Valitettavasti näyttäisi vahvasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a… löytyy useita Donnen runoja, mutta kysymääsi ei ole niiden joukossa. Suomennosta ei tehty Viola-tietokannan mukaan laulun muotoonkaan, eikä sitä löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista. On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin, mutta todennäköisesti runoa ei ole julkaistu suomennettuna.
Alla on pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen englannin kielen oppikirjoja, joissa opetuskielenä on venäjä. Venäjän kieltä taitamattomana en pysty arvioimaan niiden laatua tarkemmin. Sijaintitiedot löytyvät Helmetin kautta: http://www.helmet.fi/fi-FI
- Samoutšitel anglijskogo jazyka / K. E. Ekkersli (2011)
- Utšimsja slušat i ponimat anglijskuju retš / Je. B. Karnevskaja, N. A. Pavlovitš, V. V. Lopatko (2010)
- Anglijskaja grammatika ot teorii k praktike : teorija, upraznenija, klutši / Je. G. Voronova (2007)
- 51 zolotaja anglijskaja formula / Aleksandr Dragunkin (2003)
- Intensifikator vašego anglijskogo, ili, Anglijski za 3,5 dnja dlja utšivših - i zabyvših : (Sistema II) / Aleksandr Dragunkin (2003)
- Samoutšitel anglijskogo jazyka :...
Tapio Rautavaaran v. 1969 levyttämä valssi ”Muistoissain muuttumaton” alkaa sanoin: Löytänyt en, turhaan mä hain maisemaa nuoruuden... Kappaleen keskivaiheilla on sanat: Muistoissain mä siirryn lapsuusmaisemaan ... Kappaleen on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Tuula Valkama.
Nuotinnos kappaleeseen löytyy kokoelmasta Tapio Rautavaara: Reissumiehen taival : lauluja (ISBN: 951-757-223-9)
Äänitteenä kappale on Tapio Rautavaaran CD-kokoelmassa ”En päivääkään vaihtaisi pois : sata levytystä vuosilta 1946-1979” (julkaistu 1995, Fazer) tai v. 2008 julkaistussa ”Kulkurin taival : kaikki levytykset 1946-1979” (Warner Music Finland)
Aineiston saatavuuden voi tarkistaa Aalto-kirjastojen verkkokirjastosta:
www.aaltokirjastot.fi
Luonnonkosmetiikan historiasta saat tietoa vaikkapa alla mainituista kirjoista:
- Kerro kerro kuvastin : kauneudenhoidon käsikirja / Una Nuotio
- Mansimarjasta punapuolaan : marjakasvien kulttuurihistoriaa / Hannele Klemettilä & Laura Jaakola
Pro luonnonkosmetiikka ry:n sivuilta löytyy tietoa alan toimijoista ja tuotemerkeistä. Suuri osa toimijoista on vain maahantuojia. Suomessa valmistettavia merkkejä on vain muutama. Sivustolta löytyy tietoa myös luonnonkosmetiikan kriteereistä ja sertifioinnista, ja sitä kautta myös ympäristövaikutuksista. Pelkästään luonnonkosmetiikan ympäristövaikutuksista ei löytynyt tutkittua tietoa.
http://www.luonnonkosmetiikka.fi/
Olen itse harrastanut vanhaa luuttu- ja kitaramusiikkia - jollaista tässä selvästi on haluttu kuvata - aika pitkään, mutta vaikka tämä on ilman muuta tyylin mukaan tehty, en minäkään tunnistanut sävellystä. Tämäntyyppistä musiikkia sävellettiin aikanaan varsin paljon, mutta tarvittaisiin erinomaista musiikillista muistia erottamaan tämä suuresta joukosta - jos kysymyksessä sitten on aito vanha sävellys.
Mainoksessa soitto keskeytyy "rikkinäisen kynnen" kohdalla, joten ainakin äänitys on tehty ihan tätä tarkoitusta varten. Minun korvissani tämä varsin lyhyt esitys kuulostaa tähän mainostarkoitukseen tehdyltä pastissilta eli tyylimukaelmalta eli arvelen, ettei kyseessä ole autenttinen vanha musiikki. Taitavalle kitaristille tällaisen lyhyen...
Hirsikalustoa koskevia ohjeita ei oikein löytynyt tutkimistani kirjoista. Kysy.fi-tietopalvelussa on vinkattu, että teoksessa ”Teen itse pihan rakenteet” olisi halkaistusta tukkipuusta tehdyn pöydän ja penkkien rakennusohje. Sitä kannattaisi ehkä katsoa. Jos hirsikalusteet on ostettu valmiina osina, kannattaa kääntyä niiden valmistajan puoleen ohjeiden saamiseksi.
Espoossa käytetään tietokirjallisuudessa YKL:n mukaista kymmenluokitusta.
Kaunokirjallisuudessa on tosiaankin käytössä oma sovellus, jossa esim. suomenkielinen kaunokirjallisuus menee seuraavasti:
2 = Sekasisältöiset
2.1 = Kansanrunous
2.2 = Runot
2.3 = Näytelmät, kuunnelmat
2.4 = Romaanit, novellit, näytelmäelokuvat
2.49 = Sarjakuvat
2.5 = Sadut, animaatioelokuvat
2.59 = Kuvakirjat
Ruotsinkielinen kaunokirjallisuus alkaa Espoossa numerolla 3, saksankielinen numerolla 4 ja englanninkielinen numerolla 5. Ikävä kyllä tama ei mene aivan samoin Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla, vaan näissä suomi on 1, ruotsi 2, saksa 3 ja englanti 4.
Helsinki käyttää lisäksi tietokirjallisuudessa omaa luokitustaan.
Tuntea sanalle löytyy vastine kaikista lähisukukielistä sekä useista etäsukukielistä. Verbivartalon alkuperäinen asu *tumte-. Suomen kirjakielessä sana on esiintynyt Uppsalan evankeliumikirjasta ja Agricolasta alkaen.
Lisätietoja: Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja
Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=tuntea&Searc…
Seija Tuovila tutkimustyö : Kun on tunteet, Suomen kielen tunnesanojen semantiikkaa http://jultika.oulu.fi/files/isbn9514278070.pdf
Kyseiset rivit ovat Edgar Allan Poen runon A Dream Within a Dream lopusta. Yrjö Jylhän suomennoksessa Unta unessa rivit kuuluvat näin:
"Unta uness' onko vain / kaikki minkä nähdä sain?".
Suomennos on luettavissa kokonaan teoksista Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3 : englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (toim. Eino Railo, 1933) Veri ja kulta : Yrjö Jylhän suomentamaa maailmanlyriikkaa (1954).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Suomen kielen hevos- ja ratsastussanaston ominaispiirteitä erityisesti slangissa ja puhekielessä tutkineen Virpi Siitosen mukaan "karvaooppelin" kaltaiset nimitykset liittyvät kiinteästi aikaan, jolloin hevonen syrjäytyi varsinaisen kulkuvälineen asemasta, ja autolla liikkuminen oli selvästi hienompaa kuin hevospelillä köröttely.
Suomalaisen autoilun alkuvaiheita kirjassaan Ajetaanpa automobiililla käsitellyt Pertti Kaarna ajoittaa hevosliikenteen väistymisen 30-luvun alkuun. Ensimmäiset Opelit tulivat maahamme vuonna 1908 ja siitä tuli nopeasti Suomen suosituin automerkki. Opelin voittokulku jatkui sotavuosiin ja niiden ankarasti säännösteltyyn autotuontiin saakka. Kun maahantuonti jälleen alkoi sodan jälkeen, tuontimaita olivat...
Hyvään alkuun pääset todennäköisesti kirjoilla Asikainen, Jukka-Pekka: Mainosvalokuvauksen ABC, Potka Pekka: Mainoskuvaus digikameralla ja Seppänen, Janne: Kuvista sanoin, osa 5 Valokuvaa ei ole. Historiasta kertoo Mainoskuva 1920 - 2000. Nämä kirjat löytyvät ainakin Seitti-kirjastojen aineistosta (aineistotietokannan osoite: http://seitti.seinajoki.fi/Intro?formid=find2), osa myös Krannit-kirjastoista, joihin Teuvakin kuuluu. Seitti-kirjastoihin kuuluvat Seinäjoki, Kuortane ja Nurmo. Myös
Kuvia analysoimaan : kuva-analyysin malleja ja sovelluksia -kirja kertoo mainosvalokuvauksesta.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa on yksi pelkästään neulahuovutusta käsittelevä teos:
Mäkelä, Terttu: Neulahuovutus : kaunista ja kivaa nopeasti ja helposti neulalla huovuttamalla. Helsinki : WSOY, 2005
Kysymäänne kirjaa löytyy Frank-monihaun mukaan ainakin Porvoosta, Lahdesta, Porista ja Rovaniemeltä. Pasilan varaston kappale on tosiaankin kadonnut. Kirjasta voi jättää kaukolainatilauksen.
Lisätietoja kaukolainauksesta http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17316
Yhtä vakiintunutta ilmaisua ei ole käytössä Internetin tiedonlähteisiin viittamisessa. Nopea suomenkielisten väitöskirjojen lähdeluetteloiden selailu paljastaa ainakin neljä tapaa:
1. Tarkistettu 21.10.2009.
2. Katsottu 21.10.2009
3. Käyttöpäivämäärä 21.10.2009
4. (21.10.2009) eli pelkkä päivämäärä suluissa
Tämän lisäksi osa tutkijoista ei ilmoita lainkaan mitään päivämäärää, vaan tyytyy vain ilmoittamaan linkin. Tämäkin lienee sallittua varsinkin, jos kyseessä on vanha ja vakiintunut osoite tai pysyväisosoite eli URN (tai DOI).
Hei
Tiedot löytyvät Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksesta:
1) Tiedot vuosilta 2005 -2009
Katso Työvoimatutkimus 2009: Liitetaulukko 12.
Työlliset työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan vuosina 2005 - 2009, 15-74-vuotiaat
...
http://tilastokeskus.fi/til/tyti/2009/17/tyti_2009_17_2010-12-03_tau_01…
2) Uusin tieto. Katso Työvoimatutkimus 2011: Liitetaulukko 9.
Työlliset työnantajasektorin mukaan 2010/01 - 2011/01, 15-74-vuotiaat
...
http://tilastokeskus.fi/til/tyti/2011/01/tyti_2011_01_2011-02-22_tau_00…
Hei!
Kiitos ilmoituksestanne, ilmoitin ongelmasta eteenpäin ja se saadaan toivottavasti korjattua pian. Lainat voi uusia myös puhelimitse numeroista 020 615 5232 ja 020 615 6106.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy Suomen kuvalehti vuodesta 1918 alkaen. Lehti ei ole lainattava, mutta sidottuja vuosikertoja voi tulla lukemaan pääkirjaston tieto-osastolle uudisosan toiseen kerrokseen.
Vanhempia lehtiä (1916-1917) löytyy Turun yliopiston kirjastosta https://finna.fi ja Åbo Akademin kirjastosta https://finna.fi
Mauri Kunnas on kyllä hyvä valinta, sillä hänen kuvakirjojaan on saatavilla paljon erilaisia. Suomalaisia eturivin kuvittajia on myös Kristiina Louhi, ja esimerkiksi hänen Riitta Jalosen teksteihin kuvittamiaan kuvakirjoja on varmaan saatavissa. Katariina Kaila on kuvittajiemme parhaimmistoa, jonka kauniit akvarellimaiset kuvitukset ovat myös taattua suomalaista laatua. Matti Kota käytää samantapaista tekniikkaa. Hannu Taina on paljon kuvittanut lastenkirjoja, mm. Uppo-Nalle-kirjojen ensimmäisestä kirjasta on tehty uusi painos vuonna 2011, jossa on Hannu Tainan nelivärikuvitus. Aino Havukaisen ja Sami Toivasen Tatu ja Patu -kuvakirjat ovat myös perisuomalaisia, suosittuja kirjoja.
