Iskelmäteksteissä käytetään usein "itsestäänselvyyksiä". Musiikkiin yhdistettynä ne luovat vahvan tunnekokemuksen, johon suuri joukko ihmisiä voi samaistua. Olen suomalainen -tekstin kirjoittaja Raul Reiman (1950-1987) oli taitava sanankäyttäjä. Reiman ei kääntänyt suoraan Toto Cutugnon alkuperäisen L'italiano -kappaleen tekstiä, vaan muokkasi sen tunnelmasta oman, suomalaisen version.
Raul Reimanista on julkaistu elämäkerta v. 2006.
Paavo Väyryselle on myönnetty Suomessa ainakin Suomen Leijonan ritarikunnan suurristi sekä Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan komentajan arvonimi. Ulkomaisia kunniamerkkejä on todennäköisesti enemmänkin, koska Väyrynen on toiminut useaan otteeseen ulkoministerinä.
Heikki Poroila
Tdetaan, että juliaaninen kalenteri on peräisin Roomasta. Ajanlasku pohjautuu aluksi kuunkiertoon maapallon ympäri, sittemmin aurinkovuodeen joka oli silloin jo 12 kuukautta, mutta jotta voitiin päästä vuodenaikojen kanssa yksiin, jouduttiin joka toiseen vuoteen lisäämään aina karkauskuukausi. Aluksi päiviä oli vain 354 vuorokautta. Tämä kävi pidemmän päälle roomalaisille liian sekavaksi, ja he päättivät pidentää vuotta 365 päivään, johon lisättiin joka neljäs vuosi karkauspäivä. Tämä muistuttikin egyptiläistä kalenteria. Se, miksi vuosi alkaa tammikuun ensimmäinen päivä, lähti siitä, kun roomalaiset vaihtoivat konsulien viran alkamispäivän maaliskuusta tammikuun ensimmäiselle päivälle. Lisää tietoa löytyy linkeistä.
https://fi...
Whatsapp ei automaattisesti tee varmuuskopioita lähetetyistä ja vastaanotetuista viesteistä. Mikäli tilin haltija ei itse varmuuskopioi tilinsä tietoja, niiden takaisin saaminen on käytännössä mahdotonta.
Malaguena Salerosa -kappaleen nuotit myös kitaralle löytyvät teoksesta: All-time Spanish favorites : complete Spanish lyrics, music and guitar chords. Kyseinen teos on saatavilla Kauhavan pääkirjastosta. Nuotit voi halutessaan tilata lähimpään kirjastoon.
Jenny Hanin Pojille, joita joskus rakastin -trilogian jatko-osien (P.S. I still love you ja Always and forever, Lara Jean) piti alunperin ilmestyä vuoden 2019 aikana. Suomennosten julkaisu on kuitenkin viivästynyt syistä, joita ei ole eritelty. Tämän hetkisen tiedon...
Amerikkalaisia joukkoja on ollut Saksassa toisen maailmansodan päättymisestä saakka. Tällöin Saksa jaettiin liittoutuneiden (Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska, Neuvostoliitto) kesken neljään miehitysvyöhykkeeseen. Jo ennen vuonna 1955 tapahtunutta miehityskauden päättymistä solmittiin sopimus, joka mahdollisti USA:n ja seitsemän muun puolustusliitto NATOn jäsenmaan pitää joukkojaan Saksan alueella tämän jälkeenkin. Saksa oli yksi maista, joissa sijaitseviin Yhdysvaltain sotilastukikohtiin alokkaita sijoitettiin.
Enimmillään amerikkalaissotilaita on Saksassa ollut noin 200 000. Nykyisin heitä on noin 35 000. Väistyneen presidentti Trumpin pyrkimyksenä oli vähentää joukkoja noin kymmenellä tuhannella sotilaalla, mutta nykyinen...
Sanonnasta on kaksi versiota, "pihlaja ei kanna kahta taakkaa", ts. sekä marjoja että lunta, sekä "jos on paljon pihlajanmarjoja, tulee paljon lunta". Molemmat käsitykset on tunnettu jo pitkään, ks. https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22ei%20pihlaja%20kahta%20taakkaa%20kanna%22&orderBy=RELEVANCE sekä https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/914256?term=on&term=paljon&term=lunta&term=pihlajanmarjoja&term=tulevat&term=tule&term=tuli&page=32
Ennen vuotta 2005 työeläkettä alkoi kertyä 23 vuoden iästä alkaen. Vuosina 2005-2016 eläkettä kertyi kaikesta yli 18-vuotiaana tehdystä työstä. Vuodesta 2017 alkaen eläkettä on kertynyt työntekijöille 17 ikävuodesta ja yrittäjille 18 ikävuodesta lähtien.
lähde: https://www.tyoelake.fi/tyoelakeote/miten-tyoelakeotetta-luetaan/
Sanakirja.org -sivuston mukaan sana mille esiintyy useissa kielissä. Esimerkiksi ranskassa mille tarkoittaa numeroa tuhat, mailia ja (esim. tikkataulun) napakymppiä. Viron mille tarkoittaa jonka, kenen. Italian mille grazie eli tuhannet kiitokset. Latinaksi maili, Rooman valtakunnan mittayksikkö mille passuum on tuhat askelparia.
Lassi Nummella on kokoelmassaan Lähdössä tänään (1977) runo, joka alkaa sanoin "niin kauan kuin olemme tällä rannalla", mutta jatko ei täsmää kysymyksen säkeiden kanssa. Vaikuttaa siltä, että tässä esitetyssä muodossa runoa ei ole muualla kuin osana Aulis Sallisen laulusarjaa Elämän ja kuoleman lauluja. Ondine-yhtiön vuonna 1995 julkaiseman Elämän ja kuoleman lauluja -CD:n tekstivihkosen mukaan Sallisen tarkoitus oli ensin käyttää Nummen Requiem-kokoelman runoja, jotka Leonid Bashmakov oli säveltänyt vuonna 1989. Runoilijaa runojen kaksoiskäyttö kuitenkin häiritsi, ja niin Sallinen sai käyttöönsä uuden runosarjan, joka paremmin vastasi säveltäjän omaa maailmankatsomusta.
20152205_suomi.pdf (yle.fi)
Kyseinen kohta kokonaisuudessaan kuuluu seuraavasti:
Valtiosääntömme ei jäjittele naapuriemme lakeja, vaan me olemme
enemmin esikuvana toisille kuin heidän matkijoitaan. Valtiotamme
sanotaan demokratiaksi: siina on päätösvalta kansalaisten
enemmistöllä eikä vähemmistöllä. Yksityisiä riitoja ratkaistaessa
ovat kaikki kansalaiset tasa-arvoisia lain edessä, mutta arvonanto,
jota henkilö jostakin syystä saa osakseen, ei perustu yhteisön
näkökannalta siihen, että kuuluu johonkin tiettyyn kansanluokkaan,
vaan hänen persoonallisiin ansioihinsa.
Lähde: Thukydides. "Peloponnesolaissota". 1995. s.116 Toinen painos.
Ensimmäinen painos 1964. Käänös J.A. Hollo
Kirjastolautakunnan varajäsenet vuosina 2001-2005 ovat Risto Rintamäki (KOK), Tapio Korhonen (SDP), Maija Raatikainen (VIHR), Tellervo Vallius (SKL), Hans Beijar (SFP). Tiedot löytyvät Vaasan kaupungin kotisivulta (http://www.vaasa.fi )(hallinto -> päätöksentekijät -> lautakunnat -> kirjastolautakunta).
Lahden suurin kirkko on Alvar Aallon suunnittelema Ristinkirkko, jonka kokonaispinta-ala on 1228 m2. Istumapaikkoja on 1150. Lisätietoja löytyy teoksista Hämeen läänin kirkot ja Suomen kirkot ja kirkkotaide 2. Lahden luterilaisten seurakuntien kirkkoja on esitelty myös Lahden seurakuntayhtymän sivuilla osoitteessa http://www.evl.fi/lahti/ (Kirkot).
Helmet-haulla ei löytynyt yhtään pelkästään lintutornin rakentamista käsittelevää teosta, mutta Pekka Borgin kirjassa ”Luonnon- ja maisemanhoidon opas” on kuvattu lintutornin suunnittelua muutamalla rivillä. Asiaa on havainnollistettu valokuvilla ja piirroksilla (s. 156-159). Internetistä löytyy runsaasti lintutornien kuvia ja rakennushankkeiden kuvailuja, mutta ei valitettavasti varsinaisia rakennusohjeita. Yliopistokirjastojen yhteisluettelo Lindasta löytyi viittaus Antti Karlinin ja Esa Niinivirran teokseen ”Lintutorniopas” . Kirjaa voi kaukolainata http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp ja kaukolaina maksaa 4 € . BirdLife Suomi ry:n toimistossa on myös tämä kirjanen, ja he voivat ottaa siitä kopioita http://www.birdlife.fi...
Suomeksi ei löytynyt mitään tyhjentävää sivustoa säähavaintoilmapalloista mutta englanniksi kyllä:
http://www.usatoday.com/weather/tg/wballoon/wballoon.htm
http://en.wikipedia.org/wiki/Weather_balloon
http://www.infoplease.com/ce6/sci/A0851701.html
Karistosta vastattiin Anni Polvan Tiina-sarjan erilaisia ulkoasuja koskevaan tiedusteluun seuraavasto: Tiina-kirjoja on ilmestynyt yhteensä 29 kappaletta, joista 21 ensimmäistä punaselkäisenä versiona. 21. eli viimeinen punaselkäisenä
ilmestynyt on nimeltään Tiinalle otetaan pikkusisko.
Opetusministeriö vastaa yhdessä lääninhallitusten kanssa kuntien ylläpitämien yleisten kirjastojen kansallisesta perustilastoinnista. Muiden kuntien tilastoja voi etsiä mm.sivuilta http://tilastot.kirjastot.fi/
ja perustietoa OPM:N tilastoinneista http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/tilastot/index…
Tampereen kaupunginkirjasto mittaa tilastoinnissaan kirjaston käyttöä ja tällöin uusinnat tilastoidaan kokonaislainalukuun. Vuonna 2004 uusintoja lainoista oli 35 %. Kirjastossamme uusintoja voi tehdä useammalla tavalla; Internetissä, puhelimitse, palautuksessa virkailijan avulla tai kirjaston yleisömikroilla.
Työsuoritteisiin ei uusintoja lasketa. Työsuoritetilastoihin tulevat vain ns. ensilainat, jotka tehdään...
Muun muassa kirjastot.fi -sivulta löytyy yleisten kirjastojen yhteisesti ylläpitämä, siis kirjastonhoitajien kriteereillä valittu linkkikirjasto. Se noudattelee kirjastoluokitusta. Kielet ovat luokassa 8.
Alla on suora osoite sivulle:
http://
www.kirjastot.fi/fi-FI/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?classID=1592
Tässä muutama golf-aiheinen nettisivu:
www.golf.fi
http://golfpiste.com
http://www.golfarit.net
Kirjoja joista voisit aloittaa:
Mc Cord: Golfia keltanokille, 2001
Woods: Miten pelaan golfia, 2002
Newell: Golfopas, 2003
Lisää golf-kirjoja löydät kirjaston aineistohaun kautta kirjoittamalla asiasanaksi golf.
(www.kuopio.fi/kirjasto)
Kirjastossamme on olemassa ja tällä hetkellä hyllyssäkin sekä pääkirjastossa että monessa lähikirjastossa Mankellin teos Valokuvaajan kuolema.
Oulun kaupunginkirjastossa olevat selkokirjat ja niiden saatavuus selviää aineistotietokanta Introsta asiasanalla selkokirjat http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 .
En onnistunut löytämään kysymääsi korjausopasta. Kirjaa saa kyllä netin kautta tilaamalla esim. seuraavasta osoitteesta:
http://www.amazon.com/s/ref=nb_ss_b/002-6614719-1348033?initialSearch=1…
