Suomen sukututkimusseuran Sukuforum-keskustelupalstalla, http://suku.genealogia.fi/ on Tunnistatko kuvan -osio juuri tällaisiin tarkoituksiin. Viestin lähettäminen edellyttää rekisteröitymistä, joka on ilmainen.
Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström ovat tehneet luettelon Maailman kalojen nimet, jossa kerrotaan suomenkielinen nimi yli 8 000 tavallisimmalle kalalajille. Menticirrhus undulatus on suomeksi käännettynä Hietarummuttaja.
Minna Luukkaisen teoksessa Viitotut elämät : kuurojen nuorten aikuisten kokemuksia viittomakielisestä elämästä Suomessa (2008) kerrotaan, että vaikeampaa kuin tulla ymmärretyksi ovat kuuroihin liitetyt stereotypiat. Toisaalta eri kielestä, "vähemmistökielestä"" johtuvat ongelmat ylläpitävät näitä mielikuvia. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/36061/viitotut.pdf?sequence… . Referaatti väitöskirjasta http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/vammaispalvelujen-kasikirja/tutkimus…
Viittomakieliset Suomessa, toimittanut Anja Malm, 2000 viittaa tähän samaan erilaisuuden ongelmaan. "Erilaisuus on aina ongelma, varsinkin jos itse kuuluu enemmistöön ja "nuo toiset" ovat vähemmistössä".
Kuurojen yhdistysten aktiivit mainitsevat tapaamisessaan,...
Hei,
Olettaisin sinun tarkoittavan kirjaa Noon, Spephen: Keskellä kaupunkia : erään kaupungin tarina - muinaisesta siirtokunnasta metropoliksi. Kirja on vähän tuoreempi kuin muistelit. On julkaistu suomeksi 2005. Mutta vastaa kuvaustasi täydellisesti. Kirjaa on saatavaissa Kouvolan pääkirjastosta, Valkealasta ja Kuusankosken kirjastosta.
Parhaat CD-levykokoelmat pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa ovat Helsingissä Kirjasto 10:ssä ja Itäkeskuksen kirjastossa, Vantaalla Tikkurilan kirjastossa ja Espoossa Sellon kirjastossa.
Kaikkein laajin musiikkikokoelma on Helmet-kirjastojen musiikkivarastossa Tikkurilan kirjaston yhteydessä. Musiikkivarastosta voit lukea lisää alla olevasta linkistä.
Kirjoittamalla Helmet-hakuun hakusanaksi esimerkiksi "blues" ja rajoittamalla aineistolajin CD-levyihin, voi tulossivun vasemman laidan Sijainti-kohdassa vertailla eri kirjastojen kokoelmien blueslevyjen määrää.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.musiikkikirjastot.fi/musiikkiosastot/helmet-musiikkivarasto/
Sanaa sampio ei löytynyt käytettävissä olevista lähteistä: muun muassa Kielitoimiston sanakirja, Synonyymisanakirja, Vanhan kirjasuomen sanakirja ja Suuri kirosanakirja.
Todettakoon, että suomentaja on jo kuollut.
Missähän sarjan kirjassa tuo sanonta on? Valitettavasti meidän ei ole mahdollista lukea läpi sarjan kirjoja. Lisäksi Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluu englanninkielisen sarjan kahdeksasta kirjasta vain neljä.
Suomentajan työ on … parhaimmillaan näkymätöntä, mutta se on silti laadun tae. Nykykääntäjien ammatti-kunta tekee tunnettua taitajan työtä, alan parhaat tekijät osaavat ammattinsa! He hallitsevat niin lähde- kuin kohdekielenkin, he tuottavat suomenkielistä kirjallisuutta, luovat kieltä ja vaikuttavat sen käytäntöihin.
Edellinen kappale on suora lainaus kirjasta Suom. huom. (WSOY), jonka on toimittanut Kristiina Rikman, satojen suosittujen ulkomaisten teosten suomentaja.
Kokoelmassa Rikmanin lisäksi kolmetoista suomentajaa kertoo konkreettisin esimerkein, miten he kääntämisen kokevat ja miten he kääntäjinä toimivat.
Käännöskonventiot muuttuvat ajan myötä. Kääntäminen on luova prosessi. Hyvältä kääntäjältä edellytetään lähtökielen ja –...
Jorge Luis Borgesin novelli "Borges y yo" julkaistiin espanjaksi ensimmäisen kerran tammikuussa 1957 La Biblioteca -lehdessä. Sen jälkeen se julkaistiin Borgesin tekstien kokoelmassa El Hacedor vuonna 1960.
http://letras.s5.com/jlb160709.html
https://jameshalford.wordpress.com/2015/12/01/three-versions-of-borges-…
http://www.encyclopedia.com/arts/educational-magazines/borges-and-i
https://books.google.fi/books?id=YcsWDQAAQBAJ&pg=PT4&lpg=PT4&dq=borges+…
Novellikokoelmassa Halkaisukirvesmies : elämä ja vähäisemmät teot, on sivuilla 208-209 kappale, jonka otsikko on Parhaat synttärit. Mahtaisiko olla proosaruno, en tiedä, en ehkä sanoisi runoksi, mutta muuten teksti vastaa kuvaustasi.
Se alkaa näin:
1 Ihmisen paras ikä on yksivuotiaana. Ei tarvitse välittää mistään, ja saa olla ihan oma itsensä. Jokaisena päivänä oppii enemmän kuin myöhemmin kokonaisena vuotena. Verottaja ei ole kiinnostunut...
Ja päättyy näin:
90 Yhdeksänkymmentä on yksi parhaista vuosikymmenistä. Silloin voi halutessaan vaikka kuolla ja on silti ehtinyt nähdä melkein kokonaisen vuosisadan. Jos jaksaa vielä vuosikymmenen...Sitten on sata ja voi aloittaa taas nollasta!
Buckinghamin palatsista löytyy tietoa esim. seuraavista kirjoista:
Brown, Ivor: Royal homes in colour, Field, D. M.: Great palaces; Baker, Richard: Insider's London; Plimmer, Charlotte: London: a visitor's companion.
Suomeksi siitä kerrotaan (lyhyesti) Lontoota käsittelevissä matkaoppaissa ja Kotilieden artikkelissa (1993; 11 ; s. 8-11, 90-91).
Hakupalvelu http://www.Britannica.com antaa tulokseksi hakusanoilla "Buckingham Palace" sivun, josta löytyy samantyyppistä tietoa kuin edellä mainituista kirjoista. Lisäksi hakutuloksena on linkki Encyclopedia Britannican artikkeliin, ja muutama rakennusta käsittelevä kirja.
Kyselemiäsi ohjeita siitä, miten pakettimersuun saisi moottoripyörän kuljetustilan ja makuupaikan ei löytynyt hakemistani tietokannoista (ALEKSI, EBSCO). Sen sijaan moottoripyöräharrastukseen liittyviä nettisoisoitteita on runsaasti Hämeenlinnan kaupunginkirjaston makupaloissa osoitteessa: http://www.htk.fi/kirjasto/motskat.htm . Neuvoisin selaamaan niitä. Vastaavia autosivuja on osoitteessa: http://www.htk.fi/kirjasto/autot.htm . Moottoriurheilulinkkejä on osoitteessa http://www.htk.fi/kirjasto/urheilu4.htm . Kysymykseen voi hakea vastausta myös Suomen standardisoimisliitosta, osoite: http://www.sfs.fi/standard/index.html
Tähän Irwin Goodmanin eli Antti Hammarbergin säveltämään ja Emil von Reteen eli Vexi Salmen sanoittamaan kappaleeseen en löydä nuottia. Laulu alkaa: "Äiti, tämä päivä on sinun".
"Suomessa kustannetut sävelteokset" -kirjan (Musiikkikustantajat, 1993) mukaan nuotin kustantaja on Fazer Musiikki Oy, mutta en löytänyt nuottia esim. Viola-tietokannasta, joka on nuottien osalta Suomen kansallisbibliografia (https://finna.fi). Kirjan esipuheessa kerrotaan, että "kirjan tarkoituksena on antaa musiikin käyttäjälle tiedot kaikista suomalaisista teoksista, joista on mahdollista saada nuotti". Kirjan tiedot perustuvat Teoston tietoihin. Kappaleesta mainitaan vain nimi, kustantaja, säveltäjä ja sanoittaja. On mahdollista, että kirjan tiedoissa on...
Aurinkovuoteen perustuva juliaaninen ajanlasku ja siihen kuuluva kuusta riippumaton kahdentoista kuukauden järjestelmä vakiintuivat Suomessa kristinuskon mukana. Lounaissuomalaiset kuukausien nimet yleistyivät painettujen kalenterien myötä koko maahan. Nämä olivat paria poikkeusta lukuun ottamatta samat kuin nykyään. Agricolan Rucouskirian (1544) alkuun painetussa jokavuotisessa kalenterissa käytetään vuoden kahdestatoista juliaanisesta kuukaudesta nimiä tammikw, helmenkw, maliskw, hwchtikw, toukokw, kesäkw, heijnekw, mätekw eli kyluökw, syyskw, locakw, marraskw ja talvijkw. Jo 1600-luvulla mätä- eli kylvökuu vaihtui elokuuksi ja talvikuun rinnalle tuli kirkollisen juhlan sävyttämä joulukuu. Tammi- ja helmikuulle löytyy myös vaihtoehtoiset...
Loma-ajoista on keskusteltu jopa melko hiljattain. 25.9.2020 kansanedustaja Hanna-Leena Mattila (kesk.) kysyi, pitäisikö koulujen syys- ja hiihtolomat jakaa useammalle viikolle.
Mikään laki ei estä talvilomien siirtoa toisille viikoille tai jakamista useammalle viikolle. Kunnat voivat päättää itse koulujensa loma-ajoista.
Syynä viikkojen 10-12 suosioon ovat varmaan vakiintunut käytäntö, työnantajien halu ennakoida vanhempien lomatoiveita sekä ylioppilaskirjoitusten ajankohta. Monet lukion opettajat opettavat myös peruskoulun ylempiä luokkia. https://yle.fi/uutiset/3-11563995
Pääsiäisloma on Suomessa melko lyhyt, oikeastaan vain pidennetty viikonloppu. "Kaikille yhteisiä vapaapäiviä ovat pääsiäinen 2.–5.4. ja...
Useimpiin veganismia koskeviin kysymyksiin löytyy vastaus Vegaaniliiton verkkosivuilta. Sieltä selviää myös, mitkä ovat vegaaneille sopivia vaatekuituja.
https://vegaaniliitto.fi/arki/vaatetus/
Neljäs laulu Franz Schubertin laulusarjassa Talvinen matka (Winterreise, op. 89, D. 911) Wilhelm Müllerin sanoihin on nimeltään Erstarrung. Lauluun löytyy kuusi suomennosta Sibelius Akatemian ylläpitämästä laulutekstien suomennostietokannasta Laurasta.
https://laura.uniarts.fi/xwiki/bin/view/Laura/WebHome
Suomennokset löydät täältä:
https://laura.uniarts.fi/xwiki/bin/view/Laura/View?id=e2bc0188241591f76…
Suomennosaikoja ei valitettavasti ole mainittu.
Asema-, vaihde- ja junamiehillä oli kaikilla omat tehtävänsä. Asemamiesten työnkuva vaihteli jonkin verran asemasta ja sen koosta riippuen. Vaatimattomammilla liikennepaikoilla, joilla ei ollut paljon henkilökuntaa, ei voitu tiukasti pitää kiinni siitä, mitä itse kunkin virkatehtäviin kuului.
Asemamies oli eräänlainen aseman yleismies, jonka tehtäviin kuului ottaa vastaan junasta saapuva tavara, siirtää se vaunusta laiturille ja edelleen varastoon sekä vastaanottaa ja kuormata junaan asemalta lähtevä tavara. Asemamies oli vastuussa aseman varastossa olevasta tavarasta luovutukseen saakka. Myös matkatavaroiden vastaanotto ja luovutus kuului asemamiehen tehtäviin, ja toisinaan asemamies tuurasi junamiestä.
Vastaavasti junahenkilökuntaan...
Vuonna 2020 Suomessa oli 51 vähintään 10 000 asukkaan taajamaa.
Tieto löytyy Tilastokeskuksen väestörakennetilastosta: https://stat.fi/tilasto/vaerak
Tilaston taulukoihin pääset tästä linkistä: https://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/?tablelis…
Tiedon saa poimittua taulukosta 11s8 -- Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan, 2020: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_v…
Vuotta 2021 koskevat taajamatiedot julkaistaan 15.12.2022.
