Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) ei toistaiseksi voi tarkistaa omia lainaustietoja internetin kautta. Sinun on mentävä lähimpään kaupunginkirjaston toimipisteeseen, jossa voit asiakaspäätteeltä katsoa tietosi.
Turun kaupunginkirjastossa Jamaikasta kertovat tietokirjat löytyvät hyllyluokasta 48.356 . Suomeksi tosin vain Annie Wilsonin Jamaika (1992), siksi kannattaakin aiheesta hakea hieman laajemmin eli etsiä tietokirjoja jotka käsittelevät koko Karibianmeren aluetta, esimerkiksi Maailma tänään 4: Meksiko, Keski-Amerikka, Karibianmeri (1996) (hyllyluokka 40).
Netistä etsiessänne katsokaa Monikulttuurisen kirjaston maailma-info sivut http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm Jamaikan kohdalta, sieltä löytyy hyviä linkkejä eteenpäin, suurin osa tosin englanniksi.
Susanna Haaviston laulaman Tottakai-kappaleen kertosäkeessä lauletaan: "Tottakai, tottakai, tottakai, tottakai, se on aivan tavallista. Mutta vaan, mutta vaan, mutta vaan...".
Tottakai sisältyy vuonna 2005 julkaistulle kokoelma-albumille Miu mau - ihahaa - lasten parhaat eläinlaulut, sekä Haaviston omalle vuonna 1992 julkaistulle levylle Musiikkipullat.
https://www.discogs.com/Various-Miu-Mau-Ihahaa-Lasten-Parhaat-El%C3%A4i…
https://www.discogs.com/de/Susanna-Haavisto-Musiikkipullat/release/1037…
Kielentutkija Maija Länsimäen artikkelin mukaan ihminen-sana alkoi yleistyä suomen kielessä vasta 1600-luvulla. Tätä ennen sanan yleisin muoto oli inhiminen. Inhimillisyys-käsite perustuu siis tähän sanaan, joka sellaisenaan on jo poistunut kielestämme.
Englannin kielen etuliite in- voi tarkoittaa joko samaa kuin prepositio in eli johonkin sisältyvää (include, insert) tai vastakohtaista (inhumane, inappropriate). Jälkimmäisessä merkityksessä käytetään myös etuliitteitä ir-, il- ja im- (illiteracy, immoral, irrelevant). Englannin kieleen nämä etuliitteet tulevat pääosin latinasta, sillä vaikka englanti onkin germaaninen kieli, se on saanut paljon vaikutteita ja lainasanoja latinen kielestä suoraan ja latinalaisperäisestä ranskan kielestä...
Kysymääsi näytelmää ei todennäköisesti löydy mistään videona, sillä sitä ei ole myytävänä Yleisradion tallennepalvelussa. Filmin nimi on Kaks tavallista Lahtista ja sitä voisi kysyä Suomen Elokuva-arkistosta, joka osti Suomen filmiteollisuus Oy:n. Arkiston sähköpostiosoite on: sea@sea.fi
Mene osoitteeseen http://www.libplussa.fi, paina Helsinki (haku kohdistuu aina kaikkien kaupunkien tietokantoihin!) > klikkaa tekstissä kohtaa TARKENNETTU HAKU (ensimmäisellä rivillä) > siirrä valinta hiirellä klikkaamalla tyhjää ympyrää kohdassa ”tekijä tai esittäjä” > kirjoita hakulokeroon Fischer-Dieskau > paina tekstirivin "ja tarkenna tarvittaessa" alapuolella olevaa alaspäin osoittavaa nuolta ja klikkaa kohtaa TEKIJÄ > kirjoita toiseen hakulokeroon sanan ON jälkeen Händel > rivillä "näytä" paina lokeron "kaikenlaisia teoksia" oikealla puolella olevaa alaspäin osoittavaa nuolta ja klikkaa VAIN CD-LEVYJÄ > paina TEE HAKU.
Saat vastaukseksi vain yhden CD-äänilevyn (Händelin oratorio Saul, HWV 53, lainattavissa...
Tutustu Ismo Loivamaan teokseen Nuortenkirjan villit vuodet: nuortenkirjallisuuden muutosilmiöitä 1990-luvun alussa (Cultura, 1996). Kirjastosi tietokannasta Aleksi voit etsiä myös lehtiartikkeleita, joista tässä vinkkinä yksi: Helena Ruuskan artikkeli "Oma napa on nuortenkirjan dynamo - nuortenkirjan maailma on tavallinen ja totinen" löytyy Suomen Kuvalehdestä nro 47/2000 s. 44-45. Tutustu myös Internetissä Makupaloihin osoitteessa: http://www.makupalat.fi/ Makupalojen linkkien kautta pääset tutustumaan yksittäisiin nuortenkirjailijoihin.
Seuraavista internet-osoitteista löytyy tietoa EU:n rahoittamista tekniikan ja luonnontieteiden tutkimusprojekteista.
http://www.tekes.fi
(löytyvät esim. EU:n tutkimusohjelmat)
http://www.cordis.lu/en/home.html
http://europa.eu.int/comm/research/index_fi.html
Kysymykseenne löytyy runsaasti materiaalia sekä verkosta että kirjastosta. Vaikeutena onkin materiaalimäärän rajaaminen, siksipä suosittelenkin että pyydätte esim. pääkirjastomme tietopalvelusta henkilökohtaista apua tiedonkäsittelyssä. Kerron tässä ensin, mitä mahdollisuuksia kirjastomme kokoelmista ja tietokannoista löytyy ja lopuksi millaisia linkkejä verkossa voisi hyödyntää.
Tampereen kaupunginkirjastosta (kaikissa toimipisteissä) on asiakkaiden käytettävissä seuraavanlaisia tietokantoja :
Artikkeleiden hakemiseen:
1. Aleksi - sisältää viitetietoja 236 aikakauslehden ja 15 sanomalehden artikkeleista ja arvosteluista. Aikakauslehtiartikkelien viitteitä löytyy vuodesta 1982 ja sanomalehtien vuodesta 1996 lähtien.
Pääkirjastostamme (...
Porin kaupunginkirjaston musiikkiosastolla on mm. seuraavia teoksia, joista löydät tietoa aiheesta:
Otavan iso musiikkitietosanakirja
Suomen musiikin historia
Suomi soi 1-3
Suuri musiikkitietosanakirja.
Netissä voit hakea tietoa mm. seuraavilta sivuilta:
Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus http://www.fimic.fi/fimic/fimic.nsf?open
Islanti: http://www.mic.is/eng
Norja: http://www.mic.no
Ruotsi: http://www.mic.stim.se .
Lisää musiikkiaiheisia linkkejä löytyy Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-hakemistosta osoitteessa http://www.makupalat.fi/musicc.htm .
Kyseessä on laki Yksityisyyden suojasta työelämässä ns. Työelämän tietosuojalaki (SäädK 759/2004).
Voit hakea lain valtion säädöstietopankista www.finlex.fi
Parasta olisi kuitenkin mennä eduskunnan palvelimelle www.eduskunta.fi , valita pääsivulta asiat ja asiakirjat, sieltä asioiden käsittelyvaiheet, jolloin avautuu lomake valtiopäiväasioiden hakua varten. Kun kirjoitat lomakkeen "asian tunnus" kohtaan: he 162/2003 ja painat suorita haku painiketta, saat eteesi asian käsittelytiedot. Vasemmalta freimiltä löydät kokotekstinä hallituksen esityksen ja valiokuntien mietinnöt ja lausunnot. Oikean freimin lopussa on linkki säädöskokoelmaan, eli itse lakiin.
Asiaan perehtyessäsi on hyvä huomata ettei laki mennyt sähköpostienkaan osalta läpi...
Rikhardinkadun kirjastossa on myös suuritekstisiä kirjoja. Listan niistä saatte näin: valitkaa HelMet-aineistohausta (osoite http://www.helmet.fi) kohta Sanahaku ja kirjoittakaa hakukenttään isotekstiset kirjat. Valitkaa kieleksi suomi ja kirjastoksi Rikhardinkatu. Näin saatte 146 kirjan listan, joiden saatavuuden voitte tarkistaa napsauttamalla teosluttelosta teoksen nimeä.
Kannattaa mennä käymään siinä kirjastossa, josta levyt lainasit ja selvittää asia siellä. Jos levyt ovat olleet sinulla jo kuukauden, kannattaa lainat myös uusia, ettet joudu maksamaan myöhästymismaksuja.
Kirjaa ei ole suomennettu kokonaisuudessaan. Vuonna 1944 ensi kertaa ilmestyneeseen suomennosvalikoimaan
Pessimistin elämänviisaus : valittuja lukuja Schopenhauerin teoksista / suom. Sirkka Salomaa
on suomennettu Die Welt als Wille und Vorstellung -teoksesta seuraavia kappaleita:
Idealistisesta peruskatsomuksesta (II, luku 1)
Ihmisen metafyysillisestä tarpeesta (II, luku 17)
Nerosta (II, luku 31)
Musiikin metafysiikasta (II, luku 39)
Elämän turhuudesta ja kärsimyksestä (II, luku 46)
Myös v. 1919 ilmestynyt suomennos
Kuolema ja kuolematon (Über den Tod und sein Verhältnis zur Unzerströbarkeit unsers Wesens an sich) näyttää suomentajan, Eino Kailan, mukaan olleen alkuaan jonkinlainen lisäys Die Welt als Wille und Vorstellung -teokseen (II,...
Yhtä vakiintunutta ilmaisua ei ole käytössä Internetin tiedonlähteisiin viittamisessa. Nopea suomenkielisten väitöskirjojen lähdeluetteloiden selailu paljastaa ainakin neljä tapaa:
1. Tarkistettu 21.10.2009.
2. Katsottu 21.10.2009
3. Käyttöpäivämäärä 21.10.2009
4. (21.10.2009) eli pelkkä päivämäärä suluissa
Tämän lisäksi osa tutkijoista ei ilmoita lainkaan mitään päivämäärää, vaan tyytyy vain ilmoittamaan linkin. Tämäkin lienee sallittua varsinkin, jos kyseessä on vanha ja vakiintunut osoite tai pysyväisosoite eli URN (tai DOI).
Uutisvuoto-ohjelmassa on paikan päällä elävä yleisö. Näin kerrotaan esim. ohjelman kotisivujen kysymys ja vastaus -palstalla osoitteessa http://ohjelmat.yle.fi/uutisvuoto/kysymyksia_vastauksia.
Lahden kaupunginkirjastossa on myyty parin vuoden ajan kangaskasseja ja niihin on painettu teksti: "Oikorata tietoon ja elämyksiin". Kangaskassien uudemmassa painoserässä lukee "Elämäniloa ja sivistystä".
On suomennettu. Ferlinin runo nimeltä Istunto löytyy vuonna 1991 julkaistusta teoksesta Riemunkirjavin lyhdyin, Keisarin papukaija, Oravanpyörästäni. Kirjassa on siis runoja kolmesta kokoelmasta. Istunto on kokoelmasta Keisarin papukaija. Kirja on lainattavissa Helmet-kirjastoista:
http://helmet.fi/search~S9*fin/
Runo alkaa "On nouseva syvyyksistä veden seitsemän sylistä..."
Voit etsiä Asikkalaa käsitteleviä lehtiartikkeleja LASTU –verkkokirjastosta: www.lastukirjastot.fi/lahti
Valitse Tarkennettu haku sivun vasemmasta reunasta. Kirjoita hakusanakenttään Asikkala ja laita ruksi kohtaan Näytä sisältö/artikkelit/kappaleet. Sitten rajaa Aineistolajiksi (toiseksi alin) valikosta Artikkelit. Tällä hakutavalla pitäisi tulla yli 600 Asikkalaa käsittelevää artikkelia. Voit rajata hakuasi enemmänkin esimerkiksi julkaisuvuodella (esim. 1990-2011) tai tarkentamalla aihetta lisähakusanoilla (esim. asikkala anianpelto).
Vuoden 1914 Lahti –lehti löytyy Lahden pääkirjastosta mikrofilminä. Lahden pääkirjaston lukusalissa on käytettävissä kaksi mikrofilmien lukulaitetta ja niiltä voi myös tulostaa artikkelin. Tiedustelut ja...
