Kysymyksestäsi ei käy ilmi, miten laajaa kirjoitelmaa olet tekemässä. Onko kysessä kouluaine vai laajempi esitelmä? Näin ollen on vaikea arvioida, minkä tasoista tietoa etsit. Tässä kuitenkin kirjoja, joista voisi olla apua:
Johdatus uuteen mediaan, Edita, 1996// Tambini: Tulevaisuus, Helsinki media, 1999// Johdatus digitaaliseen kulttuuriin, Vastapaino, 1999// Koneihminen, kirjoituksia kulttuurista ja fiktiosta koneen aikakaudella, Atena, 1997// Hintikka: Virtuaalinen tila- julkinen olohuone, Painatuskeskus, 1994.
Kirjojen saatavuuden pääkaupunkiseudulla voit tarkistaa lähimmästä kirjastostasi tai Plussa-tietokannasta (http://www.lib.hel.fi). Jos ehdottamani aineisto ei tunnu sopivalta, niin sinun lienee syytä kääntyä lähimmän kirjaston...
Bertin tunnustukset löytyy pääkaupunkiseudulta H:gin, Espoon ja
Vantaan kirjastoista. Jos haluat tietoa kirjailijoista, kannattaa tutustua Kirjallisuusarvosteluja-nimiseen lehteen(suurimpien kirjastojen käsikirjastossa).Lasten- ja nuorten kirjoista ilmestyy
C-osa.Kannattaa katsoa myös Nykykirjailijoita käs.teoksia.
Kyseistä näytelmää ei valitettavasti löytynyt mistään käytettävissä olevista tietokannoista eikä hakuteoksista. Internetistä löytyi tieto, että näytelmää on esitetty ainakin Teatteri Hyökyvuoressa Espoossa. Teatterin kotisivulla http://www.espoo.fi/espoonlahtihanke/teatteri.htm on yhteystiedot, joten kannattaa ehkä kysyä sieltä.
Italian ja Saksan kansallislaulujen nuotit löytyvät esimerkiksi seuraavasta kokoelmasta: National
anthems from around the world. Hall Leonard, Milwaukee, 1996.
Kirja kuuluu esim. useiden Helsigin kaupunginkirjaston toimipisteiden kokoelmiin, saatavuuden voi
tarkistaa Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/ . Muiden kirjastojen aineistotietokannat
löytyvät http://www.kirjastot.fi/ (valitse kunnan/kaupunginkirjastot).
Eeva-Riitta Karlssonin runo "Kiitos ylistys työlle" löytyy kokoelmasta "Lienen omalla alallani:
lastentarhanopettajien runoantologia" (1986). Tämä antologia on ainakin Turun yliopiston kirjaston kokoelmissa.
Kirjastolla ei vanhoja numeroita ole myynnissä, mutta nettikirppareilta näitä näyttää löytyvän. Tori.fi:stä, Huuto.net:stä ja Booky-verkkokaupan omakauppa-osiosta löytyi Witch-lehden numeroita. Linkit kyseisiin sivustoihin ovat tässä alla. Jokaisella sivustolla voi kirjoittaa hakukenttään lehden nimen ja katsoa löytyykö tuloksista kaipaamiasi numeroita.
https://www.booky.fi/kaytetyt_kirjat
https://www.huuto.net/
https://www.tori.fi/
Ymmärsinkö oikein, että etsit 200-luvulla eläneen Diogenes Laertios -nimisen kreikkalaisen filosofin Etsin ihmistä -nimisen runon suomennosta?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Diogenes_Laertios
Diogeneen runoista on suomennettu vain muutamia. Pentti Saarikoski on suomentanut muutaman runon kokoelmaansa Jalkapolku: runoja kreikkalaisesta antologiasta. Osa runoista on julkaista myös Parnasso-lehdessä (1977, numeroissa 1 ja 4). Etsin ihmistä -nimistä runoa näissä ei ole. Tiedot löytyvät Linkki maailman runouteen -tietokannasta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.aspx?SearchTerm=diogenes&AuthorID=&LanguageID=&Country=
Vai etsitkö suomalaista Diogenes-nimistä runoa? Tämänniminen runo on Otto...
Runo on varmaan Leo Ilkka Vuotilan "On kaunis tie" Tieto olikin jo selvitetty tällä palstalla 2004. https://www.kirjastot.fi/kysy/kenen-runo-on-on-kaunis
Runo löytyy netistä helpoosti haulla "Vuotila Kahdelle" esim blogista Ilon aika. http://ilonaika.blogspot.com/2016/02/talle-paivalle-tuli-leo-ilkka-vuotilan.html
Kyseinen runo tai sen osat on yleinen suruadresseissa. Se löytyy useasta listauksesta, joissa on lueteltu suruvalitteluja ja muistovärssyjä.
Tekijätietoja ja alkuperää ei valitettavasti ole saatavilla. Vaikuttaa siltä, että runosta on tullut ns. kansanperinnettä.
Esimerkkejä muistolauseluetteloista:
http://www.nurro.fi/File/Kootut-muistolauseet.pdf?312617
http://ilmoita.aamulehti.fi/files/AL_Kuolinilmoituskansio_2015_web.pdf
Muutamia 1920- ja 1930-luvun aurojen kuvia löytyy hakupalvelu Finnan kautta:
https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0000nf3t
https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0038hc
https://www.finna.fi/Record/ilomantsi.M011-467796
Paras asiantuntemus lienee Suomen maatalousmuseo Sarkalla. He ovat mukana Kysy museolta -palvelussa, jonne kysymys kannattanee lähettää:
https://www.kysymuseolta.fi/sarka/
Riippi-nimen alkuperälle löytyy kaksi rinnakkaista selitystä. Yksi Riippa-, Riippi- ja eteläisten Riipi-nimien (Riipi, Riipinen) lähtökohta on germaaninen miehennimi (Ribbe, Ribe, Ripi, Ribo, Ribbold, Ricbernus jne.), joka on voinut nimilainana päästä varhaisen isännän etunimestä talonnimeen ja sitä kautta sukunimeksi. Osa nimiperheen nimistä on taas muovautunut meillä jo keskiajalla esiintyneestä skandinaavisesta nimestä Grip.
Sukunimellä Riippi on eri alkuperä kuin substantiivilla riippi (mm. 'nuorasta verkon tapaan solmittu pussi, joka riippuu hevosen päässä ja josta hevonen syö heiniä', 'heinänkantolaitteena käytetty verkkomainen pussi', 'laite, jolla eväitä kannettiin selässä'; 'heinänkantolaitteena käytetty koivun vitsa, jonka...
Olisikohan kyseessä ehkä Pierre et Colette en route, jossa pääosassa oli Citroën 2CV:llä autoillut nuoripari Pierre ja Colette? Tätä ranskan kielen jatkokurssia esitettiin TV1:n kielitelevision ohjelmistossa ainakin vuosina 1979 ja 1982–83. Vuoden 1979 esityskerralla ohjelma tuli kielitelevision tavanomaisella ohjelmapaikalla maanantaiaamuisin ja pikauusintana tiistaina alkuillasta.
Kevyitä sähköajoneuvoja käytetään pyöräilijän liikennesäännöillä. Ne saavat olla enintään 25 km/h kulkevia ja max. 1 kW tehoisia. Kontio Kruiserin ajoneuvoluokka on kevyt sähköajoneuvo. Lisätietoja löydät alla olevilta Traficomin sivuilta.
Lähde ja lisätietoja
Traficom: Sähköiset liikkumisvälineet https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/sahkoiset-liikkumisvali…
Traficom: Ajoneuvoluokat https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/ajoneuvoluokat?toggle=K…
Isovanhempasi sisaruksen lapsenlapsi on sinulle pikkuserkku eli niin sanottu toinen serkku yhden polven takaa.
Tällaiseen kysymykseen on vastattu myös aiemmin: https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-tarkoittaa-1-serkku-yhden
Lääketieteessä määritetään ns. impact factor eli viittauskerroin -pisteitä artikkeleille ja lehdille. Tietoja näistä saa Science Citation Index ja Journal Citation Reports -tietokannoista. Turussa nämä tietokannat ovat käytössä Turun yliopiston pääkirjastossa (Yliopistonmäki)sekä Lääketieteellisen tiedekunnan kirjastossa (Kiinamyllynkatu 10). Tietokantoihin voi teettää maksullisia hakuja.
Asiakkaat voivat käyttää myös itse käyttää tietokantoja.
Internetistä osoitteesta http://www.mco.edu/lib/instr/impact_factors.html löytyy joidenkin lehtien viittauskertoimia.
Nuorisotiedon kirjastosta http://www.alli.fi/tieto/nuorisotyo/tyttotutkimus.html löytyy tietoa tyttötyöstä
ja aiheesta tehdystä tutkimuksesta. Saman kirjaston http://www.alli.fi/kirjasto/ tietokannasta kannattaa
tehdä myös haku tai selata hakusanaluetteloa. Tytöt aiheisia viitteitä löytyy runsaasti.
Nuorisoasiain neuvottelukunnan sivuilla http://www.minedu.fi/nuora/tyttoprojekti.html on luettavissa
pro gradu-tutkielma Tytöt ja tyttötyö. Setlemettinuorten "Upea minä" tyttötyöprojektista on tietoa sivuilla
http://www.setlementtinuoret.fi/upeamina.html.
Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen sivuilla http://nuoriso.hel.fi/www/hesan_nuorten_aani/
nuorisotyo_7.htm on kuvaus heidän tyttötyöstään.
Sopivaa tietoa voi löytyä myös seuraavista...
Palauttamaton laina aiheuttaa lainausoikeuden menetyksen 28 vuorokauden kuluttua eräpäivästä.
Myöhästymismaksu on 0.10 €/vrk, kuitenkin enintään 6 € lainalta. Netistä voi tarkistaa Helsingin kaupunginkirjaston ja Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen noudattamat maksut, jotka on yhtenäistetty 1.1.2002 alkaen osoitteessa http://www.lib.hel.fi/virkku/maksut-lehdisto.htm
Asiakaskirjanpitoa ei voi tarkistaa netin kautta.
