Vuonna 2020 Suomessa oli 51 vähintään 10 000 asukkaan taajamaa.
Tieto löytyy Tilastokeskuksen väestörakennetilastosta: https://stat.fi/tilasto/vaerak
Tilaston taulukoihin pääset tästä linkistä: https://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/?tablelis…
Tiedon saa poimittua taulukosta 11s8 -- Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan, 2020: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_v…
Vuotta 2021 koskevat taajamatiedot julkaistaan 15.12.2022.
Helmikuun pituus, ja koko gregoriaaninen kalenteri, perustuu roomalaisten ajanlaskuun. Varhaisella ajalla roomalaisilla oli noin kymmenen vaihtelevan pituista kuukautta, ja kalenterivuoden pituus oli vain 304 päivää - loppuvuodella ei niinkään ollut merkitystä, sillä se ei ollut viljelykautta.
Vuoden 700 eKr Rooman toinen kuningas Numa Pompilius antoi tarkemman muodon kalenterille: vuoden pituudeksi tuli 355 vuorokautta, ja kuukausia oli 12, joiden pituudet olivat joko 29 tai 31 päivää. Roomalaiset nimittäin pitivät parittomia numeroita onnekkaampina kuin parillisia. 355 vuorokauden pituinen vuosi noudatti suunnilleen kuun oikeita vaiheita, mutta se ei pysynyt vuodenaikojen vaihtumisen perässä. Siksi noin 450 eKr alettiin joka...
E-kirjastosta vastaa Kansalliskirjasto. Tällä hetkellä e-kirjasto ei toimi selainversiona, mutta tarkemmin siitä, koska e-kirjasto saadaan toimimaan selaimessa sekä miksi näin on toimittu julkaisemisessa, osaa vastata Kansalliskirjaston henkilökunta, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-yhteystiedot, e-kirjasto-posti@helsinki.fi.
Asema-, vaihde- ja junamiehillä oli kaikilla omat tehtävänsä. Asemamiesten työnkuva vaihteli jonkin verran asemasta ja sen koosta riippuen. Vaatimattomammilla liikennepaikoilla, joilla ei ollut paljon henkilökuntaa, ei voitu tiukasti pitää kiinni siitä, mitä itse kunkin virkatehtäviin kuului.
Asemamies oli eräänlainen aseman yleismies, jonka tehtäviin kuului ottaa vastaan junasta saapuva tavara, siirtää se vaunusta laiturille ja edelleen varastoon sekä vastaanottaa ja kuormata junaan asemalta lähtevä tavara. Asemamies oli vastuussa aseman varastossa olevasta tavarasta luovutukseen saakka. Myös matkatavaroiden vastaanotto ja luovutus kuului asemamiehen tehtäviin, ja toisinaan asemamies tuurasi junamiestä.
Vastaavasti junahenkilökuntaan...
Nimi Anton tulee kreikkalais-latinalaisesta sukunimestä Antonius. Antonius-nimen merkitys on kuitenkin valitettavasti epäselvä, varmaa tietoa nimen meriktyksestä ei siis ole. Nimeä on selitetty muun muassa sanalla antius, joka tarkoittaa edessä seisovaa tai esimiestä
Kustaa Vilkuna: Etunimet (1990)
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-nimen-anton-alkupera?language_con…
According to the Finnish national bibliography (FENNICA) there is
only one translation, a radio play based on this novel. The finnish
title is "Paljastava sydän"
Here's the record from FENNICA:
TEKIJÄ: Poe, Edgar Allan
NIMEKE: Paljastava sydän : novelli / kirj. Edgar Allan Poe ;
Yleisradiolle suom. Pekka Markkula ; [dramaturgi:] Ari Koskinen
JULKAISTU: [Hki] : Yleisradio, 1984
ULKOASU: [2], 8 lehteä ; 30 cm
ALKUTEOS: The tell-tale heart
ISBN: (nid.)
NBN: f860037
UDK: 820-2
Turussa toimineen lukkari-urkurikoulun toimintakertomusta ei valitettavasti löytynyt käyttämistäni tietokannoista (Fennica= Suomen Kansallisbibliografia, Volter=Turun yliopiston aineistotietokanta). Tietoa aiheesta kannattaa etsiä Kaarlo Jalkasen kirjasta "Lukkarin- ja urkurinvirka Suomessa 1870-1918". Aiheeseen liittyvää aineistoa voisi löytyä enemmän Helsingin yliopiston kirkkohistorian laitokselta ja Åbo Akademin kirjastosta.
Päivälehden museossa voit hakea ja lukea vanhempia artikkeleita – tulostusmahdollisuutta ei ole. Joka tapauksessa lehden vuosi ja numero selviää. Museoon on vapaa pääsy ja se on avoinna ti-su klo 11-17 osoitteessa Ludviginkatu 2-4 00130 Helsinki.
Ulkomaisia linkkejä löytyy runsaasti hakufraasilla ”Katyn massacre”. Esimerkiksi tässä sivustossa on myös laaja lähdeluettelo ja linkkilista: http://www.geocities.com/Athens/Troy/1791/
L. M. Montgomerystä löytyy tietoja Mervi Kosken teoksesta Ulkomaisia nuortenklassikoita Aarresaaresta Pulskaan Mustaa(2000), kirjaa näyttää olevan kotikirjastossasi.Intenetistä löytyy ainakin kaksi englanninkielistä sivua tästä kanadalaisesta kirjailijasta: http://www.uxbridge.com/people/maud.html ja http://www.gov.pe.ca/lmm/index.php3
Second stepistä löytyy tietoa esimerkiksi seuraavasta teoksesta: The code of ethics of social work: the /ed. by David Watson, London R&KP, 1985. Kirjaa voi tiedustella Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastosta, yhteystiedot linkissä http://www.valt.helsinki.fi/kirjasto/. Internetistä löytyivät seuraavat linkit:
http://www.cfchildren.org/program_ss.shtml
http://www.agendaforchildren.org/pages/ssfact.shtml
http://www.thesecondstep.org/programs/support.shtml
http://www.ccmckids.org/vpp/secondstep/
Lisäksi kannattaa ottaa yhteyttä Helsingin Yliopiston Käyttäytymistieteiden kirjaston tietopalveluun, yhteystiedot ja ohjeet linkissä http://www.helsinki.fi/behav/kirjasto/palvelut.html#ti
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta löytyy esimerkiksi seuraavat suomalaista muotia ja vaatetuskulttuuria käsitelevät teokset:
Visio ja taito : suomalaisen muodin viisi vuosikymmentä
Isotalo, Merja:
Talon tavat ja väen vaatteet : suomalaisen tapa- ja vaatetuskulttuurin opinto-opas
Suomalaisista kansallispuvuista on useita hyviä kirjoja. Voit etsiä niitä HelMet-aineistohaulla käyttämälä hakusanoja "kansallispuvut and suomi"
HelMet-aineistohaku löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi
Tutustu myös seuraavaan linkkilistaan:
http://www.makupalat.fi/muoti.htm
Ongelmanratkaisutehtäviä, psykologisia pelejä ja testejä löytyy mm. De Carlon Psykologiset pelit ja leikit. Kirjaston kokoelmista löytyy myös erilaisia päättely- ja numerotehtäviä Mensa-älyjumppa -kirjoista.
Virpi Slotten yms. kirjoittamassa artikkelissa Kasvatuslehdessä (2002 nro 3) pyritään vastaamaan, mitä ja miten hoitoalan opiskelijoiksi pyrkiviä testataan.
Neiti Etsivä-sarjan kirjoittajaa Carolyn Keeneä ei oikeastaan ole olemassakaan, vaan sarjan loivat amerikkalainen kustantaja Edward Stratemeyer ja hänen apulaisensa kirjailija Mildred Wirt Benson jo 1930-luvun alussa. Sarjalla on sittemmin ollut monia eri kirjoittajia. Tämä tieto löytyy mm. seuraavasta kirjasta: Rättyä, Kaisu: Mysteeri ratkaistavana - ulkomaisia nuorten sarjakirjoja, 1997. Kirjan saatavuuden voit tarkastaa osoitteesta: http://nettikirjasto.lahti.fi/
Muita Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastauksia Carolyn Keenestä löytyy arkistosta,
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanalla Keene Carolyn.
Seuraavissa kirjoissa on muutamia hyviä Internet-tehtäviä:
- Tiedonhakijan teho-opas, 2001
- Ari Haasio: Internet-tiedonhaun opas, 2003
Kirjastot.fi sivustosta löytyy osoitteita verkkotiedonhaun sivuille http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tiedonhaku/perusteita/ ja tietoa verkkotiedonhausta http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tiedonhaku/perusteita/hakutavat/.
Tehtäviä oli esim. sivulla
http://myy.helia.fi/~torir/tiha/tehtava2.htm . Muita
http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/koulutus/verkkokurssi/que…
Internetissä on useita kirjastojen tekemiä tiedonhakusivustoja, mutta monet niistä opastavat kirjastojen aineistotietokantojen haussa.
Martti "Huuhaa" Innasen kirjoittamista kirjoista Helsingin kaupunginkirjaston kirjavaraston kokoelmissa ovat Frank Armoton, jännitysromaani ja Lippa vinossa. Lisäksi äänikirjana kuunneltavissa on Horolan Elinan ihmeelliset seikkailut, joka on hankittu pariin kirjastoon pääkaupunkiseudulla. Lisäksi häneltä on julkaistu kirja nimeltä Seikkailu viitakossa ja äänite Martti "Huuhaa" Innanen muistelee. Ainakin kirja on mahdollista saada kaukolainaksi muutamasta maakuntakirjastosta.
Valitettavasti ei ole. Kirjastoilla ei ole käytössään sellaista listaa / järjestelmää jonne voisi ilmoittautua jonottamaan mahdollisesti joskus poistettavia kirjoja.
Little Hercules hakusanalla löydätte Googlesta paljon sivuja ja jopa videoita Richard Sandrak-nimisestä lapsivoimailijasta:
Kotisivu löytyy mm. osoitteesta http://www.richardsandrak.com/
ja artikkeli englanninkielisestä WIKIPEDIAsta sivulta
http://en.wikipedia.org/wiki/Richard_Sandrak
Suomeksi löytyy Internetistä sangen vähän tietoa, joten kuulumiset täytyy lukea englanniksi.
Kirjaa Jenkins, Gerald/ Bear, Magdalen: Sonnenuhren zum Ausschneiden – eine Sammlung von funktionsfähigen Sonnenuhren und Weltzeituhren zum Ausschneiden. München: Ludwig, 1997, ISBN 3-7787-3615-9, ei näytä löytyvän Suomen kirjastoista. Voit tehdä kirjasta kaukolainapyynnön verkkosivullamme http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/. Suomesta tai Pohjoismaista tullut kaukolaina maksaa 4 euroa, muualta Euroopasta, esim. Englannista saatu kaukolaina 25 euroa. Lisätietoja voi kysyä kaukopalvelustamme, puh. 09-31085433
Kysymänne Helvi Hämäläisen runo on nimeltään
Joutsenen purema, ja se löytyy Hämäläisen runoteoksesta Punainen surupuku: runoja.
Se on WSOY:n kustantama ja julkaistu 1958.
Ainakin Turun sanomat, Uusi Aura ja Åbo underrättelser löytyvät mikrofilmeinä tuolta ajalta. Mikrofilmejä voi käydä lukemassa esim. Turun kaupunginkirjastossa.
