Kirjailijoista löytyy tietoa yleisesti ottaen hyvin sekä Internetistä että perinteisistä painetuista lähteistä, vaikkakin joidenkin aivan uusimpien kirjailijoiden kohdalla tietoa voi vielä olla niukalti.
Nettilähteistä linkkikirjasto Makupalat tarjoaa hyvän valikoiman linkkejä eri kirjailijoista kertoville sivuille: http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=f2302129-2aa7-4029-8508…. Toki hakuja voi tehdä myös suoraan kirjailijan nimellä käyttämällä hakukonetta, esim. Googlea (http://www.google.fi).
Kirjastoista löytyy myös kirjailijoista kertovia kirjoja. Näitä voit hakea oman kirjastosi tietokannasta käyttämällä asiasanana kirjailijan nimeä muodossa "Sukunimi, Etunimi" tai kysymällä paikan päällä kirjastossa.
On mahdollista. Voit varata ajan asiakastietokoneelle (http://www.helmet.fi/search*fin/9), skannata ja lähettää dokumentin sähköpostiisi. Pasilan kirjaston koneilla 32-37 on skanneri. Koneiden käyttö on maksutonta.
"Pikku äiti" esittäjänä Anna-Liisa Pyykkö ja Decca-yhtye. Äänitetty 7.4.1959. On levyn B-puolella.
Samalla levyllä A-puolella toinen kappale Äiti jäi, kun lähti toiset. Löytyy ainoastaan kansalliskirjaston kokoelmista Helsingistä ja on vain tutkijakäytössä. Ei lainattavaa kappaletta siis saatavilla.
Popovin saari (Popov Ostrov) on suomeksi nimeltään Papinsaari. Vuodesta 1933 saari on tunnettu nimellä Rabotŝeostrovsk, suomeksi Vallankumoussaari. Käännös on mielestäni outo, sillä rabotŝi viittaa työhön tai työväenluokkaan, ei vallankumoukseen.
Papinsaaren taajama sijaitsee Vienan Kemin itäpuolella, Vienanmeren rannalla. Sinne johtaa 12 kilometriä pitkä haararata Kemistä. Papinsaaressa on Vienan Kemin satama. Taajama syntyi v. 1888 perustetun sahan ympärille ja sai nimensä taajaman edustalla olevan suuren, samannimisen saaren mukaan. Tällä saarella sijaitsi vuosina 1923 – 1936 Kemin keskitysleiri, viralliselta nimeltään Kemin kauttakulkuvankila. Saarella on säilynyt rakennus, jossa oli eristyssellejä, puolittain uponnut proomu, jolla...
Helsingin ruotsinkieliset palvelutalot ja vanhainkodit ottavat varmaankin mielellään lahjoituksia vastaan. Seniori-infon ruotsinkieliset palvelujen yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.hel.fi/wps/portal/Sosiaalivirasto_sv/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CO…
Tässä vielä muutamia linkkejä, jos haluat ottaa suoraan yhteyttä palvelutaloihin/vanhainkoteihin:
Munksnäshemmet
http://www.gaius-saatio.fi/?p=munksnashemmet
Gustafsgård
http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/332437004c257a6ca9caad5915a65e14/kkar…
GERO: Förbundet för privata svenska pensionärshem
http://www.gerorf.fi/?Pension%E4rsboende
LP- ja cd-levyjä kannattaa ehkä tarjota suoraan levydivareihin. Helsinkiläisiä levydivareita voit hakea täältä:
http://www.saunalahti.fi/~oystila/raimo/musa/divarit...
Kysymääsi kirjaa ei valitettavasti näyttäisi nettihaun perusteella olevan oikein missään saatavilla, ja painos on loppunut myös kirjakaupoista. Suomalaisen kirjakaupan nettihaun mukaan sielläkään ei olisi enää kirjaa. Kirjastot myyvät kokoelmista poistettuja kirjoja, mutta niiden tarjontaa ei ole listattu mihinkään, ja on aivan sattuman kauppaa, mitä kirjoja tietyssä kirjastossa sattuu olemaan myytävänä.
Antikvariaateista voisi koettaa kysellä kirjaa, sillä läheskään kaikkien antikvariaattien kaikki valikoimat eivät ole Internetissä näkyvillä. Antikvariaatteja löytyy esimerkiksi osoitteista http://www.tie.to/antikvariaatit/, http://www.antikvariaatit.net/sivutsuomi/jasenliikkeemme.html ja http://www.antikka.net/antikka.asp.
Internetissä...
Hei vaan!
Kirjaston henkilökunta haluaa palvella asiakkaita niin hyvin kuin mahdollista. Sen takia meidänkin täytyy välillä istua koulun penkille ja opiskella uusia asioita! Ja kerrata ja parantaa vanhojakin jo muinoin opittuja asioita.
Koska haluamme palvella kaikkia asiakkaitamme samalla tavalla tasavertaisesti ja yhdenmukaisesti, joudumme sopimaan toimintatavoistamme yhdessä. Sen takia koko henkilökunta joutuu olemaan kerran vuodessa samaan aikaan koulutuksessa.
Toivottavasti pärjäät yhden päivän ilman kirjastoa ja tervetuloa käymään taas heti perjantaina!
Alla on pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen englannin kielen oppikirjoja, joissa opetuskielenä on venäjä. Venäjän kieltä taitamattomana en pysty arvioimaan niiden laatua tarkemmin. Sijaintitiedot löytyvät Helmetin kautta: http://www.helmet.fi/fi-FI
- Samoutšitel anglijskogo jazyka / K. E. Ekkersli (2011)
- Utšimsja slušat i ponimat anglijskuju retš / Je. B. Karnevskaja, N. A. Pavlovitš, V. V. Lopatko (2010)
- Anglijskaja grammatika ot teorii k praktike : teorija, upraznenija, klutši / Je. G. Voronova (2007)
- 51 zolotaja anglijskaja formula / Aleksandr Dragunkin (2003)
- Intensifikator vašego anglijskogo, ili, Anglijski za 3,5 dnja dlja utšivših - i zabyvših : (Sistema II) / Aleksandr Dragunkin (2003)
- Samoutšitel anglijskogo jazyka :...
Seuraavista CD-levyistä voisi olla tähän tiedontarpeeseen hyötyä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1769011__Skitara%20oppikir…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1706304__S%C3%A4%C3%A4nite…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1016079__Sviulu__Ff%3Aface…
Valitan, että vastaus on viipynyt. Suomen tasavallan presidenteistä on julkaistu tavallisia, yksityisluontoisia kuolinilmoituksia. Ilmoituksissa surijoina ovat olleet omaiset. Valtiolliset surun- ja kiitollisuudenosoitukset ovat olleet sitten erikseen. Mahdollisia lisätietoja käytännöistä voi tiedustella Tasavallan presidentin kansliasta.
Esimerkkejä kuolinilmoituksista:
K.J. Ståhlberg HS 24.9.1952
Urho Kekkonen HS 4.9.1986
J. K. Paasikivi HS 16.12.1956
Muiden presidenttien kuolinilmoituksia voi käydä etsimässä mikrofilmatuista lehdistä, joita voi vapaasti käyttää esimerkiksi Kansalliskirjastossa. Helsingin sanomia myös Pasilan kirjastossa.
Tasavallan presidentin kanslia:
http://www.president.fi/public/default.aspx?nodeid=44834&...
Helsingin Sanomista säilytetään Joensuun seutukirjaston pääkirjastossa Lukusali Vipusessa kuluvan ja kolmen edellisen kuukauden numerot. Syyskuun numerot on valitettavasti jo poistettu. Iltalehteä kirjastoon ei tulekaan. Joensuun seutukirjaston kaikissa toimipisteissä on asiakkaiden käytettävissä Arkisto -tietokanta, joka sisältää vuodesta 1990 kuluvan päivän numero mukaan luettuna Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien, Taloussanomien ja Esmerkin uutisia, kirjoituksia ja artikkeleita . Niiden koko teksti on tallennettu tietokantaan, mutta kuvat puuttuvat. Lukusalin asiakastietokoneilla voi paitsi lukea myös tulostaa tietokannan tekstejä. Tulosteiden hinta on 40 senttiä / tuloste.
Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuskirjasto säilyttää...
Pakoinoitsija Origolta julkaistiin vuosina 1960-2000 16 pakinakokoelmaa:
- Atomipotero
- Murehtijan päiväkirja
- Viisauden opas
- Siveyden alkeet
- Viattoman tunnustukset
- Vakavikon vieraskirja
- Ikuisia ajatuksia
- Käytöksen kultainen kirja
- Hullunkuriset perheet
- Ankkurit alas
- Kansakunnan kaapin alla
- Valitut pakinat eli johdatus olennaiseen
- Läpi tulen ja menen
- Presidentin päiväkirjasta
- Harmittavia myötäkäymisiä
- Maallinen onni
Näissä kokoelmissa Juhlan henki -nimistä pakinaa ei ollut.
Pakinoita ilmestyi myös Helsingin Sanomissa. Kirjaston käytössä olevasta arkistosta voi tehdä hakuja lehden artikkeleihin vuoteen 1990 asti. Tältä ajalta kysymääsi pakinaa ei löytynyt.
On mahdollista, että pakina on ilmestynyt Helsingin...
Suomen sanomalehdistön historiassa (osat 5-8) on sanoma- ja paikallislehdistön hakemisto 1771-1985, mutta se on aakkosellinen ja siitä on aika hankala hakea mitä lehteä kullakin paikkakunnalla on kulloinkin luettu. Netillä on paikallislehtien luetteloita, mutta niistä ei käy ilmi historia. Näppärämpi keino on kysyä alueen kirjastolta. Tein sen ja sain tietää, että Lappeenrannan päälehti 1960-luvulla oli Etelä-Saimaa. Kokkolalaiset lukivat 1970-luvulla maakunnan päälehteä Keskipohjanmaata, Kokkola-lehteä ja Österbottningenia. Raumalla luettiin 1970-luvulla Länsi-Suomea.
Näyttäisi siltä, että isomman kokoisilla Tab3-laitteilla tiedostonsiirron pitäisi onnistua. 7 tuuman mallissa se taas ei ole mahdollista. Tällä ohjelmalla asian voi kuitenkin halutessaan varmistaa https://play.google.com/store/apps/details?id=eu.chainfire.usbhostdiagn…. Liitä tikku kiinni tablettiin ja paina ohjelmassa kohtaa ”Start diagnostics”.
Jos laite tukee OTG:ta, tiedoston siirtäminen on mahdollista. Siirtoon tarvitsee tiedostonhallintaohjelman. Samsungin oma tiedostot-ohjelma kelpaa, mutta tässä tapauksessa ES-resurssinhallinta (https://play.google.com/store/apps/details?id=com.estrongs.android.pop) voi olla selkeämpi. Paikanna siirrettävä tiedosto, paina pitkään tiedostosta ja esiin tulee valikko. Paina ”Kopioi”. Paikanna tämän...
Espoossa käytetään tietokirjallisuudessa YKL:n mukaista kymmenluokitusta.
Kaunokirjallisuudessa on tosiaankin käytössä oma sovellus, jossa esim. suomenkielinen kaunokirjallisuus menee seuraavasti:
2 = Sekasisältöiset
2.1 = Kansanrunous
2.2 = Runot
2.3 = Näytelmät, kuunnelmat
2.4 = Romaanit, novellit, näytelmäelokuvat
2.49 = Sarjakuvat
2.5 = Sadut, animaatioelokuvat
2.59 = Kuvakirjat
Ruotsinkielinen kaunokirjallisuus alkaa Espoossa numerolla 3, saksankielinen numerolla 4 ja englanninkielinen numerolla 5. Ikävä kyllä tama ei mene aivan samoin Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla, vaan näissä suomi on 1, ruotsi 2, saksa 3 ja englanti 4.
Helsinki käyttää lisäksi tietokirjallisuudessa omaa luokitustaan.
Itse en ole tätä romaania lukenut, mutta teemojen ja tunnelmien takia voisin suositella näitä:
- Kazuo Ishiguro, Ole luonani aina
- Per Petterson, En suostu
- Paulo Coelho, Voittaja on yksin
- Ian McEwan, Rannalla
- Siri Hustvedt, Kaikki mitä rakastin
Yksittäistä markkinointitutkimusta ei ihan helpolla tunnu löytyvän. Verkko-osoitteesta http://www.htk.fi/kirjasto/yritys.htm voit etsiä haluamaasi tietoa,
ja luulen, että myös löydät etsimäsi. Tähän Makupalat-linkkikirjastoon on koottu erittäin hyvät ja kattavat linkit alalta kuin alalta, myös markkinoinnista ja sen tutkimisesta, mm. Helsingin kauppakorkeakoulun sivuille.
Internetistä löytyy aika paljon tietoa työtuoleista yleensä (usein lähinnä toimistotyö). Jos haet esim. Evrekasta (http://www.evreka.com/fi/) sanalla työtuoli, saat eri kalustetoimittajien sivuja.
Erityisesti hoitoalan kalusteista ei tunnu löytyvän paljoa, mutta ainakin nämä sivuavat sitä:
http://www.otoplug.fi/
http://www.jalkahoitotarvike.fi/
http://www.adlux.fi/fi/tuotteet/ergonomia/supp.html
http://www.fuchsmedical.fi/tuotteet/tutkimustuolit/
Työterveyslaitoksen sivuilla http://www.occuphealth.fi/ttl/osasto/f/palvet/kalustuksen_vaatimuksia.h… on tietoa tuoleista ergonomian näkökulmasta.
Lehtiartikkeliviitteitä löytyy Aleksi- ja Arto-tietokannoista. Näyttää siltä, että erityisesti lehdissä Uudistuva konttori sekä Työ, terveys,...
