Tästä teoksesta voisi olla hyötyä Hatkoff, Amy, The inner lives of farm animals : their amazing social, emotional, and intellectual capacities. Stewart, Tabori & Chang 2009. Tämä löytyy mm. PIKI-kirjastoista eli se täytyisi tilata kaukolainana, https://www.finna.fi/Record/lukki.58583.
Suomeksi sikojen älykkyydestä löytyy artikkeleita,
Vierto, Jutta, Sika oppii ja muistaa löytyy julkaisusta: Sika 33 (2003) : 2, s. 58-59, https://www.finna.fi/Record/arto.012899216. Tämä julkaisu on Suomen kotieläinjalostusyhdistyksen jäsenjulkaisu ja löytyy useammasta yliopistokirjastosta, https://www.finna.fi/Record/helka.993000313506253
Kupari, Ritva, Siat ovat oppivia, älykkäitä ja toimeliaita. https://www.finna....
Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle aggregaatti myös merkityksen kokouma tai yhdistelmä. Esimerkki on taloustieteen alalta: Kulutuskysyntää tarkastellaan aggregaattina, joka koostuu asuntojen, ruoan, vaatteiden yms. kysynnästä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/aggregaatti?searchMode=all
Suomen etymologisessa sanakirjassa todetaan sanan alkuperästä näin:
Lähtökohtana lähinnä latinan aggregatum ’yhdistetty, liitetty’, johdos verbistä aggregare ’liittää joukkoon, yhdistää’, jossa ag- (ad-) ’luo, kohti’ + grex ’lauma, joukko’.
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=qs-article&etym_id=ETYM_d2ad2a1c6a31024b4be31f52d6aaeb71&list_id=1&keyword=aggregaatti&...
Juha Kuisman kirja Tupenrapinat : idiomeja ajan uumenista selvittää "pitää jöötä" -sanonnan taustaa seuraavasti:"Se, joka käskee ja komentaa, pitää jöötä. Taustalla on ruotsinkielen göra-verbi käskymuotoineen. Kun suomalainen talonpoika tai sotilas joutui verotöinä esimerkiksi linnoja ja linnoituksia rakentamaan, töitä johti yleensä ruotsinkielinen ylempi esimies, jonka puheessa toistui työtehtävien osoituksia annettaessa käsielein vahvistettu jöö-muoto. Gö det så här! Du skall göra..."
Arvo Aholasta löytyy varsin niukasti tietoa. Helsingin Sanomat kirjoitti Aholan muistokirjoituksen 10.8.1976. Sen mukaan hän syntyi Helsingissä 14.4.1914. Käytyään Turun taideyhdistyksen koulun hän osallistui yhteisnäyttelyihin. Ensimmäinen oma näyttely oli Helsingissä 1946. Opintomatkoja Ahola teki mm. Ranskaan ja Saksaan. Hänet tunnettiin erityisesti Helsingin ranta-aiheiden, Lapin sekä saariston kuvaajana. Teoksia on mm. Turun kaupungin kokoelmissa, liikelaitoksilla ja yksitysillä taiteen kerääjillä. Hän oli Turun taitelijaseuran jäsen.
Helsingin Sanomat 10.8.1976
KAJ-yhtyeen Axel Åhman on kertonut Ylen haastattelussa 28.11.2024, että osallistuminen Melodifestivalen-kilpailuun lähti liikkeelle kutsusta: "Karin Gunnarsson, kilpailun tuottaja, oli löytänyt meidät ja pyysi meitä hakemaan mukaan. Kirjoitimme biisin ja lähetimme sen, ja se valittiin kilpailuun." Ruotsalainen Expressen-lehti kysyi yhtyeeltä 22.2.2025 miksi he osallistuvat juuri Ruotsin Melodifestivaleniin. Yhtye vastasi, että he ovat aina kirjoittaneet kappaleensa ruotsiksi. Melodifestivalen on Pohjoismaiden suurin viihdeohjelma, joten kun sieltä soitetaan, kutsu otetaan vastaan. Suomen Uuden musiikin kilpailun (UMK) 2025 biisihakuun lähetettiin yhteensä 485 kappaletta, joista seitsemän kappaletta valittiin UMK:n finaaliin. Yle...
Pinkeä ('pingottunut, piukka') kelpasi Kielitoimiston sanakirjaan jo yli kymmenen vuotta sitten, mutta "into pinkeänä" ei ollut päätynyt ainakaan yhteenkään tutkimistani fraasisanakirjoista. Ilmauksella haluttaneen kuvata lähes ylitsepursuavaa, äärimmäistä innokkuutta. Sanonnan varhaisimmat löytämäni esiintymät ovat verkkojutteluista parinkymmenen vuoden takaa, mutta valitettavasti mikään niistä ei millään tavalla auttanut sen alkuperän selvittämisessä.pinkeä - Kielitoimiston sanakirja Roheaa räimettä - Kielikello
Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämällä Maailma-info sivulla on joitakin linkkejä. Internet-osoite on: http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm . Eilen julkistetun linkkikirjaston (http://linkkikirjasto.kirjastot.fi/) kautta löytyvät taas osoitteet http://www.mapquest.com/, http://www.lib.utexas.edu/Libs/PCL/Map_collection/Map_collection.html ja http://geography.miningco.com/library/maps/blindex.htm .
Hyvältä näyttäisi linkki http://www.ytv.fi/ Tämän alta löytyy paljon aineistoa, mm. pääkaupunkiseudun tulevaisuuskuva PKS 2020-loppuraportti. Lisäksi esim. julkaisuluettelo, jossa hyvin paljon tietoa.
Toinen käyttökelpoinen linkki on Helsingin paikallisagenda 21: http://www.hel.fi/ymk/agenda21.htm
Pääkaupunkiseudun kirjastojärjestelmässä netin kautta uusiminen ei toistaiseksi ole mahdollista. Lainojen uusinta on mahdollista puhelimitse: ma-pe 12-18; 5,80 mk/min + ppm; numero 0600-060504. Kirjastokortti ja uusittavat kirjat on hyvä olla käsillä. Tarkemmat ohjeet uusimisesta Helsingin kaupunginkirjastossa löytyvät osoitteesta http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h23/h16/q32.htm
(Pääkaupunkiseudun kirjastojärjestelmä vaihtuu noin parin vuoden sisällä, jolloin nykyinen puute korjaantuu...)
Turun kaupunginkirjaston Verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1047971917 voit aloittaa haun yhdistämällä kaksi asiasanaa, esim. "Suomi" ja "mielikuvat" tai "Suomi-kuva" ja "matkailu". Pelkkä Suomi-kuva -asiasanakin tuo mielenkiintoisia kirjoja, esim. Hannes Sihvon toimittaman Toisten Suomi: mitä meistä kerrotaan maailmalla (2. p. 2001), Philippe Quicheteaun Sunnuntaikirjeitä Suomesta (1999) ja Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun julkaiseman Matka maaseudulle: näkökulmia maaseutumatkailun tutkimukseen (2001). Sven Hirnin ja Erkki Markkasen Tuhansien järvien maa: Suomen matkailun historia (1987) on perusteos alaltaan.
Uuden lain ollessa kyseessä lain valmisteluaineisto on lähtökohtana sen tulkinnalle. Samoin suhteet muihin lakeihin käsitellään lain valmisteluvaiheessa. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi turvallisuuden edistämistä yleisillä paikoilla koskevien säännösten uudistamiseksi (HE 20/2002) ja siihen liittyvät hallintovaliokunnan mietintö 28/2002 ja perustuslakivaliokunnan lausunto 20/2002 sekä lakivaliokunnan lausunto 22/2002 ovat luettavissa myös eduskunnan sivuilta http://www.eduskunta.fi/ -> Asiat ja asiakirjat -> Asioiden käsittelyvaiheet -> Haku kaikista valtiopäiväasioista. Kirjoittamalla hakulomakkeen kenttään Asian tunnus HE 20/2002 ja suorittamalla haun saa tiedot asian käsittelyvaiheista. Avautuvalla sivulla on myös...
Seuraavista kirjoista saattaisi myös olla apua:
Tieteen kuvalehden kustantama Maailma tänään -sarja
-laajalti tietoa eri maiden yhteiskunnasta, maantieteestä, politiikasta ja kulttuurista
-kirjan lopussa aihehakemisto
Weilin & Göösin kustantama Maailma nyt -sarja
-hieman edellistä suppeampi
-maanosat käydään läpi maittain
-kunkin maan kohdalla "tietolaatikko", jossa perusfaktatiedot, kuten kieli, väkiluku, uskonnot jne.
Lasten asemasta eri maissa löytyy tietoa ainakin Maailma.net -sivuston http://fi.oneworld.net kautta, hakusanalla lapset.
Jukka Parkkisen kirja tosiaankin löytyy. Tutustu pääkaupunkiseudun Helmet-aineistohakuun, löydät sen osoitteesta www.helmet.fi. Haulla näet myös, missä kirjastossa kirja on paikalla. Jos Sinulla on kirjastokortissasi tunnusluku, voit varata kirjan sinua lähellä olevaan kirjastoon. Varaus on maksuton, koska kirja on lasten ja nuorten aineistoa. Jos Sinulla ei vielä ole tunnuslukua, saat sen lähimmästä kirjastosta. Varaudu todistamaan henkilöllisyytesi tunnuslukua hankkiessasi. Myös kirjaston henkilökunta voi tehdä Sinulle varauksen maksutta, kunhan otat kirjastokortin mukaasi kirjastokäynnille. Lisätietoja voit kysyä lähikirjastostasi.
Jari Tervosta ja hänen tuotannostaan löytyy tietoja Miten kirjani ovat syntyneet 4 (2000)s. 430-449, Jari Tervon kirjasta Kallellaan (2000) ja tuotannosta Jaana Kuhan pro gradusta Huumori, komiikka ja nauru Jari Tervon proosassa (Joensuun yliopisto 1996).
Yrityksen perustamiseen opastavia kirjoja löytyy useita. Saat niitä esille HelMet-tietokannasta www.helmet.fi valitsemalla aihehaun ja kirjoittamala hakutermiksi yrityssuunnittelu.
Kirjoittamalla aihehaussa hakutermiksi isännöitsijät saat luettelon kirjoista, jotka käsittelevät isännöintiin, kiinteistönhoitoon ym.liittyviä asioita. (Esim. Isännöitsijätoimiston laatukäsikirja, 2002.)
Klikkaamalla luetteloissa olevia alleviivattuja kirjojen nimiä näet, mistä HelMet-kirjastoista niitä löytyy.
Tekniikan ja kaupan sanakirja antaa termille kaksi suomenkielistä nimitystä: tukikeskus; palvelulinja.
Jyrki Talvitie: Englanti-suomi : tekniikan ja kaupan sanakirja. WSOY 2000
Sanastokeskus TSK:n Tietotekniikan termitalkoot -projekti suosittaa sanoja käyttötuki; tukikeskus
http://www.tsk.fi/termitalkoot/index.html
Opastuspuhelin esiintyy myös joissakin nettisanakirjoissa:
http://www.tt-tori.fi/atk-sanakirja/
Englanninkielinen termi help desk on myös yleisesti käytössä, usein yhteenkirjoitettuna: helpdesk.
Pikaluistelun säänntöjen historiasta löydät tietoa kirjasta
Urheilun sääntö- ja kunto-opas / Toimittaja Markku Siukonen. Jyväskylä : Kustannus-Notariaatti, 2000.Kuopion varastokirjastosta http://finna.fi löytyy kirja, joka sopisi aiheeseesi. Tämän saat tilattua Oulunsalon kunnankirjastoon, ilmoita jos haluat sen katsottavaksesi. Vainio, Onni J., Liikuntakasvatuksen käsikirja. Porvoo : WSOY, 1952-1953.
Kirjan nimi on Noitavaellus. Kirjan kirjoittaja, uusseelantilainen Margaret Mahy sai muuten koko tuotannostaan H.C. Andersen-palkinnon vuonna 2006. Tästä teoksesta on käyty nettikeskustelua esim. osoitteessa http://www.vihrealohikaarme.com/skeskustelu886.html