Dvd-levy voi olla korjattavana monesta syystä. Levy voi esim. olla naarmuuntunut tai sen kotelo rikkinäinen. Useampilevyisestä elokuvasta saattaa jokin levy olla kadoksissa. Korjausaika vaihtelee sen mukaan, miten levylle tehdään. Naarmuja hiotaan levyistä, koteloita vaihdetaan, ja puuttuvien osien sijaintia selvitellään.
Korjausaika vaihtelee suuresti muutamasta päivästä useaan viikkoon. Toisinaan levy voi olla niin huonokuntoinen, että se joudutaan poistamaan kokoelmista.
Valtiovallan perustamien tai jakamien kunnia- tai ansiomerkkien jälkeen kiinnitetään perustamisjärjestyksessä muun isänmaallisen toiminnan ristit ja mitalit.
----
Talvisotaan liittyvä muistoristi (vain yksi)
Jatkosotaan liittyvä muistoristi (vain yksi)
------
Lähde: Juha E.Tetri: Kunniamerkkikirja (1994) s. 110.
Tetrin teoksen mukaan näin muodoin Summan risti talvisodan muistoristinä tulisi ennen Ryhmä O – Rv.Pr.:n muistoristiä, joka on jatkosodan muistoristi.
Kunniamerkkiasiat voi tarvittaessa varmistaa mm. seuraavista lähteistä:
Ritarikuntien kanslia
Säätytalo
Snellmaninkatu 9-11
00170 Helsinki
puh. (09) 179 425, (09) 651 558
faksi (09) 16024272
s-posti: info@ritarikunnat.fi
tai Sotainvalidien veljesliitto
Ratamestarinkatu 9 C, 00520...
Valitettavasti ei voi. Jos sinulla on lainassa kirja, jossa on varauksia, se on palautettava kirjastoon eräpäivään mennessä. Jos haluat edelleen lukea samaa kirjaa, siihen voi tehdä palauttamisen jälkeen uuden varauksen.
Kyseinen möykky on arkkitehdin "arkkitehtoninen näkemys", jolla ei ole varsinaista käyttötarkoitusta. Se on "hyppyaltaan ja hyppytasanteiden luonnollinen jatkumo kattoikkunasta julkisivukuvaan".
Noin pieni maksu ei mene perintään. Maksu odottaa kirjastokortillasi kunnes sinä tai joku muu puolestasi käy maksamassa sen jossain pääkaupunkiseudun kirjastossa.
Valitettavasti emme ole saaneet selville, kuka on ideoinut tämän sukkahousumallin. Myös aikuisille valmistetaan sukkahousuja, joissa on edessä yksi sauma ja takana kaksi. Sukkien ja sukkahousujen historiasta kerrotaan esimerkiksi German Hosiery Museum –verkkosivuilla, mutta alustava silmäily ei selvittänyt tällaisten saumojen syntyä.
http://www.german-hosiery-museum.de/hosiery-museum.htm
50 Years of Pantyhose
http://www.smithsonianmag.com/arts-culture/50-Years-of-Pantyhose.html#
Helmet-verkkokirjaston ohjeissa neuvotaan näin:
"Jos haluat peruuttaa yhden tai useampia varauksia, merkitse rasti valitsemiesi varausten vasemmalla puolella oleviin Poista-ruutuihin ja napsauta painiketta Tallenna muutokset."
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k
Käytetyn asunnon kaupasta on teos: Keskitalo, Petri: Käytetyn asunnon kauppa, 2012.
Omakotitalon kauppaa sekä myyjän että ostajan kannalta käsittelee kirja: Leena Linnainmaa, Marianne Palo: Omakotitalon kauppa, 2005.
Lakitietoa on seuraavissa:
- Kiinteistölainsäädäntö, 2011
- Nevala, Tapio: Asuntokauppalaki, 2011
Tietoa Internetissä esimerkiksi sivustolla Suomi.fi
http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/ . hakusanoilla kiinteistöt kauppa löytyy tietoa asiasta, mm. maakaari http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950540
Kuluttajaviraston internetsivut
- http://www.kuluttajavirasto.fi/Page/910e41ce-debb-40b2-9bb0-478dfe46dcf…
http://www.asuntosuomi.fi/asunnon-kauppakirja/
Eri kirjastoissa on erilaiset säännöt kirjaston internet- ja muiden asiakaskoneiden käytölle. Mikäli muut asiakkaat eivät noudata niitä, kannattaa kääntyä kirjaston henkilökunnan puoleen. Heidän tehtävänsä on huolehtia siitä, että ajan varannut asiakas myös pääsee varauksensa käyttämään.
En ole varma, mistä kirjastosta kysymyksessäsi kerrot, joten en voi antaa tarkkaa vastausta juuri sen kirjaston tilanteesta. Monissa kirjastoissa on erikseen internetin käyttöön ja kirjaston tietokannan selailuun tarkoitettuja koneita. Mikäli omassa kirjastossasi ei näin ole, voisit ehdottaa sellaisen järjestelyn tekemistä henkilökunnalle. Silloin kirjojen etsimistä varten olisi todennäköisemmin kone vapaana, kun netinkäyttäjät olisivat omilla koneillaan.
Kosmetiikan maahantuonnista ei löydy kirjoja. Yhteistietokanta Melindan mukaan aiheesta on tehty joitakin opinnäytteitä, joiden lähdeluetteloakin kannattaisi ehkä katsoa:
Virkki, Suvi: Maahantuonti Italiasta : T:mi Pirjo Koskelainen. Turun ammattikorkeakoulu, 2002
Rinne-Laturi, Stella: Kosmetiikkasarjan tuonti ja jälleenmyynti. Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 2012
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin sivulta löytyy ohjeita kosmetiikkatuotteiden maahantuontiin http://tukes.fi/fi/Palvelut/Usein-kysyttya-UUSI/Kuluttajaturvallisuus/K… ja muutenkin kosmetiikkaa koskevaa tietoutta, mm. lainsäädäntöä http://tukes.fi/fi/Toimialat/Kemikaalit-biosidit-ja-kasvinsuojeluaineet…
Turun kaupunginkirjastosta löytyy muutamia yleisiä maahantuontiin...
Ehdottomasti kannattaa ensiksi kysyä ja tarkentaa asia opettajaltasi/ohjaajaltasi.
Filologia tutkii kieltä, sen rakennetta ja siihen liittyvää kulttuuria. Perinteisesti filologialla käsitetään lähinnä vanhojen tekstien tutkimusta (historiallinen kielentutkimus), mutta useimmat nykyfilologit tutkivat myös moderneja tekstejä liikkuen näin samoilla alueilla kirjallisuustieteen ja kielitieteen kanssa.
Tiedustelin asiaa e-informaatikoltamme. Hänen mukaansa lehtipalvelun toiminta on jatkunut ja jatkuu edelleen ennaltaan tänä vuonna.
Lehtipalvelussa vaikuttaa olevan tällä hetkellä häiriö, mutta vaikka kansikuvat puuttuvat ja näyttäisi, että vain vanhemmat lehdet on ladattavissa, niin "Check now"-linkistä latautuu uusin lehti.
Helsingin Sanomista säilytetään Joensuun seutukirjaston pääkirjastossa Lukusali Vipusessa kuluvan ja kolmen edellisen kuukauden numerot. Syyskuun numerot on valitettavasti jo poistettu. Iltalehteä kirjastoon ei tulekaan. Joensuun seutukirjaston kaikissa toimipisteissä on asiakkaiden käytettävissä Arkisto -tietokanta, joka sisältää vuodesta 1990 kuluvan päivän numero mukaan luettuna Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien, Taloussanomien ja Esmerkin uutisia, kirjoituksia ja artikkeleita . Niiden koko teksti on tallennettu tietokantaan, mutta kuvat puuttuvat. Lukusalin asiakastietokoneilla voi paitsi lukea myös tulostaa tietokannan tekstejä. Tulosteiden hinta on 40 senttiä / tuloste.
Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuskirjasto säilyttää...
Voit hakea HelMetistä hakusanalla 1920-luku, jolloin saat kaiken 1920-lukua käsittelevän aineiston, yli 5100 osumaa. Niinpä tuohon 1920-luku hakusanaan kannattaa yhdistää sinua kiinnostavia aiheita. Esim. "1920-luku kulttuuri*" rajaa hakutulosta vain kulttuuria koskevaan aineistoon (tähti sanan lopussa hakee kaikki kulttuuri-alkuiset sanat).
Pukeutumista koskevia aineistoja löydät lisäämällä 1920-luku hakusanan jälkeen sanoja muoti, vaatteet tai pukeutuminen.
Espoon kirjastossa kannattaa etsintä aloittaa luokasta 90.2, yleinen kulttuurihistoria. Henkilökunta auttaa myös mielellään!
Suomen yleisten kirjastojen tilastot osoitteessa http://tilastot.kirjastot.fi kertovat, että Helsingin kaupunginkirjastossa oli vuonna 2015 henkilökuntaa 476. Se on tosin tarkalleen ottaen henkilötyövuosia mutta kuvannee kohtuullisesti henkilökunnan määrää. Varsinaisia kirjastoja oli yksi pääkirjasto ja 35 sivukirjastoa eli yhteensä 36 kirjastoa. Se tarkoittaisi keskimäärin noin 13 henkilöä yhtä kirjasto kohti.
Luku on selvästi todellisuutta suurempi, koska henkilökuntamäärään sisältyvät erilaisissa kirjaston sisältö- ja tukipalveluissa sisältyvät työntekijät, kuten hankintaosaston väki, tietotekniikkaosasto ja ylin johto, jotka eivät ole kirjaston asiakaspalvelutyössä. Mukana on myös kirjastoauton ja kotipalvelun sekä laitoskirjastojen...
Ikävä kyllä emme saaneet selville kysymääsi joululaulua. Joulun taika tai joulun taikaa -nimisiä levyjä tai lauluja on paljon. Fono-tietokannan kautta löytyy luettelo lauluista. Olisiko joku näistä oikea:
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=joulun+taika
"Purkka" eli purukumi valmistetaan perusmassasta ja erilaisista väri- ja makuaineista. Perusmassa on pääosin maaöljypohjaista elastomeeriä, mutta mukana on myös täyteaineita. Kaikki muu purukumissa palaa iloisesti, kunhan lämpötilaa on riittävästi, mutta jotkut täyteaineista voivat jäädä palamatta (mm. talkki ja titaanioksidi). Mutta yleisellä tasolla voi todeta, että kyllä myös purkka palaa.
Ja jos purkka välillä jää pois muodista, uskon sen palaavan sanan toisessakin semanttisessa merkityksessä aina uudelleen.
Heikki Poroila
Lehtori Lauri Lounelan mukaan nimi on perua isovihan ajalta. Hänen vuonna 1951 Kainuun sanomissa julkaistussa artikkelissaan Kajaanin kaupungin varhaisvaiheita mainitaan seuraavaa: "Vain Kajaanin linna muureilla liehui enää Ruotsin lippu. Sitä piirittämään saapui tammikuussa 1716 kolmituhantinen joukko venäläistä sotaväkeä kenraali Schekinin johdolla. Tämä väki leiriytyi paikkaan, jota myöhemmin on nimitetty Armeijan laaksoksi." Tämä piiritys johti sittemmin Kajaanin linnan antautumiseen ja linnan räjäyttämiseen. Artikkeli on ilmestynyt Kainuun sanomissa 7.7.1951 Kajaanin 300-vuotisjuhlien yhteydessä.
