Tässä muutama, jotta olisi hieman valinnanvaraa. Mikäli etsit lisää tai muunlaista, voit ottaa yhteyttä kirjastoon ja autamme mielellämme!
Yleistä
Matkailijan ihmeellinen maailma : matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme (Auvo Kostiainen ym.: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004)
Matkaan : milloin, minne, miten (toimittanut Craig Doyle, Otava 2008) voisi ehkä sopia yleisteokseksi. Parhaiten se kuitenkin toiminee matkaopastyylisenä vinkkilukemistona.
Laajemmin tutkimusta löytyy englanniksi, esimerkiksi
Essentials of Tourism (Chris Cooper, Pearson Financial Times, 2012).
Tervetuloa paratiisiin: reportaasi turismiteollisuudesta (Jennie Dielemans, Like 2010) edustaa kriittistä näkökulmaa matkailun vaikutuksiin.
Suomen...
Hei,
Olettaisin sinun tarkoittavan kirjaa Noon, Spephen: Keskellä kaupunkia : erään kaupungin tarina - muinaisesta siirtokunnasta metropoliksi. Kirja on vähän tuoreempi kuin muistelit. On julkaistu suomeksi 2005. Mutta vastaa kuvaustasi täydellisesti. Kirjaa on saatavaissa Kouvolan pääkirjastosta, Valkealasta ja Kuusankosken kirjastosta.
Parhaat CD-levykokoelmat pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa ovat Helsingissä Kirjasto 10:ssä ja Itäkeskuksen kirjastossa, Vantaalla Tikkurilan kirjastossa ja Espoossa Sellon kirjastossa.
Kaikkein laajin musiikkikokoelma on Helmet-kirjastojen musiikkivarastossa Tikkurilan kirjaston yhteydessä. Musiikkivarastosta voit lukea lisää alla olevasta linkistä.
Kirjoittamalla Helmet-hakuun hakusanaksi esimerkiksi "blues" ja rajoittamalla aineistolajin CD-levyihin, voi tulossivun vasemman laidan Sijainti-kohdassa vertailla eri kirjastojen kokoelmien blueslevyjen määrää.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.musiikkikirjastot.fi/musiikkiosastot/helmet-musiikkivarasto/
Itäkeskuksen kirjastosaa on asiakkaiden käytössä pienehkö omien kirjojen kierrätyshylly.
Hylly sijaitsee heti kirjaston sisääntulon vieressä.
Hylykössä on neljä 80 cem leveää hyllyä. Yhdelle hyllylle sopii kolmisenkymmentä kirjaa.
Tällä hetkellä hylly on melko täynnä. Sinne sopii nyt arviolta 10-20 kirjaa. Toki tilanne vaihtelee.
Sanaa sampio ei löytynyt käytettävissä olevista lähteistä: muun muassa Kielitoimiston sanakirja, Synonyymisanakirja, Vanhan kirjasuomen sanakirja ja Suuri kirosanakirja.
Todettakoon, että suomentaja on jo kuollut.
Missähän sarjan kirjassa tuo sanonta on? Valitettavasti meidän ei ole mahdollista lukea läpi sarjan kirjoja. Lisäksi Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluu englanninkielisen sarjan kahdeksasta kirjasta vain neljä.
Hei! Tekniikka&talous -lehteä ei ole luettavissa Vantaan kirjastoissa lainkaan. Lehteä tulee esimerkiksi Rikhardinkadun, Myllypuron ja Pasilan kirjastoihin. Rikhardinkadulla lehteä säilytetään kuluva vuosi, ja Pasilassa kuluva plus kolme edellistä kuukautta. Lehtä ei voi lainata.Tässä linkki saatavuustietoihin: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stekniikka%20ja%20talous__Ff…
Novellikokoelmassa Halkaisukirvesmies : elämä ja vähäisemmät teot, on sivuilla 208-209 kappale, jonka otsikko on Parhaat synttärit. Mahtaisiko olla proosaruno, en tiedä, en ehkä sanoisi runoksi, mutta muuten teksti vastaa kuvaustasi.
Se alkaa näin:
1 Ihmisen paras ikä on yksivuotiaana. Ei tarvitse välittää mistään, ja saa olla ihan oma itsensä. Jokaisena päivänä oppii enemmän kuin myöhemmin kokonaisena vuotena. Verottaja ei ole kiinnostunut...
Ja päättyy näin:
90 Yhdeksänkymmentä on yksi parhaista vuosikymmenistä. Silloin voi halutessaan vaikka kuolla ja on silti ehtinyt nähdä melkein kokonaisen vuosisadan. Jos jaksaa vielä vuosikymmenen...Sitten on sata ja voi aloittaa taas nollasta!
August Strindbergin romaanin "Ensam" on kääntänyt suomeksi Laura Sorma ja se on lainattavissa esimerkiksi Turun, Jyväskylän, Tampereen ja Hämeenlinnan pääkirjastoista. Suomennos on vuodelta 1913 ja siinä kyseinen kohta on suomennettu näin:
"Ja niin huomattiin, ettei kukaan enää puhunut tulevaisuudesta, vaan ainoastaan menneisyydestä, siitä yksinkertaisesta syystä, että jo elettiin tuossa uneksitussa tulevaisuudessa, eikä enää voitu uutta runoilla." (s. 7)
Virallista käännöstä Evert Tauben "Så skimrande var aldrig havet" -kappaleesta ei löytynyt, mutta hakusanoilla "Evert Taube niin aallot kimmellä ei koskaan" löytyy netistä joitakin versioita.
Lähteet:
August Strindberg, "Yksin" (1913, suom. Laura Sorma), sivu 7.
Kyselemiäsi ohjeita siitä, miten pakettimersuun saisi moottoripyörän kuljetustilan ja makuupaikan ei löytynyt hakemistani tietokannoista (ALEKSI, EBSCO). Sen sijaan moottoripyöräharrastukseen liittyviä nettisoisoitteita on runsaasti Hämeenlinnan kaupunginkirjaston makupaloissa osoitteessa: http://www.htk.fi/kirjasto/motskat.htm . Neuvoisin selaamaan niitä. Vastaavia autosivuja on osoitteessa: http://www.htk.fi/kirjasto/autot.htm . Moottoriurheilulinkkejä on osoitteessa http://www.htk.fi/kirjasto/urheilu4.htm . Kysymykseen voi hakea vastausta myös Suomen standardisoimisliitosta, osoite: http://www.sfs.fi/standard/index.html
Tähän Irwin Goodmanin eli Antti Hammarbergin säveltämään ja Emil von Reteen eli Vexi Salmen sanoittamaan kappaleeseen en löydä nuottia. Laulu alkaa: "Äiti, tämä päivä on sinun".
"Suomessa kustannetut sävelteokset" -kirjan (Musiikkikustantajat, 1993) mukaan nuotin kustantaja on Fazer Musiikki Oy, mutta en löytänyt nuottia esim. Viola-tietokannasta, joka on nuottien osalta Suomen kansallisbibliografia (https://finna.fi). Kirjan esipuheessa kerrotaan, että "kirjan tarkoituksena on antaa musiikin käyttäjälle tiedot kaikista suomalaisista teoksista, joista on mahdollista saada nuotti". Kirjan tiedot perustuvat Teoston tietoihin. Kappaleesta mainitaan vain nimi, kustantaja, säveltäjä ja sanoittaja. On mahdollista, että kirjan tiedoissa on...
Aurinkovuoteen perustuva juliaaninen ajanlasku ja siihen kuuluva kuusta riippumaton kahdentoista kuukauden järjestelmä vakiintuivat Suomessa kristinuskon mukana. Lounaissuomalaiset kuukausien nimet yleistyivät painettujen kalenterien myötä koko maahan. Nämä olivat paria poikkeusta lukuun ottamatta samat kuin nykyään. Agricolan Rucouskirian (1544) alkuun painetussa jokavuotisessa kalenterissa käytetään vuoden kahdestatoista juliaanisesta kuukaudesta nimiä tammikw, helmenkw, maliskw, hwchtikw, toukokw, kesäkw, heijnekw, mätekw eli kyluökw, syyskw, locakw, marraskw ja talvijkw. Jo 1600-luvulla mätä- eli kylvökuu vaihtui elokuuksi ja talvikuun rinnalle tuli kirkollisen juhlan sävyttämä joulukuu. Tammi- ja helmikuulle löytyy myös vaihtoehtoiset...
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Tässä joitain lukusuosituksia kovasta scifistä, toivottavasti listan kirjat miellyttävät:
Alastair Reynolds: Jäänpuskijat, Aurinkojen huone
Hal Clement: Painovoima 700
Octavia Butler: Aamunkoitto
Pratchett Terry ja Baxter Stephen: Pitkä maa -sarja
Dan Simmons: Hyperion-sarja
Tim Powers: Anubiksen portit
Hannu Rajaniemi: Kvanttivaras
Risto Isomäki: Pimeän pilven ritarit
Useimpiin veganismia koskeviin kysymyksiin löytyy vastaus Vegaaniliiton verkkosivuilta. Sieltä selviää myös, mitkä ovat vegaaneille sopivia vaatekuituja.
https://vegaaniliitto.fi/arki/vaatetus/
Neljäs laulu Franz Schubertin laulusarjassa Talvinen matka (Winterreise, op. 89, D. 911) Wilhelm Müllerin sanoihin on nimeltään Erstarrung. Lauluun löytyy kuusi suomennosta Sibelius Akatemian ylläpitämästä laulutekstien suomennostietokannasta Laurasta.
https://laura.uniarts.fi/xwiki/bin/view/Laura/WebHome
Suomennokset löydät täältä:
https://laura.uniarts.fi/xwiki/bin/view/Laura/View?id=e2bc0188241591f76…
Suomennosaikoja ei valitettavasti ole mainittu.
Helsingin kaupunginkirjastossa menetellään kirjaston muuttaessa niin,
että lainat annetaan erikoispitkillä laina-ajoilla, ne eivät siis
eräänny muuton aikana. Jos laina on erääntynyt jo ennen muuton alkua,
karttuu myöhästymismaksua päivittäin lisää. Lainat voi palauttaa mihin
tahansa saman kaupunginkirjaston toimipisteeseen.
Internetistä löytyi mämmi hakusanana muutamia reseptejä englanniksi. Vertailkaapa näitä kahta - yhtä oikeata mämmireseptiä tuskin löytyy, ruokaperinnehän vaihtelee maakunnittain.
http://www.innernet.org/fma/recipes/mammi.html
http://www.kaiku.com/kutriskitchen.html
Yleisten kirjastojen verkosto on hyvin kattava, Suomen jokaisessa kunnassa on pääkirjasto. Opetusministeriön sivuilla kerrotaan että kunnallisia kirjastoyksiköitä oli vuonna 2000 yhteensä 936, josta sivukirjastoja oli 401, laitoskirjastoja 99 ja muita palvelupisteitä 849. Kirjastoautoja oli 202. http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/kirjastoverkosto.html
Valtakunnalliset perustilastot Yleisistä kirjastoista vuosilta 1999-2000
http://kirjakaapeli.lib.hel.fi/opm-kupo/kirjastotilastot1999/ Ruotsiin verrattuna vuonna 1998 Suomessa oli 970 kirjastoa ja 19,6 lainaus/asukas, ruotsissa 1490 kirjastoa ja 9,1 lainaus/asukas.
Ammattikorkeakoulu- ja erikoiskirjastot, sekä yliopiston kirjastot palvelevat yleensä opiskelijoidensa lisäksi myös...
Vapaakappalelakiin ei ole tullut muita muutoksia kuin jo mainitsemasi 577/1984 ja 687/1999. Muutoksia voi seurata Finlex-tietopankista http://www.finlex.fi kohdasta Säädökset. Finlexissä on nykyisin myös säädösten ajantasaistettuja tekstejä kohdassa Ajantasainen lainsäädäntö.
