Turun kaupunginkirjastossa Jamaikasta kertovat tietokirjat löytyvät hyllyluokasta 48.356 . Suomeksi tosin vain Annie Wilsonin Jamaika (1992), siksi kannattaakin aiheesta hakea hieman laajemmin eli etsiä tietokirjoja jotka käsittelevät koko Karibianmeren aluetta, esimerkiksi Maailma tänään 4: Meksiko, Keski-Amerikka, Karibianmeri (1996) (hyllyluokka 40).
Netistä etsiessänne katsokaa Monikulttuurisen kirjaston maailma-info sivut http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm Jamaikan kohdalta, sieltä löytyy hyviä linkkejä eteenpäin, suurin osa tosin englanniksi.
Sosiaalisesta tuesta teollisuusyrityksen työterveyden osana ei löytynyt tutkimusta, mutta
esim. Jussi Vahteran väitöskirjassa "Työn hallinta, sosiaalinen tuki ja terveys" (1993) on tutkittu Raision kaupungin palveluksessa ollutta henkilöstöä. Tutkimus löytyi aineistorekisteristä asiasanoilla "työterveys" ja "sosiaaliset suhteet". Työterveyslaitoksen julkaisemassa teoksessa "Työpsykologia: terveys ja työelämän laatu" (1987) on artikkeli "Psykologin toiminta työterveyshuollossa". Asiasanalla "työpsykologia" löytyy yleensäkin useita viitteitä, esim. Keijo Halosen bibliografia "Työpsykologian tietolähteet" (1994).
Artikkeliviitteitä voi etsiä CD-ROM-tietokannoista Aleksi ja CD-Kati, esim. asiasanoilla "työterveys" ja "yritykset" löytyy Liisa...
Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimiston sanakirjasta löytyvät sanat kolmiapila ja neliapila, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ sekä apilanlehti. Näiden perusteella voisi päätellä, että kolmiapilan lehti ja neliapilan lehti ovat ainakin oikein. Yhdyssanasääntöjen perusteella voisi ajatella, että kolmiapilan lehti ja neliapilan lehti ovat oikein, mutta saattaisi olla että sääntöjen mukaan hyväksyttäisiin myös kolmiapilanlehti jne. http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/112, siellä sanotaan että, kun sanajonon ensimmäisenä osana on muu kuin perusmuodossa oleva substantiivi, kyseessä on joko yhdyssana tai erillisten sanojen muodostama sanaliitto. Jos sanajono muodostaa merkityskokonaisuuden tai on muuten termimäinen,...
Siina- ja Sina-nimien alkuperästä on kyselty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta aiemminkin. Tällöin on kyselty myös kyseisten nimien nimipäivästä. Sina-nimeä ei löydy toistaiseksi suomenkielisestä nimipäiväkalenterista, mutta Sinat ja Siinat voivat juhlia nimipäiväänsä kahtenakin eri päivänä: Ortodoksisessa kalenterissa Siina-nimeä pidetään johdoksena Sinaida-nimestä, ja ortodoksisessa kalenterissa Siinan ja Sinaidan päivää vietetään 11.10. Epävirallista Sinan nimipäivää voidaan viettää myös 2.9. Sinin nimipäivänä.
Lisää Sina-nimestä voit lukea näiltä sivuilta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/siina-nimen-merkitys-ja-alkupera
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-tytonnimi-siina-tulee-mita
https://www.nimipaivat.fi/2.9.
Kyseessä on kuuluisa suomalainen maantieteilijä J.G.Granö. Hänen tunnetuin teoksensa on "Puhdas maantiede: tutkimusesimerkeillä Suomesta ja Virosta valaistu metodologinen selvitys", joka ilmestyi saksaksi vuonna 1929 ja suomeksi 1930. Suomenkielinen kirja on ainakin Helsingin yliopiston Maantieteen laitoksen kirjastossa http://www.helsinki.fi/ml/maant/kirjasto.html ja Opiskelijakirjastossa http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi
Teoksesta ilmestyi pari vuotta sitten uusi, englanninkielinen painos joka on myös Maantieteen laitoksen sekä Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa.
Lisätietoja saa mm. Tieteessä tapahtuu -lehden numerossa 1998/4. Sama teksti on Internetissa osoitteessa http://www.tsv.fi/ttapaht/984/grano.htm
Tiedot...
Mene osoitteeseen http://www.libplussa.fi, paina Helsinki (haku kohdistuu aina kaikkien kaupunkien tietokantoihin!) > klikkaa tekstissä kohtaa TARKENNETTU HAKU (ensimmäisellä rivillä) > siirrä valinta hiirellä klikkaamalla tyhjää ympyrää kohdassa ”tekijä tai esittäjä” > kirjoita hakulokeroon Fischer-Dieskau > paina tekstirivin "ja tarkenna tarvittaessa" alapuolella olevaa alaspäin osoittavaa nuolta ja klikkaa kohtaa TEKIJÄ > kirjoita toiseen hakulokeroon sanan ON jälkeen Händel > rivillä "näytä" paina lokeron "kaikenlaisia teoksia" oikealla puolella olevaa alaspäin osoittavaa nuolta ja klikkaa VAIN CD-LEVYJÄ > paina TEE HAKU.
Saat vastaukseksi vain yhden CD-äänilevyn (Händelin oratorio Saul, HWV 53, lainattavissa...
Sinun kannattaisi ottaa yhteyttä Suomen sukututkimusseuraan, he vastaavat sukutukimukseen liittyviin kysmyksiin. Sukutukimusseuran yhteystiedot ovat:
Suomen Sukututkimusseura
Liisankatu 16 A
00170 Helsinki
Puhelin: (09) 278 1188
Faksi: (09) 278 1199
Sähköposti: seura@genealogia.fi
Suomen sukututkimusseuran kotisivut löytyvät internetistä: http://sss.genealogia.fi/sss/
Pohjatietoa tekijänoikeuksista löytyy opetusministeriön
tekijän oikeussivuilta http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/?lang=fi
Sieltä kannattaa jatkaa linkityksen kautta sivulle, josta löytyy tietoa kansainvälisestä tekijänoikeudesta. Kuvien osalta kannattaa tarkastaa Kuvaston sivusto http://www.kuvastory.fi/
josta löytyy mm. tietoa tekijänoikeudesta ja oikeudesta valokuvaan.
Tekijänoikeusjärjestön Kopiosto-sivustosta http://www.kopiosto.fi/ löytyy lisää aiheesta.
Voit palauttaa kirjat ja mieluiten siihen kirjastoon mistä ne on lainattu. Kirjoista menee myöhästymismaksujen enimmäismäärä eli 6 euroa/kirja.
Jos et ole käyttänyt kirjastokorttiasi vuoden 1979 jälkeen tietosi on poistunut asiakasrekisteristämme. Uuden kortin saat ottamalla kuvallisen henkilöllisyystodistuksen mukaan.
Kirjastopalveluista löytyy tietoa kotisivuiltamme osoitteesta http://www.lib.hel.fi/
Samaa sukupuolta olevien parisuhteen rekisteröinti on ollut Suomessa mahdollista 1.3.2002 alkaen.
Väestörekisterikeskuksen tilastoista ilmenee, että vuoden 2002 loppuun mennessä oli 456 paria rekisteröinyt parisuhteensa, näistä naispareja 207 ja miespareja 249.
Lähde: http://www.vaestorekisterikeskus.fi/
Tietoa ankoista voit etsiä esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 asiasanalla ankka tai luokalla 67.44 (kotieläintalouden näkökulmasta). Jos et halua tulokseesi kaunokirjallista aineistoa, voit rajata haun koskemaan ainoastaan tietokirjallisuutta.
Viitteitä ankoista kirjoitettuihin artikkeleihin löydät kotimaisten artikkeleiden viitetietokannoista Aleksista tai Artosta, joita voit käyttää kirjastossa. Etsi asiasanalla ankka. Tulokseksi pitäisi tulla tietoa Aku Ankan ohella myös tavallisista ankoista.
Voit etsiä kirjallisuutta esimerkiksi Kuntatiedon keskuksen kautta kuntaliiton kirjaston kirjatietokannasta (PrettyLib) internetosoitteessa
http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;145;30546;1042
Asiasanalistasta löydät asiasanat, joilla voi hakea. Mm. seuraavat kaksi teosta löytyivät asiasanoilla tilankäyttö: Raatikainen, Seppo: Tilojen hallinta, hoito ja käyttö kunnissa, Oulun yliopisto, 1996 ja Viinikka, Jarmo: Kuntien kiinteistötoimi muutoksessa, Suomen kuntaliitto, 1996.
Aivan uutta aineistoa ei löytynyt, mutta voit etsiä aihealueesi liittyvillä muilla asiasanoilla lisää. Myös vapaatekstihaku on mahdollinen.
Asiasanoja, joita voit käyttää ovat esim. kunnat,kunta-ala, tilat, tilankäyttö, kiinteistöhallinto, kiinteistönhoito...
Helmet-tietokannasta löytyy kohtalaisesti ruotsinkielistä aineistoa lukoita varten. Kannattaa mennä Sana-hakuun ja kirjoittaa hakukenttää esim. fysik, kemi, biologi jne, ja sen jälkeen valita kieleksi ruotsi ja aineistoksi kirjat ja klikkaamalla Hae-painiketta saat aineiston esiin. Mikäli haettua aineistoa ei löydy Helmetistä, voi selata myös muiden kirjastojen tietokantoja osoitteesta:
http://www.kirjastot.fi/
Mikäli aineistao ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista voi tehdä kaukolainapyynnön oman kotikirjaston kautta.
Maa- ja elintarvike-talouden tutkimuskeskuksesta (MTT) on ilmestynyt suppeahko historiikki, joka on keskittynyt maataousteknologian historiaan (Sata vuotta tutkittua maataloustekniikkaa / Marja Kallioniemi (toim.)
2002). Se on luettavissa myös verkkoversiona (http://www2.mtt.fi/cgi-bin/formmail_jukuri.cgi).
MTT:n kotisivulla on myös lyhyt historiikki sen toiminnasta.
(http://www.mtt.fi/index.html)
Suomenhevosista, niiden historiasta ja jalostuksesta on myös kattavia nettisivustoja:
http://www.suomenhevosliitto.fi/linkit.php
http://www.suomenratsut.fi/page.php?page=23
http://www.mtt.fi/ajankohtaista/tietopaketit/maatiaiset/hevoset.html
http://www.mtt.fi/tutkimus/kotielaimet/hevostalous.html
Voit palauttaa lainaamasi teokset mihin tahansa HelMet-kirjastoon. HelMet-kirjastoja ovat Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen toimipisteet.
Lahden kaupunginkirjastossa on myyty parin vuoden ajan kangaskasseja ja niihin on painettu teksti: "Oikorata tietoon ja elämyksiin". Kangaskassien uudemmassa painoserässä lukee "Elämäniloa ja sivistystä".
Tämä lienee etsimäsi kirja, vaikka nimen alku ja loppu ovatkin päinvastoin:
Crumbaugh J. C., Maholick L. T.
The purpose-in-life test: manual of instructions
(Psychometric Affiliates, 1969)
Kirjaa ei näytä löytyvän suomalaisista kirjastoista, eikä ihan lähimaidenkaan. Maailmanlaajuisen kirjastotietokanta WorldCatin mukaan se on vain British Libraryn kokoelmissa:
http://www.worldcat.org/
http://catalogue.bl.uk/F/TADD8F9N83RP39YAL6QSBNJSLJ9PX77ERQBYNB8PDJ8J8N…
Voit pyytää kirjan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta tai netitse. Helsinkiläiselle kaukolaina British Librarysta maksaa 25 euroa.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Suomen yleisistä kirjastoista kirjaa näyttää olevan vain Helsingissä, josta se on tällä hetkellä lainassa. Kirjasta voi tehdä kaukolainatilauksen, jolloin se tilataan Helsingistä kirjan palauduttua edelliseltä lainaajalta.
Aalto-kirjastojen kaukolainatilaus: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=j_kauko
Jyväskylän kaukopalvelun yhteystiedot: http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/maakunta/kaukopalvelu
