Internetistä löytyy tietoa potentiaalin käytöstä mm. seuraavista osoitteista.
Perustietoa:
http://sokl.joensuu.fi/aineistot/aidinkieli/kielioppi/modus.html#Potent…
Potentiaalin käytöstä:
http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/laitinenl/modaalisuus/hannele2.h…
Potentiaalin historiasta ja nykykäytöstä:
http://www.helsinki.fi/hum/sugl/proj/ff2000.html
Potentiaalin käytön tavoista ja ongelmista: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.1.html
Aihetta on käsitellyt myös Hannele Forsberg väitöskirjassaan Suomen murteiden potentiaali: muoto ja merkitys (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1998).
Uusi Seitsemän tassua ja Penny -sarjan kirja on juuri ilmestynyt. Kirjan nimi on Hulluttelevat pingviinit ja se on lainattavissa Lahden kaupunginkirjastossa. Jos haluat kuitenkin tietää, milloin seuraava osa on tulossa, voit tiedustella asiaa kustantajalta. Sarjaa julkaisee Sanoma Magazines Finland, www.asiakaspalvelu.sanomamagazines.fi
Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta saa lainata askelmittarin. Laina-aika on 2 viikkoa. Tällä hetkellä esim. pääkirjastossa on yksi askelmittari paikalla, saat sen asiakaspalvelutiskistä. Voit myös jättää mittarista varauksen samalla tavoin kuin kirjoista.
Tinnitus eli korvien soiminen on yleinen vaiva, johon on monia syitä. Tietoa löytyy mm. Terveyskirjaston sivuilta:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=ati
Lääkäriltä kannattaa kysyä asiasta tarkemmin.
Lähde-runo löytyy Skolimowskin kirjasta Ekojooga : harjoituksia ja meditaatioita maanpäällisen kauneuden sisäistämiseksi (Kirjayhtymä, 1996), jonka on suomentanut Anuirmeli Sallamo.
Lainanhan voi uusia kolmesti, jollei siihen ole varauksia. Eli jos uusintakertoja on vielä jäljellä, niitä kannattaa käyttää.
Jos kuitenkin menetät matkalaukkusi lopullisesti, ei ole muuta mahdollisuutta kuin korvata kirja joko maksamalla sen hinta tai ostamalla tilalle uusi kirja. Kannattaa sopia asiasta kirjastossa.
Mahdollista on myös, että matkavakuutuksesi korvaa kirjan.
Vinyylilevyjen tallentaminen CD:lle on mahdollista Kirjasto 10:n Vinyylibaarissa. Lisää tietoa digitointimahdollisuudesta voit lukea alla olevasta linkistä. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Kirjasto 10:een, jonka yhteystiedot löydät toisesta linkistä.
http://www.lib.hel.fi/Page/28260a68-aa56-41c8-9061-30d450cb37e6.aspx?gr…
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjasto10/yhteystiedot/
Eräpäivämuistutuksia sähköpostiin ei ole lopetettu Vaski-kirjastoista ja tarkistimme että teille on lähtenyt 5.4. muistutus. Joidenkin asiakkaiden oma sähköposti tulkitsee kirjastolta tulevan postin roskapostiksi, jolloin muistutus menee sinne. Kannattaa siis ilmoittaa omalle sähköpostiohjelmalle, ettei tämä lähettäjä ole roskapostia.
Tekstiviestimuistutus ei ole mahdollinen. Eräpäivämuistutus on ilmainen.
Itäkeskuksen kirjastosaa on asiakkaiden käytössä pienehkö omien kirjojen kierrätyshylly.
Hylly sijaitsee heti kirjaston sisääntulon vieressä.
Hylykössä on neljä 80 cem leveää hyllyä. Yhdelle hyllylle sopii kolmisenkymmentä kirjaa.
Tällä hetkellä hylly on melko täynnä. Sinne sopii nyt arviolta 10-20 kirjaa. Toki tilanne vaihtelee.
Keinotekoisen valon historia on pitkä. Jo esihistorialliset ihmiset käyttivät alkeellisia lamppuja luolien valaisemiseen. Nämä lamput oli täytetty rasvalla, ja ne oli tehty esimerkiksi kivestä, simpukankuorista tai sarvista. Tämän lampun paranneltu versio, öljylamppu, oli käytössä pitkään myös Suomessa. Kaasulampun ja sähkölampun keksiminen muuttivat lamppuja jälleen.
Valaisimen pitäminen pöydällä tai sellaisen tapaisen esineen päällä lienee myös varsin vanha tapa. Lienee siis mahdotonta saada selville, koska ihminen on ensimmäisen kerran alkanut säilyttää valaisinta pöydällä.
Keinovalon historiaa löytyy vaikkapa alta löytyvien lähteiden avulla: Liisa Halosen ja Marjukka Eloholman artikkeli Keinovalon historia ja Riia Ruotsalaisen AMK-...
Ihmisen kämmenet hikoavat, koska hänellä on kämmenissä hikirauhasia. Hikirauhasia on kahdenlaisia: pieniä ja suuria. Pieniä on mm. kämmenissä ja jalkapohjissa. Niiden tehtävänä on osallistua ihmisen lämmönsäätelyyn.
Muun muassa alla olevista linkeistä lisää tietoa hikirauhasista ja hikoilusta:
http://www.solunetti.fi/fi/histologia/hikirauhanen/
http://tieteentermipankki.fi/wiki/El%C3%A4intiede:hikirauhaset
Saloppi on puolipitkä, hihaton, ohut ja kevyt muotipukua suojaava vierailuviitta, monesti hupullinen ja yleensä silkistä ommeltu kesäasuste. Nimitys on johdettu kietoutumista merkitsevästä ranskankielisestä verbistä s'envelopper.
Lähde:
Riitta Pylkkänen, Säätyläisnaisten pukeutuminen Suomessa 1700-luvulla. Suomen muinaismuistoyhdistys, 1982
Hei Asta!
Kuvauksesi taulusta oli niin yksityiskohtainen, että hoksasin heti mistä oli kyse.
Alkuperäisen taulun maalasi venetsialainen muotokuvamaalarina parhaiten tunnettu Alessandro Longhi (1733 - 1813) noin vuonna 1760. Longhin isä oli myös tunnettu maalari Pietro Longhi.
Alessandro Longhi syntyi, työskelnetli ja myös kuoli Venetsiassa, missä hän maalasi vuosikymmeniä silmäätekevien muotokuvia.
Maalaus nuoresta tummaihoisesta pojasta on kooltaan 75x65 cm ja se on yksityiskokoelmassa.
Tässä vielä linkki kuvaan maalauksesta: http://www.the-athenaeum.org/art/full.php?ID=234999
Vastaan sen perusteella, mitä löytyi teoksista Iso Raamatun tietosanakirja, Raamattu ja sen kulttuurihistoria ja Encyclopaedia Britannica (www.britannica.com). Varmaa vastausta kysymykseen ei löydy.
Kuningas Salomo hallitsi Israelia n. 970-931 eKr. Raamatun kirjoista Salomoon yhdistetään Saarnaajan kirja, Sananlaskut ja Korkea Veisu. Sananlaskuista osa voidaan jäljittää Salomon aikaan, mutta ei ole varmaa, että ne todella olisivat hänen itsensä sepittämiä, saati kirjoittamia. Sananlaskut on koottu yhteen 200-luvulla eKr. Mm. kieliasun ja kulttuurihistoriallisten seikkojen perusteella muutkin mainitut kirjat ajoitetaan Salomon aikaa myöhemmälle ajalle. Tämä ei tietenkään todista, etteikö Salomo olisi osannut kirjoittaa. Kirjoitustaito ei...
Erilaisista kirjoitus ym. -kilpailuista ei näytä löytyvän kaikenkattavaa listaa. Syynä tähän on varmasti se, että kilpailuja järjestävät erilaiset toisistaan riippumattomat tahot, esim. kustantajat, lehdet ja yhdistykset. Usein kilpailu on suunnattu jollekin määrätylle ryhmälle, vaikkapa koululaisille tai johonkin aihepiiriin liittyen ja siitä tiedotetaan vain rajoitetusti.
Internetin hakupalvelujen kautta löytyi yksityishenkilön ylläpitämä lista ajankohtaisista suurimmista kirjoituskilpailuista. Käyppä katsomassa :
http://www.uta.fi/~csmaso/kirjoituskilpailut.htm
Yleensä kilpailuista ilmoitetaan suurimmissa päivälehdissä. Kannattaa lukea myös Nuoren Voiman liiton julkaisemaa lehteä Nuori Voima, kilpailutietoja löytyy sieltäkin. Samoin...
Matti Näsä oli mukana jo Kummelin tekijöiden ensimmäisellä demonauhalla talvella 1991. Sen ensimmäisessä sketsissä oli Heikki Silvennoisen esittämä tyyppi, "jonka esikuva oli Kangasalan kunnalla työskennellyt, työnjohtaja Kouhian selän takana jupiseva traktorimies". Silvennoisen ohjeistamana Olli Keskinen kirjoitti miehestä luonnehdinnan paperille: "Elämänsyömän metallimiehen huolen ja suuttumuksen aiheita ovat käytännön pikkuharmit. Suorasukainen Näsä edustaa suomalaista urpologiikkaa mehevimmillään. Mielipiteet ehdottomia, näkökulma järkähtämättömän yksipuolinen, järjenkäyttö kirkkaan talonpoikaista. Mattinäsiä löytyy Suomesta kymmeniätuhansia. Tässä hahmossa on tähtiainesta. Näsän kanssa ei voi olla eri mieltä!"
Näsän hahmo lienee...
Katu on todellakin saanut nimensä lähellä sijainneesta lastenkodista. Kyseessä oli Helsingin rouvasväenyhdistyksen 1860-luvulla rakennuttama lastenkoti. Kadun nimi on ollut käytössä jo 1880-luvulla ja viralliseksi se vahvistettiin v. 1909. Rakennus toimi myöhemmin kansakouluna ja se purettiin 1970-luvun alussa uusien liikennejärjestelyjen tieltä.
Lähteet:
Helsingin kadunnimet. Helsingin kaupungin julkaisuja n:o 24. Helsinki 1970.
Kaija Ollila ja Kirsti Toppari: Puhvelista Punatulkkuun – Helsingin vanhoja kortteleita. Helsingin Sanomat 1975. (s.194)
Piemburgin pelottomat (Riotous assembly) on valitettavasti ainoa Sharpen tuotannosta suomennettu kirja. Sen lisäksi Sharpen hulvattomuuksia on suomalaisyleisölle ollut tarjolla hänen romaaniensa televisio- ja elokuvasovituksina: MTV:n ohjelmistossa esitettiin vuonna 1986 6-osainen Seksi ja seutukaava (Blott on the landscape, 1985), "hurja brittikomedia intohimoista, politiikasta ja rahasta" ja vuonna 1988 (uusintaesitys 1990) neliosainen Vanha kunnon tiedekunta (Porterhouse Blue, 1987), "hirtehistä huumoria englantilaisesta yliopistosta ja perinteiden vaalimisesta"; Suomessa vain videolevityksessä 90-luvun alussa ollut rikoskomedia Tapaus Wilt (Wilt, 1989) televisioitiin MTV3:ssa vuonna 1996.
Putkinotkossa sana tarkoittanee samaa kuin 'vornikas'. Kiihtelysvaaran murteen sanakirjassa (10.osa) sanotaan, että 'vornikas' on "siassa tavattava, iso musta täi". Putkinotkossahan Juutas Käkriäinen sanoo, "vornikan" purreen häntä. Mainitun sanakirjan mukaan 'vornikka'-sanaa voi käyttää myös tähän tapaan: "Sika on iso vornikka. On se koko vornikka!". Vornikalla voidaan tarkoittaa myös talonmiestä. Parrai päi -Keskikannaksen murresanakirjassa sana on esitetty muodossa 'vorniekka', joka tarkoittaa "talosta huolehtivaa". Google-haun avulla saa selville, että sanaa on käyttänyt nimenomaan tässä merkityksessä myös Jari Tervo teoksessaan Troikka.