Helsingissä sijaitseva Kansallisarkisto toimii valtakunnallisena keskusarkistona http://www.narc.fi/ka.html Käyntiosoite: Rauhankatu 17 00170 Helsinki Puh. (09) 228521 Fax (09) 176302 kansallisarkisto@narc.fi
Kansallisarkistossa on noin 170 000 erikseen luetteloitua karttaa ja piirustusta, joista vanhimmat ovat 1600-luvun puolivälistä. Tiedustelemasi Ypäjän pitäjän kartta löytyy siis Kansallisarkistosta.
Jos asut muualla Suomessa kuin pääkaupunkiseudulla, paikallisella maanmittaushallituksella saattaa olla mikrofilmattuja karttoja, tosin suurin osa näistäkin kartoista on siirretty Kansallisarkistoon.
On mahdotonta todistaa, että Suomessakaan "yleisesti" ajatellaan, että jos mies ei ole käynyt armeijaa (siis suorittanut varusmiespalvelua), hän on jollain tavalla "raukka". Paljon yleisempää ainakin oman kokemukseni mukaan on, että armeijan käymättömiä (sekä vapautuksen saaneita että siviilipalvelusmiehiä) haukutaan "epäisänmaallisiksi" tai "pelkureiksi" ja jopa "pettureiksi". Tällaisia solvauksia on perinteisesti harrastettu ns. isänmaallisissa tai muuten sotilashenkisissä piireissä, mutta normaalisti niitä esitetään vain yksityisesti, ei julkisesti. Virallisella tasolla Suomen Puolustusvoimat ei ainakaan enää suhtaudu armeijan käymättömiin kielteisesti. On armeijan omakin etu, etteivät fyysisesti vammautuneet tai erittäin huonosti...
Voit ilmoittaa kadonneesta kortista mihin tahansa Helmet-kirjastoon esimerkiksi puhelimitse. Korttia ei tarvitse lopettaa, jos kirjastokortilla on käyttöä jatkossakin. Kuoletettua korttia ei voi ottaa uudelleen käyttöön, vaan sen tilalle tehdään uusi kortti. Lapsen kortti maksaa kaksi euroa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelma…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelma…
Vastaavaa sarjaa ei ole ainakaan suomennettu. 1930-luvulla Suomessa neuvostokirjallisuutta käännettiin alle 10 nimikettä, mutta 1940-luvulla heti sodan jälkeen 1945-1946 venäjästä suomeen käännetyn kaunokirjallisuuden osuus oli peräti 20 prosenttia kaikesta suomennetusta kaunokirjallisuudesta. Neuvostoliiton kirjallisuudessa ei ollut populaarikulttuuria sanan nykymerkityksessä. Niin sanottu punainen salapoliisiromaani (krasnyi detektiv) tunnetaan kirjallisuushistoriallisessa mielessä. Jännityskirjallisuus oli suosittua, länsimaisia salapoliisiromaaneja käännettiin venäjäksi ja kirjoitettiin siellä omalla otteella. Kirjallisissa aikakauslehdissä ja lukijoiden niistä kokoamissa omatekoisissa kirjasissa dekkarit levisivät...
Järjestelmä oli alun alkaen seuraava: lapsella oli yksi kortti kauno- toinen tietokirjallisuutta varten. Molemmilla korteilla sai lainata yhden kirjan lasten osastolta. Tiukka systeemi alkoi murtua vähitellen siten, että lastenosaston kirjastonhoitajat oman arviointinsa mukaan antoivait joillekin lapsille oikeuden lainata myös aikuisten osastolta. Soveliaat ilmoitettiin aikuisten puolen henkilökunnalle. Tämä vähittäinen murtuminen tapahtui 50-luvun alkuvuosina. Tarkkaa vuotta ei ole tiedossa ja syynä lienee se ettei asia missään vaiheessa mennyt kirjastolautakuntaan asti.
Tiedon hankinnassa lähteenä: Helsingin kaupunginkirjaston lasten ja aikuistenosaston työntekijöitä 40-, 50- ja 60-luvulta.
Kyseinen runoilija lienee Bo Setterlind. Häneltä ei ole suomeksi ilmestynyt omaa runoteosta, mutta hänen runojaan löytyy suomennettuna kahdesta kokoomateoksesta:
Teoksesta Suurempi kuin sydämeni löytyvät runot: Ennen huomispäivää, Ikuisuuden aaltopituus, Näkyvä ja näkymätön, Ovikello soi. Teoksessa Lähteenkirkas hiljaisuus ovat runot: Henkäys Efesosta, Kieltäjä kohtaa Herran, Luola. Molempien kirjojen runot on valikoinut ja suomentanut Anna-Maija Raittila. Kumpaakin kirjaa löytyy Lahden pääkirjastosta sekä muutamasta lähikirjastosta, tarkemmat saatavuustiedot voi katsoa Riimi-tietokannasta http://kirjasto.lahti.fi
Helsingin Sanomat löytyy mikrofilmattuna pääkirjastosta Pasilasta, yhteystiedot linkistä: http://www.lib.hel.fi/pasila/
Suosittelen myös kirjoja:
Elämäni vuodet
Osa: Vuosikerta 1927, Ajankuvia vuosilta 1927-1947
WSOY; 1987, Porvoo
Elämäni vuodet
Osa: Vuosikerta 1937, Ajankuvia vuosilta 1937-1957
WSOY; 1987, Porvoo
Elämäni vuodet
Osa: Vuosikerta 1957, Ajankuvia vuosilta 1957-1977
WSOY; 1987, Porvoo
Suomalaisten tarina : 3 rakentajien aika
Helsinki, Kirjayhtymä; 1993
Tarkka, Jukka:Itsenäinen Suomi kahdeksan vuosikymmentä kansakunnan elämästä
Helsinki, Otava, 1997
Suomen historian pikkujättiläinen
WSOY, 1987, Porvoo
Etsimästäsi aiheista löytyy tietoa ainakin seuraavista lähteistä:
Andre Llhoten taidekoulusta löytyy artikkeli suomeksi:
Andre Llhote ja Suomi, TAIDE lehti, 1982:1
Myös seuraavissa teoksissa, joista voisi olla apua:
"Näkyjä ja haaveita: ranskalainen symbolismi 1886-1908" ja "Bonnard und die Nabis"
Olen hakenut kirjoja paperinvalmistuksesta sanoilla paperinvalmistus ja käsityö sekä englanniksi paper making. Paperitaide-sana antaa hakutulokseksi suuren määrän teoksia, niitä en ole tähän listannut, mutta niitä voi tarkastella kirjastossa päätteeltä.
Hunter, Dard, Papermaking : the history and technique of an ancient craft. New York : Dover Publications, 1978
Alkuper. julk.: New York : Knopf, cop. 1947
O'Reilly, Susie, Paper making. Hove : Wayland, 1994.
Green, J. Barcham, Paper making by hands in 1953. Sine loco 1953.
Thackeray, Beata, Paper : making, decorating and designing. London : Conran Octobus, 2001
Plowman, John, The craft of handmade paper : a practical guide to papermaking techniques. London : Apple, cop. 1997
Watson, David,...
Opettajasi on oikeassa. Nykysuomen sanakirjan uudet painokset eroavat ensimmäisestä, joka ilmestyi 1951 – 61, vain siten, että ne käsittävät myös erikoisosia kuten sivistyssanakirjan ja etymologisen sanakirjan. Uusien painosten kolme ensimmäistä osaa, jotka muodostavat varsinaisen sanakirjan, ovat yhteneväiset ensimmäisen laitoksen kanssa. Uudempi vastaavanlainen suomen yleiskieltä kuvaileva sanakirja ilmestyi vasta 1990 – 1994. Se on ”Suomen kielen perussanakirja”, jonka on julkaissut Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
Useimmissa kirjastoissa voi uusia lainat Internetin kautta. Kysymyksestäsi ei ilmene missä kaupungissa käytät kirjastoa. Löydät oman kirjastosi yhteystiedot ja kotisivut Kirjastot-fi etusivulta kohdasta Kunnan- ja kaupunkien kirjastot. Oman kuntasi kirjaston sivuilta löytyy tietoa uusimisesta.
Virkailijat kirjastoissa opastavat mielellään kirjastopalveluiden käytössä.
Tervetuloa kirjastoon !
Helmet-haulla ei löytynyt yhtään pelkästään lintutornin rakentamista käsittelevää teosta, mutta Pekka Borgin kirjassa ”Luonnon- ja maisemanhoidon opas” on kuvattu lintutornin suunnittelua muutamalla rivillä. Asiaa on havainnollistettu valokuvilla ja piirroksilla (s. 156-159). Internetistä löytyy runsaasti lintutornien kuvia ja rakennushankkeiden kuvailuja, mutta ei valitettavasti varsinaisia rakennusohjeita. Yliopistokirjastojen yhteisluettelo Lindasta löytyi viittaus Antti Karlinin ja Esa Niinivirran teokseen ”Lintutorniopas” . Kirjaa voi kaukolainata http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp ja kaukolaina maksaa 4 € . BirdLife Suomi ry:n toimistossa on myös tämä kirjanen, ja he voivat ottaa siitä kopioita http://www.birdlife.fi...
Jacobssonista ja Olsenista on kysytty aiemminkin tällä palstalla. Voit katsoa vastausten arkistosta fraasilla jacobsson anders.
Suomenkielistä tietoa näistä ruotsalaiskirjailijoista ei valitettavasti Internetistä löydy. Heidän kotisivunsa on osoitteessa http://www.soren-anders.se/
Sivu on ruotsinkielinen.
Mervi Kosken teoksessa Ulkomaisia nuortenkertojia on tietoa näistä kirjailijoistav suomeksi ja kirja löytyy Naantalin kaupunginkirjastosta.
Pentti Kirstilästä saat tietoa Dekkarinetistä
http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/kirstila.htm
Tietoa löytyy myös Sanojen aika tietokannasta
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=7&pid=315&lang=FI
Lähdeteoksia:
Haasio, Ari: Kotimaisia dekkarikirjailijoita.
Kotimaisia nykykertojia.
Melinda Metzistä ei valitettavasti löydy suomenkielellä juuri mitään tietoa. Englanninkielisiä sivustoja on joitakin, tässä parhaita:
http://www.bbc.co.uk/cult/roswell/interviews/burnsmetz/index.shtml
Melindan haastattelu löytyy sivustolta:
http://www.scifi.com/sfw/issue254/interview.html
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on myös aikaisemmin kysytty Melinda Metziä käsitteleviä sivustoja. Tässä linkki aikaisemmin tässä palvelussa olleeseen vastaukseen:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=9151…
Yleensä etuliite kilo tarkoittaa tuhatta, vrt. kilometri. Täten kilodollari on tuhat dollaria. Löysin siihen jonkinlaisen vahvistuksen netistä, sivulta http://www.mbnet.fi/net.nyt/juttu.aspx?id=693
Kyseisen päivän Helsingin Sanomat ja muitakin lehtiä saat mikrofilmeinä luettavaksi Nurmijärven pääkirjastoon tai Klaukkalan kirjastoon. Käy lähimmässä kirjastossasi tekemässä kaukolainapyyntö. Kaukolainan hinta on 5 euroa + mahdollisesti ottamiesi paperikopioiden maksut.
Sirpa Kähkösen romaani Lakanasiivet on yksi pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen varatuimmista teoksista. Myös muut Kähkösen romaanit ovat paljon lainattuja tällä hetkellä.
Muista viime vuoden Finlandia-palkintoehdokkaista halutuimpien listalla ovat Hannu Väisäsen Toiset Kengät, Juha Itkosen Kohti ja Laura Lindstedtin Sakset. Historiallisia aikakausiromaaneja suosittujen listalla ovat Laila Hirvisaaren Grand Hotel ja Kaari Utrion Ilkeät sisarpuolet.
HelMet-kirjastojen halutuinten teosten listaa voi seurata osoitteessa
http://www.lib.hel.fi/Page/64e3e456-6d5f-4b5f-9916-f01ef6cbb1e4.aspx
Kirjakauppaliiton sivuilta löytyy tietoa teosten myynnistä www.kirjakauppaliitto.fi .
Vuoden 2007 tilastoissa kerrotaan mm. Finlandia-...
