JANAKKALASSA ilmestyi vuosina 1923-1971 Tervakoski oy:n kustantama Tervakosken Kaiku. Se ilmestyi kerran viikossa kaksisivuisena ja keskittyi todennäköisesti enimmäkseen tehdasyhdyskunnan asioihin, joskaan ei kai ollut pelkkä tehtaan tiedotuslehti. Sellaiseksi se virallisesti muuttui vuoden 1972 alusta eikä yrittänytkään kilpailla vuonna 1964 ilmestymisensä alkaneen Kotokulman kanssa. Esim. vuonna 1939 Tervakosken Kaiun levikki oli noin 900 kappaletta (Janakkalan asukasmäärä tuolloin noin 7500-8000).
Janakkala rajoittui 1929 Riihimäen, Hausjärven, Lammin, Vanajan ja Rengon pitäjiin.
RIIHIMÄELLÄ ilmestyi vuonna 1929
Etelä-Suomen Sanomat kolmesti viikossa. Taloudellisten syiden vuoksi se joutui lopettamaan syksyllä 1929.
Riihimäen Sanomat...
Tietoa ei löytynyt kirjallisista lähteistä. Lahden radio- ja tv-museon tutkijan mukaan mastojen väri muutettiin sodan jälkeen eli 1940-luvun loppupuoliskolla. Tutkija ei muistanut tarkkaa vuotta. Syynä oli lentoturvallisuus eli mastojen piti herättää yli lentävien lentokoneiden huomio.
Lisäys (2.11.2016). Lahden kaupunginmuseon julkaisemassa kirjassa Nyt Lahteen! (2016), mainitaan s. 25 seuraavaa: "Nykyiseen väritykseen, lyijynvalkoinen yhdistettynä ilmailuoranssiin, siirryttiin 1949 ilmailuviranomaisten käskystä." Artikkelin radiomastojen historiasta on kirjoittanut Susanna Korhonen.
Tähän kysymykseen saimme apua kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehdilta. Hän pystyi antamaan seuraavan perusteellisen vastauksen:
”Nimi näyttää tosiaan muuttuneen Sitratoriksi tuossa mainitsemassasi 13.5.1981 päivätyssä kaavamuutoksessa. Kaavan numero on 8373.
Päätös nimen muuttamisesta Kitara-aukiosta Sitratoriksi on tehty kaupungin nimistötoimikunnassa 2.12.1980. Tarkempia perusteluja ei nimistötoimikunnan pöytäkirjaan ole merkitty.
Edeltävä asemakaava nro 7300 vuodelta 1976 näyttäisi olleen aika kaaviomainen eikä alue ollut lähtenyt rakentumaan sen mukaan, asemaa ja joitain pääkatuja lukuun ottamatta. Kitara-aukio -niminen tori oli vuoden kaavassa 1976 eri muotoinen ja pienempi kuin Sitratori.
Alue on sitten rakentunut vuoden 1981...
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyvät seuraavat teokset: Päihteetkö ongelma - entäs sitten hoito? , Helsinki, 1999 sekä Selvitys välimuotoisten palvelujen tarpeesta ja toteuttamismuodoista Espoossa - työryhmäraportti/Sosiaali- ja terveyslautakunta, Espoo, 1996. Seuraavat artikkelit käsittelevät myös aihettasi;kaikissa on kirjoittajana Eija Kilgast, artikkelit ovat: Mistä vammainen saa apua päihdeongelmaan? julkaisussa Sosiaaliturva, 1999, 5, s. 21-22, Sininauhaliitto ehkäisemään vammaisten päihdehaittoja, julkaisussa Socius, 2000,1 s. 11, Vammaisten päihdeongelma on tabu, julkaisussa Socius, 2000, 1, s. 9-10. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Plussa- aineistotietokannasta ja artikkelien ARTO- artikkeliviitetietokannasta, jota voit...
Kyselemäsi teos lienee tämä:
Rintala, Jaakko, Rintala Jaana: Outo lintu
Löysin kirjan kuvauksen Kirjasammosta. http://www.kirjasampo.fi/fi
Siellä kirjaa kuvataan näin:
Näitä lajeja et löydä tavallisista lintukirjoista!
Aapiskukko (Repetitio est mater studierum), Ellun kana (Gallina bohemiae), mäkikotka (Citius altius fortius), siipiveikko Auervarae huijaeus)… Outo lintu -hakuteos esittelee lähes viisikymmentä lintulajia, joita ei löydy tavallisista lintuoppaista. Valikoiman taustalla on huumorilla höystetty kansanperinne ja sen rikkaat kielikuvat. Tieteellinen nimistö noudattelee samaa hulppeata linjaa. Eivätkä kuvaukset lajien tuntomerkeistä, elintavoista ja levinneisyysalueista ole aivan tosikkomaisia nekään… Ja mitä sanat...
Sanat tähän lauluun löytyivät pienestä "Jeesuksesta laulan" vihkosesta, joka on painettu 1959 Kristiinassa, kirjapaino Oy Pohjan-miehessä. Laulun sanoittajaa tai säveltäjää ei kerrota.
Erwin Rommel oli natsi-Saksan Afrikakorps-armeijakunnan komentaja. Rommel osoitti tuolloin sotataktista taitavuutta, minkä vuoksi hän sai Wüstenfuchs-lempinimensä. Jo natsi-Saksan propagandakoneisto alkoi luoda kuvaa Rommelista elämää suurempana herrasmiessotilaana, joten hänestä on vaikeaa saada historiallisesti tarkkaa kuvaa.
Sue Graftonin Aakkosdekkareita eli Kinsey Millhone -sarjaa ei ole suomennettu kokonaisuudessaan. Vuonna 2017 menehtynyt Grafton ehti kirjoittaa sarjaan kaikkiaan 25 osaa eli kirjaimet A-Y, mutta niistä on suomennettu ainoastaan osat A-T. Suomennettujen osien lista löytyy mm. Kirjasampo-sivustolta osoitteesta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175917503913, ja koko sarjalistaus löytyy Graftonin omilta verkkosivuilta osoitteesta https://www.suegrafton.com/bookshelf.php.
Suomennettuja osia on kyllä saatavilla kirjastoista. Tarkistin myös, että suomentamattomat osat löytyvät englanniksi joistakin Suomen kirjastoista. Kirjastot kaukolainaavat teoksia toisilleen, joten kannattaa tarvittaessa kysyä sitä...
Molemmat sanat ovat verkkohakujen perusteella kohtalaisen tunnettuja. Suomen murteiden sanakirja -hakuteos olisi varmasti hyvä lähde tässä tapauksessa, mutta toistaiseksi teoksen painettu versio on ennättänyt vasta aakkosvälin a–kurvottaa. Verkossa on aakkosväli a–nihteä.
https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja
Kolmiosainen Suomen sanojen alkuperä -teossarja ei myöskään auta asiaa. Sana tormi tai torma esiintyy joissakin yhteyksissä, esimerkiksi rannikkomurteissa viitaten myrskyyn, tormata myrskytä, rynnätä, syöksyä.
Tantta-sanaa selitetään Kotuksen verkkosivuilla: https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=E…; Onko se sitten ollut...
Aleksis Kiven kirja ei anna Jukolan veljesten äidistä sellaisia tietoja, joiden perusteella olisi mahdollista yksiselitteisesti selvittää, miten hän kuoli. Ylipäänsä veljesten vanhemmista kerrotaan hyvin vähän, ja heidän kuolemaansa käsittelevät osuudet jäävät tavallisesti ohimeneviksi viittauksiksi ilman tarkkoja yksityiskohtia.
"Heidän äitinsä oli kuollut, ja tuli nyt yhden heistä astua isännyyteen -- " (Ensimmäinen luku)
"Jos talonpitoomme toivomme järjestystä ja pysyväisyyttä, niin yksi olkoon esimies ja isäntä. Me tiedämme, että tämä oikeus ja velvollisuus on Juhanin sekä hänen esikoisuutensa että äitimme määräyksen kautta." (Ensimmäinen luku)
"Ja silloinpa isämme ja äitimme kirkastetut haamut astuvat ulos taivaan hehkuvasta...
Vesuri eli Kassara ja Väkipuukko eli Hukari ovat hieman erilaisia esineitä.
Museo määrittelee väkipuukon:"fyysinen kuvaus: Hukari eli väkipuukko. Hukari on nimi lyhyelle, jäykälle miekalle. Tämä hukari on yksiteräinen, ja terä on hieman kaareva. Siinä on puukahva, joka on kiinnitetty nahkahihnalla. Väistin kaartuu toisessa päässä ylös miekan terää kohti ja toisessa päässä taas alas päin" Hukari voi olla myös kaksiteräinen. Linkki Finnan sivulle
Ja vesurin näin:"fyysinen kuvaus: Vesuri. Terä on takorautaa ja sen päässä on nokka. "
Tosin molempien esineiden nimet varmaan vaihtelevat paikkakunnittain ja arkisanastossa kenties sekoittuvat.
Suomen kielitoimiston etymologinen sanakirja kuvaa vesuri-sanan syntyä:"vesa (Agr; yl...
Voit lukea etänä kotimaisia aikakauslehtiä (myös Iltalehti) ePress.-palvelun kautta. Tarvitset vain kirjastokortin (= kortin numeron) ja siihen liittyvän pin-koodin. Linkki palveluun on .https://www.helmet.fi/fi-FI/Epressiin_kirjautumisen_vaihtoehdot(250243)
Etänä voit lukea myös ulkomaisia aikakaus- ja sanomalehtiä PressReader-palvelun kautta. Myös tässä palvelussa tarvitset kirjastokortin numeron ja pin-koodi. Linkki palveluun:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Epressiin_kirjautumisen_vaihtoehdot(250243)
Helsingin kauppakorkeakoulun kirjasto säilyttää Wall Street Journal Europe -lehteä kuluvan vuoden (lehtiluettelo osoitteessa http://helecon.hkkk.fi/kirjasto/yleista/lehdet.html).
Kirjaston osoite on Leppäsuonkatu 9 E.
Wall Street Journal -lehden verkkoversio on osoitteessa http://interactive.wsj.com/home.html
Helposti Haltista ei löydy tietoja . Teoksessa Taseet ja taustat, joka on isohkojen kirjastojen käsikirjastoissa, on lyhyt talousinfo yrityksestä, mutta vastaavat tiedot olette varmasti jo saaneet yritykseltä itseltään. Tässä olisi lisäksi viitetiedot parista Halti oy:tä käsittelevästä artikkelista.
Hirvikorpi, Helinä: Reppu ja reissumies - Halti Talouselämä 1995: 37 s. 29.
Halti: Sporttimyyjä 1998: 7, s. 11-12. Yrityksellä ei vielä ole omaa www-sivua.
Tästä kirjasta löytyy aika paljon valokuvia entisajan cowboysta:
The old west : the cowboys. New York: Time-Life Books, 1973.
Tästäkin löytyy paljon poseeraavia ihmisten valokuvia, mutta näistä ei näe ovatko he cowboyta:
Rosa, Joseph G: Age of the gunfighter - the taming of the West: men and weapons on the frontier 1840-1900. London : Tiger Books International, 1996.
Voit myös etsiä entisajan cowboyvalokuvia esim. Yahoon kuva-arkistosta:
http://images.search.yahoo.com/
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy melko runsaasti kivirakentamiseen liittyvää kirjallisuutta. Kirjat ovat enimmäkseen englanninkielisiä, mutta sisältävät varmasti innostavaa kuvitusta.
Tässä esimerkkejä:
Qvist Leif. Pihan ja puutarhan kiveykset. WSOY 2004
Bridgewater Alan. Paths, steps & patios for the garden: including 16 easy-to-build-projects. New Holland 2003
Reed David. The art & craft of stonework: drystacking, mortaring, paving, carving, gardenscaping. Lark Books 2002
Haun voi tehdä osoitteessa
http://www.helmet.fi/
Valitse aihehaku ja käytä hakusanaa kivityöt
Keravan kaupunginkirjastossa on kirjasarja Kansojen kirjallisuus ja osa 8 näyttäisi tällä hetkellä olevan paikalla ja lainattavissa. Kirjailija Emily Brontesta on kirjastossa kirjoja, mutta ei suomenkielisiä. Englanninkielellä kirjastossa on ainakin Brian Wilksin elämäkerta The Brontes.
