestä ja monesta muusta suomalaisesta nykykirjailijasta on paljon tietoa: http://kirjailijat.kirjastot.fi/
Tampereen kaupunginkirjastoon ei valitettavasti tule kyseistä sukelluslehteä.
Osoitteessa http://www.kirjastot.fi/ voi tarkistaa muiden Suomen yleisten kirjastojen tilanteen. Siellä olevan maakuntakirjastojen aineistojen monihaun mukaan lehti tulee vain Oulun kaupunginkirjastoon. Lehtien irtonumeroita ei voi
tilata sieltä Tampereelle.
Kenties sivusto http://www.scubadiving.com/ on teille jo tuttu. Sieltä näkee otsikoita ja saa jonkin verran tietoa, mutta vain maksaneet asiakkaat saavat sieltä kaikki palvelut.
Tampereen kaupunginkirjaston kaukopalvelusta voi tilata aineistoa (tässä tapauksessa kopion lehdestä), joka ei kuulu meidän kokoelmiimme. Osoite on http://www.tampere.fi/kirjasto/kauko.htm
Varsin kattava lista löytyy Edgar Allan Poe Society of Baltimoren sivuilta: http://www.eapoe.org/works/index.htm
Täältä löytyy ainakin osa suomennetuista teoksista: http://fi.wikipedia.org/wiki/Edgar_Allan_Poe
Täältä saa myös paitsi listan alkuteoksista myös kokoekstinä kyseiset teokset: http://en.wikisource.org/wiki/Author:Edgar_Allan_Poe
Vuonna 2005 on ilmestynyt Jukka Halmeen ja Juri Nummelinin toimittama kirja Ulkomaisia kauhukirjailijoia (ISBN 951-692-595-2), jossa on artikkeli Edgar Allan Poesta ja perusteellinen lista hänen suomennetuista teoksistaan.
Tieteellisten kirjastojen Linda-rekisterin mukaan Åbo Akademin kirjastossa on lainattavissa englanninkielinen, 2-osainen vuonna 1889 julkaistu "Cleopatra". Pikaisen tiedonhaun perusteella se olisi Suomen kirjastojen ainoa kappale. Jos siis teoksen niin vanha laitos Sinulle sopii, voit tehdä kaukolainapyynnön lähimmästä yleisestä kirjastosta tai yliopistokirjastosta. Ja koska kirjan molemmat osat näyttävät olevan parhaillaan hyllyssä, voisi haluamasi teos olla luettavanasi jo muutaman päivän kuluttua.
Koivu ja tähti kulttuurikeskuksen salissa on konserttitason flyygeli. Kiinteitä istumapaikkoja on 250. Kokonaisyleisömäärää voidaan kasvattaa 300 henkilöön asti. http://www.muhos.fi/vapaa-aikapalvelut/esitys-ja-harjoitustilat .
Satutuntiesitteisiin ja -julisteisiin on lipsahtanut väärä päivämäärä. Pahoittelemme virhettä. Pääkirjaston satutunti pidetään tänään (25.10.2010) maanantaina klo 18 Satuhuone Peukaloisessa. Tervetuloa!
Internet-lähteiden mukaan tällä hetkellä vanhin elossa oleva olympiavoittaja on 23. syyskuuta 98 vuotta täyttänyt unkarilainen Sándor Tarics, joka edusti maansa voittoisaa vesipoolojoukkuetta Berliinin kesäolympialaisissa 1936. Kansainvälinen olympiakomitea ei "tietojen puutteessa" ole virallisesti vahvistanut tätä, mutta Hungarian Ambiance -verkkosivuston mukaan maailman tunnetuimmaksi olympiatilastonikkariksi mainittu David Wallechinsky on vahvistanut tiedon paikkansapitävyyden.
http://www.hungarianambiance.com/2011/08/world-oldest-living-olympic-ch…
http://www.hungarianambiance.com/2011/09/sandor-tarics-oldest-living-ol…
http://en.wikipedia.org/wiki/S%C3%A1ndor_Tarics
Kysymääsi kirjaa ei valitettavasti näyttäisi nettihaun perusteella olevan oikein missään saatavilla, ja painos on loppunut myös kirjakaupoista. Suomalaisen kirjakaupan nettihaun mukaan sielläkään ei olisi enää kirjaa. Kirjastot myyvät kokoelmista poistettuja kirjoja, mutta niiden tarjontaa ei ole listattu mihinkään, ja on aivan sattuman kauppaa, mitä kirjoja tietyssä kirjastossa sattuu olemaan myytävänä.
Antikvariaateista voisi koettaa kysellä kirjaa, sillä läheskään kaikkien antikvariaattien kaikki valikoimat eivät ole Internetissä näkyvillä. Antikvariaatteja löytyy esimerkiksi osoitteista http://www.tie.to/antikvariaatit/, http://www.antikvariaatit.net/sivutsuomi/jasenliikkeemme.html ja http://www.antikka.net/antikka.asp.
Internetissä...
HelMet-kirjastojen eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston aineistoa voi uusia HelMet-verkkokirjastossa osoitteessa http://www.helmet.fi. Uusimiseen tarvitaan kirjastokortin numero ja nelinumeroinen pin-koodi. Klikkaa oikeassa yläkulmassa olevaa kohtaa ”Omat tietoni”. Sen jälkeen aukeaa kirjautumissivu, johon syötetään kortin numero ja pin-koodi. Sitten voit joko valita kaikki haluamasi lainat ruksaamalla ne kohdasta ”Uusi” ja klikkaamalla ”Uusi merkitys lainat”. Vaihtoehtoisesti voit klikata suoraan ”Uusi kaikki lainat”, jos haluat kaikki lainasi uusittaviksi.
Toinen vaihtoehto on uusia lainat puhelimitse. Voit tehdä sen soittamalla mihin tahansa HelMet-kirjastoon, esimerkiksi Pasilan kirjaston lainaustoimistoon...
Tiedonhakua varten sinun olisi varmasti ensin päätettävä, mistä puheenvuorosta, keskustelusta tai tapahtumasta aiot kirjoittaa. Muuten hakeminen on niin yleisluoteista, että hyviä tuloksia on vaikea saada. Skandinaavisista kirjailijoista esimerkiksi seuraavista voisi löytyä aiheita: Astrid Lindgren, Mikael Niemi, Karen Blixen, Peter Hoeg.
