Kysymyksen sitaatti on tosiaan Minna Canthin kirjeestä Kaarlo Brofeldtille. Päiväämätön kirje on kirjoitettu todennäköisesti elokuussa 1884 ja se sisältyy SKS:n vuonna 1973 julkaisemaan kirjaan Minna Canthin kirjeet. En löydä mitään tietoa siitä, että kirjettä olisi käännetty ruotsiksi. SKS:n omasta käännöstietokannasta sitä ei myöskään löydy.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (finlit.fi)
HAKU - Suomen kirjallisuuden käännökset - SKS (finlit.fi)
Suomeksi on julkaistu paljon MS-DOS -oppaita. Jos esimerkiksi pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen aineistotietokannan (http://www.libplussa.fi/ ) "asiasana" -ruutuun laitetaan hakusanaksi ms-dos, saadaan 15 suomenkielistä kirjaa. Hakusana dos tuo niitä vielä paljon lisää. Luultavasti missä tahansa näistä kirjoista on kerrottu TREE-komennon toiminta. Uskoisin, että löydät omasta kirjastostasi jonkin niistä.
Itse sain käsiini Esko Valtasen Dos-opas -nimisen kirjan, jonka sivuilla 528-531 asia kerrotaan. Mutta alkuun pääset kun kirjoitat dos-komentoriville käskyn tree. Voit sitten käyttää erilaisia lisämääreitä em. kirjojen ohjeiden mukaan.
Nuorisotiedon kirjastosta http://www.alli.fi/tieto/nuorisotyo/tyttotutkimus.html löytyy tietoa tyttötyöstä
ja aiheesta tehdystä tutkimuksesta. Saman kirjaston http://www.alli.fi/kirjasto/ tietokannasta kannattaa
tehdä myös haku tai selata hakusanaluetteloa. Tytöt aiheisia viitteitä löytyy runsaasti.
Nuorisoasiain neuvottelukunnan sivuilla http://www.minedu.fi/nuora/tyttoprojekti.html on luettavissa
pro gradu-tutkielma Tytöt ja tyttötyö. Setlemettinuorten "Upea minä" tyttötyöprojektista on tietoa sivuilla
http://www.setlementtinuoret.fi/upeamina.html.
Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen sivuilla http://nuoriso.hel.fi/www/hesan_nuorten_aani/
nuorisotyo_7.htm on kuvaus heidän tyttötyöstään.
Sopivaa tietoa voi löytyä myös seuraavista...
Marjaana Aumastosta kerrotaan kirjassa Kotimaisia nykykertojia 2, joka löytyy kaikista yleisistä kirjastoista. Hän on syntynyt vuonna 1958 Virroilla ja hän asuu Helsingissä. Hänen esikoisteoksensa, Kuningatar ja muita naisia, oli Runeberg-palkintoehdokas vuonna 1989. Marjaana Aumasto on julkaissut neljä teosta.
Aumastosta ja hänen kirjoistaan on kirjoitettu muutamia lehtijuttuja, mm. :
1)Kukkola, Liisa: Onnellisia loppuja ei ole olemassakaan: Marjaana Aumaston kirjoissa naiset eivät ole aina sankareita (Kirjavat sivut ; 2); Etelä-Suomen sanomat 1999-02-16
2)Stenius, Tiina: Mustaa naurua naisten maasta; Kotiliesi 1996, nro 20, sivut 18-19, 21
3)Ingström, Pia: Att angripa en "amorf massa en möjligheter" : ett exempel på feministisk läsning...
Saat luettelon Elina Karjalaiselta julkaistuista teoksista Fennica-tietokannasta, joka on internetin kautta vapaasti käytettävissä. Sen osoite on http://finna.fi Kirjoita tyhjään hakuruutuun Karjalainen Elina ja valitse hakutyypiksi tekijä. Tulokseksi saat 103 teoksen nimeä, joiden suurta lukumäärää selittää se, että jokainen uusi painos ja käännös on omana viitteenään.
WSOY:n internetsivuilla on Elina Karjalaisen esittely ja myös luettelo tuotannosta http://www.wsoy.fi . Sen löydät kohdasta Kirjailijagalleria, aakkosellisesta luettelosta (http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=1&id=56&lastname=Karjal… ). Varsin kattavan luettelon saa myös pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Helmetistä (osoite http://www.helmet.fi/)...
Tampereen kaupunginkirjastoon ei valitettavasti tule kyseistä sukelluslehteä.
Osoitteessa http://www.kirjastot.fi/ voi tarkistaa muiden Suomen yleisten kirjastojen tilanteen. Siellä olevan maakuntakirjastojen aineistojen monihaun mukaan lehti tulee vain Oulun kaupunginkirjastoon. Lehtien irtonumeroita ei voi
tilata sieltä Tampereelle.
Kenties sivusto http://www.scubadiving.com/ on teille jo tuttu. Sieltä näkee otsikoita ja saa jonkin verran tietoa, mutta vain maksaneet asiakkaat saavat sieltä kaikki palvelut.
Tampereen kaupunginkirjaston kaukopalvelusta voi tilata aineistoa (tässä tapauksessa kopion lehdestä), joka ei kuulu meidän kokoelmiimme. Osoite on http://www.tampere.fi/kirjasto/kauko.htm
Porin kaupunginkirjaston musiikkiosastolla on mm. seuraavia teoksia, joista löydät tietoa aiheesta:
Otavan iso musiikkitietosanakirja
Suomen musiikin historia
Suomi soi 1-3
Suuri musiikkitietosanakirja.
Netissä voit hakea tietoa mm. seuraavilta sivuilta:
Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus http://www.fimic.fi/fimic/fimic.nsf?open
Islanti: http://www.mic.is/eng
Norja: http://www.mic.no
Ruotsi: http://www.mic.stim.se .
Lisää musiikkiaiheisia linkkejä löytyy Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-hakemistosta osoitteessa http://www.makupalat.fi/musicc.htm .
Kaukolainauksen voi tehdä lähimmästä Vantaan kaupunginkirjastosta. Kirjaston kaukopalvelusivuille pääsee Vantaan sivuilta http://www.vantaa.fi/ , sieltä kirjastot, josta valitaan kirjastopalvelut, mistä klikataan kaukopalvelu. Kaukopalvelu henkilöasiakkaille kohdasta kannattaa tutustua myös kaukopalvelun maksuihin.
Oulun kaupunginkirjastossa on olemassa Suomi-thai : matkaajan sanakirja, vuodelta 1996. Tulossa on Seppo Seppäsen tekemä Suuri suomi-thai-suomi.
Lisää Thain kielen oppimateriaalia voit katsoa Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 kahdella asiasanalla suomen kieli, thain kieli (pudotusvalikosta voi muuttaa esim. teoksen nimi hakuehdon asiasana hakuehdoksi, toinen asiasana asiasanariville). Esim. Seppo Seppäseltä on kirja Thai : arkipuheen alkeet.
Makupalat linkkikirjastossa on perusteellinen valikoima netistä löytyviä sanakirjoja http://www.makupalat.fi/kieli2.htm .
Turun kaupunginkirjastosta löytyy vain muutama video Yhdysvalloista: Florida (Matkalla maailmalla -sarja) ja Alaska (National geographic -sarja). Yhdysvaltojen kulttuurista löytyy mm. seuraavat kirjat: Modern American culture: an introduction (1993), Neil Campbell: American cultural studies: an introduction to American culture (1997).
Muita Yhdysvaltoja koskevia englanninkielisiä kirjoja löydät hakemalla Aino-tietokannastamme http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1136798880&ulang=…
asiasanalla kulttuuri ja asiasanalla Yhdysvallat ja valitsemalla kieleksi englanti. Voit myös hakea luokalla 48.312 ja yhdistämällä kieleksi englanti. Luokka löytyy valikosta. Suurin osa näistä kirjoista on matkaoppaita. Historiaa...
Kyseessä on laki Yksityisyyden suojasta työelämässä ns. Työelämän tietosuojalaki (SäädK 759/2004).
Voit hakea lain valtion säädöstietopankista www.finlex.fi
Parasta olisi kuitenkin mennä eduskunnan palvelimelle www.eduskunta.fi , valita pääsivulta asiat ja asiakirjat, sieltä asioiden käsittelyvaiheet, jolloin avautuu lomake valtiopäiväasioiden hakua varten. Kun kirjoitat lomakkeen "asian tunnus" kohtaan: he 162/2003 ja painat suorita haku painiketta, saat eteesi asian käsittelytiedot. Vasemmalta freimiltä löydät kokotekstinä hallituksen esityksen ja valiokuntien mietinnöt ja lausunnot. Oikean freimin lopussa on linkki säädöskokoelmaan, eli itse lakiin.
Asiaan perehtyessäsi on hyvä huomata ettei laki mennyt sähköpostienkaan osalta läpi...
Olisikohan etsimänne kirja Yrjö Alasen Puukkojunkkareiden aika : kappale Etelä-Pohjanmaan historiaa viime vuosisadan keskivaiheilta? Se on julkaistu 1931. Kirjassa kerrotaan Kauhavan herrasta, Adolf Hägglundista ja siitä kuinka hän käräjöi Härmän häijyjen kanssa, Puustellin häistä ja kuuluisista puukkojunkkareista, kuten Pukkilan Jaskasta ja Sippolan Jannesta.
Kirjan voitte pyytää kaukolainaan lähikirjastostanne.
Ko. lainaukset ovat tekijänimimerkin L. H:nen kirjoittamasta artikkelista "Äidinkielen kieliopin opetuksesta ala-asteella" s. 34 ja s. 35. Nimimerkin takana on lehden silloinen toimitussihteeri Lauri Hakulinen (1899-1985, Helsingin yliopiston suomen kielen professori 1953-1963). Artikkelissa käsitellään aihetta kahta saksalaista teosta (Otto V. Greyerz "Der Deutschunterricht als Weg zur nationalen Erziehung", 2. laitos 1921, ja Alfr. Biese: "Wie unterricht man Deutsch?", 2. laitos 1923) mukailemalla. Epäselväksi jää, ovatko sitaatit näistä teoksista vai Hakulisen omia ajatuksia. Tarkoituksena on joka tapauksessa ivata perinteisiä latinan ja kreikan mallin mukaan laadittuja koulukielioppeja. Hakulinen toteaa, että meikäläisistä...
Ainakin Lahden kaupunginkirjastosta löytyy Mika Waltarin Pienoisromaanit-niminen kirja, jossa on keltaiset kannet. Kirja on ilmestynyt v. 1995 WSOY:n kustantamana. Kyseessä on v. 1966 ilmestyneen teoksen toinen painos. Sen ISBN on 951-0-03805-9.
Kyseessä on Welhon laajakaista internetin käyttöön. Kotiin saa lainaksi laajakaistamodeemin, joka liitetään omaan tietokoneeseen. Laina-aika on 2 viikkoa. Sopimus tehdään kirjastossa kirjallisesti.
Laajakaistoja ja digisovittimia lainaavat Helsingissä Kohtaamispaikka, Kirjasto Kymppi, Itäkeskuksen kirjasto ja Pasilan kirjasto
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/
HelMet-kirjastojen kokoelmiin etsimäsi Rex Stoutin teosta "Liian monta naista" ei tosiaankaan enää kuulu, mutta sitä löytyy yksi kappale esimerkiksi Varastokirjastosta. Jos sinulla on voimassa oleva HelMet-kirjastokortti, voit tilata kirjan kaukolainana alla olevasta linkistä löytyvällä kaukopalvelulomakkeella. Kaukopalvelulaina Suomesta maksaa neljä euroa.
https://finna.fi
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Kaksosia käsitteleviä elämäkertakirjoja ei montaa löytynyt, mutta tässä muutama ehdolle:
Koskela, Alpo:
Koskelan identtiset kaksoset : Alpo Koskela kertoo omasta ja kaksoisveljensä Alvarin elämästä
Hiltunen, Leea:
Eduskunnan kaksosten äidin tarina (kaksoset ovat kirjoittaneet omasta äidistään, mutta samalla valottuu heidän oma elämänsä)
Chatwin, Bruce:
Erottamattomat
(tämä on saatettu luokittaa romaaniksi, mutta kirjoittajan mukaan se voisi olla yhtä hyvin muistelma, koska se käsittelee olemassa olevia ihmisiä)
Internet-lähteiden mukaan tällä hetkellä vanhin elossa oleva olympiavoittaja on 23. syyskuuta 98 vuotta täyttänyt unkarilainen Sándor Tarics, joka edusti maansa voittoisaa vesipoolojoukkuetta Berliinin kesäolympialaisissa 1936. Kansainvälinen olympiakomitea ei "tietojen puutteessa" ole virallisesti vahvistanut tätä, mutta Hungarian Ambiance -verkkosivuston mukaan maailman tunnetuimmaksi olympiatilastonikkariksi mainittu David Wallechinsky on vahvistanut tiedon paikkansapitävyyden.
http://www.hungarianambiance.com/2011/08/world-oldest-living-olympic-ch…
http://www.hungarianambiance.com/2011/09/sandor-tarics-oldest-living-ol…
http://en.wikipedia.org/wiki/S%C3%A1ndor_Tarics
Carl Sandburgin runoja on julkaistu suomeksi yksi kokoelma nimellä "Runoja" (WSOY, 1956, suom. Viljo Laitinen), mutta valitettavasti etsimäsi runo ei sisälly teokseen. Myöskään antologioista tai kirjallisuuslehdistä suomennosta ei löydy.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
https://finna.fi
