Pulmasi ratkeaa parhaiten käymällä lähikirjastossasi paikan päällä. Tietoturvasyistä tunnuslukua tai muita rekisteritietoja ei voi muuttaa verkon kautta tai puhelimitse(osoitteenmuutosta lukuunottamatta). Ota kirjastokäynnille kirjastokortti ja henkilöllisyystodistus mukaan.
Sirkka Turkan runokokoelmista on käännetty englanniksi kaksi: Tule takaisin, Pikku Sheba/Not you, not the rain. Käännös Seija Paddon. 1991.
Voiman ääni/The Sound of Strenght. Käännös Seija Paddon. 2000. Edellisen kokoelman Pikku Sheba on koira, ja eläinteemahan kulkee läpi koko Turkan tuotannon. Molemmat kokoelmat löytyvät englanniksi pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Sähköiset säkeet -verkkoantologiassa http://www.electricverses.net/sakeet.php on joitakin Sirkka Turkan runojen englanninkielisiä käännöksiä, myös eläinaiheisten.
Helsingin kaupunginkirjastossa varusmaksu peritään, kun asiakas noutaa varauksen. Toivomme kuitenkin, että asiakkaat peruvat varauksen, HelMet-palvelussa http://www.helmet.fi tai soittamalla kirjastoon, näin seuraava asiakas saa teoksen nopeammin.
Joshua Pivenin kirja, "Tiukkojen tilanteiden käsikirja" löytyy eri variaatiolla HelMetin sivuilta (www.helmet.fi). Aineistoa löytyy yleisestä kirjastoista pääkaupunkiseudulla seuraavaavanlaisesti:
Erittäin tiukkojen tilanteiden käsikirja / Joshua Piven & David Borgenicht ; kuvittanut Brenda Brown ; suomentanut Risto K. Träff
Hämeenlinna : Karisto, 2007 (Karisto Oy:n kirjapaino)
178, [1] s. : kuv. ; 18 cm, ISBN 978-951-23-4881-7 (nid.)
Tiukkojen tilanteiden käsikirja : matkailu / Joshua Piven & David Borgenicht ; kuvittanut: Brenda Brown ; suomentanut Risto K. Träff
Hämeenlinna : Karisto, 2005, 212 s. : kuv. ; 18 cm
ISBN 951-23-4612-5 (nid.)
Tiukkojen tilanteiden käsikirja : häät
Hämeenlinna : Karisto, 2005 (Karisto Oy:n kirjapaino...
Teosta on tilattu pääkaupunkiseudun kirjastoihin, ja sitä on jo saapunut Vantaan kirjaston luettelointiosastolle. Tarkkaa päivämäärää sille, milloin teos on varattavissa, on vaikea antaa. Luultavimmin kyse on kuitenkin päivistä.
Voit tehdä varauksen aineistoon siinä vaiheessa, kun HelMet-aineistohaussa on yksikin nide statuksella "KÄSITTELYSSÄ".
Kaapo on, niin kuin arvelit, muovautunut nimestä Gabriel. Kaapo on yksi yleisimmistä Gabriel-nimen kansanomaisista suomennoksista. Heprean Gabriel merkitsee ”Jumala on väkevä mies” tai ”Jumalan väkevä mies”. Gabriel on otettu jo vuonna 1705 suomalaiseen ja ruotsalaiseen almanakkaan. Gabriel-nimestä voi lukea lisää alla mainituista lähteistä
Masi on toinen Matti- ja Matias-nimien kansanomaisista muunnoksista. Toinen nimimuunnos on Masa. Masi tarkoittaa palvelusaikansa melkein loppuun suorittanutta varusmiestä.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta voit tutkia nimien yleisyyttä Suomessa: https://192.49.222.187/Nimipalvelu/
Kielitoimiston sanakirja : 2.osa : L-R, 2006
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, 1999
Uusi suomalainen nimikirja, 1988...
Pehmeänkantisen ja kovakantisen kirjan erottaa ISBN-numeron perässä olevasta tiedosta. Jos ISBN-numeron perässä lukee nid., se tarkoittaa, että kirja on nidottu eli pehmeäkantinen. Jos ISBN-numeron perässä lukee sid., se tarkoittaa, että kirja on sidottu eli kovakantinen. Useimmissa tapauksissa - ei kuitenkaan ihan aina! - on niin, että kirjan uudempi painos on pehmeäkantinen. Yleensä kirja julkaistaan ensin kovakantisena, ja sen jälkeen suosituimmat niteet julkaistaan pehmeäkantisina painoksina.
Kirjailijan tuotannon voi järjestää Helmetissä aikajärjestykseen seuraavasti:
- Klikkaa Helmetin pääsivulla Tekijä-linkkiä.
- Kirjoita tekijän nimi muodossa sukunimi, etunimi, esimerkiksi Sipilä, Jarkko.
- Klikkaa sitten Rajaa / järjestä -...
Näyttäisi valitettavasti siltä, ettei kysymääsi kirjaa ole missään Suomen kirjastoissa. Tutkin osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi löytyvällä Frank-monihaulla tilannetta, mutta huonolta se tosiaan näyttää.
Kirja on silti mahdollista tilata ulkomailta kirjaston kaukopalvelun kautta. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta löytyy tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/kaukopalvelu/. Siellä olevalla lomakkeella voi itse tehdä kaukotilauksen. Ulkomailta tilaaminen on vain melko kallista, sillä Pohjoismaiden ulkopuolelta tilatusta kirjasta voi joutua maksamaan 25 euroa. Siksi saattaisi tulla halvemmaksi hankkia kirja suoraan ulkomailta.
Kirjastokortin saa käymällä henkilökohtaisesti jossakin Hämeenlinnan kaupunginkirjaston toimipisteessä. Henkilöllisyys on todistettava, joten ota kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan.
Toimipisteiden yhteystiedot ja aukioloajat:
http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/yhteys1.htm
Carl Sandburgin runoja on julkaistu suomeksi yksi kokoelma nimellä "Runoja" (WSOY, 1956, suom. Viljo Laitinen), mutta valitettavasti etsimäsi runo ei sisälly teokseen. Myöskään antologioista tai kirjallisuuslehdistä suomennosta ei löydy.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
https://finna.fi
Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström ovat tehneet luettelon Maailman kalojen nimet, jossa kerrotaan suomenkielinen nimi yli 8 000 tavallisimmalle kalalajille. Menticirrhus undulatus on suomeksi käännettynä Hietarummuttaja.
Etsimästäsi kohdasta Seamus Heaneyn teoksesta ”The Cure At Troy” ei valitettavasti ole suomennosta. Suomeksi on ilmestynyt kolme kokoelmaa Heaneyn runoja sekä joitakin yksittäisiä suomennoksia kirjallisuuslehdissä, mutta mihinkään niistä ei sisälly katkelmia ko. teoksesta.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
https://finna.fi
Ojanpiennarten kuningas / Seamus Heaney ; valikoinut ja suomentanut Jyrki Vainonen (WSOY, 1995)
Ukkosvaloa / Seamus Heaney ; valikoinut ja suomentanut Jyrki Vainonen (WSOY, 1997)
Soran ääniä : Seamus Heaneyn runoja / valikoinut ja suomentanut Jyrki Vainonen (WSOY, 2007)
Onnistuin löytämään ainoastaan tässä linkissäkin mainitsemaa kirjaa "I vaekstens vold" ruotsiksi. Sen on ilmestynyt 1979 ja ruotsinkielinen nimeke on "I tillväxtens våld : ekologi och religion". Voimme tilata kirjan kaukolainana tänne Kirkkonummen kirjastoon.
Kysymyksestäsi ei selviä missä opiskelet (lukiossa? yliopistossa? kansanopistossa?) ja kuinka laajaa tutkielmaa olet valmistelemassa. Siksi on vaikea arvioida minkälaista aineistoa pidät "hyvänä" ja kuinka paljon työtä olet valmis tekemään tiedon hakemiseksi.
Jos aiheesta sotatalous hakee yleisten kirjastojen, vaikkapa Helsingin kaupunginkirjaston, tietokannasta, ei tulos ole kovin kummoinen. Lähinnä selviää se, että aihetta käsitellään sotahistoriassa. Esimerkiksi teossarjassa Jatkosodan historia (1994) osassa 6 on aiheena mm. mainitun sodan hallinto ja sotatalous.
Haku korkeakoulujen yhteistietokanta Lindassa (43 viitettä)tai artikkelihaku tuottaa jo paremman tuloksen. Jälleen esimerkkejä: Timo Vihavainen on kirjoittanut teokseen "Yksin...
Runo löytyy englanniksi Aina-yhtyeen Leino-levyn tekstiliitteestä. Käännös on Hanna Kolarin. Levy kuuluu Tikkurilan musiikkivaraston kokoelmiin, josta sen voi tilata maksutta omaan lähikirjastoon.
Kyseessä on Pentti Saarikosken runo, joka alkaa rivillä En anna heille anteeksi sillä he tietävät hyvin mitä tekevät kokoelmasta Ääneen (1966). Runo on luettavissa myös esimerkiksi Pentti Saarikosken runojen kokoelmista Runot 61 - 66 (Otava, 2008) ja Tähänastiset runot (Otava 1978 ja 1984).
Hei!
Mukavaa että kirjastoala kiinnostaa!
Kirjastoissa on töissä eri asteisen tutkinnon suorittaneita työntekijöitä: ammatillinen tutkinto, ammattikorkeakoulussa suoritettu tutkinto tai yliopistotutkinto. Tehtävät määräytyvät koulutusasteen mukaan.
Ammatillisen tutkinnon voi suorittaa esim. Keudassa, joka sijaitsee Keravalla. Ammatillisen tutkinnon suorittaneet sijoittuvat kirjastovirkailijan tehtäviin, jotka sisältävät melkein aina asiakaspalvelua ja aineiston järjestely- ja huoltotehtäviä. Nykyään kaikilta kirjastoon töihin tulevilta edellytetään hyviä vuorovaikutustaitoja ja valmiutta toimia erilaisten ryhmien kanssa (päiväkoti- ja koululaisryhmät, lukupiirit jne.)
Ammattikorkeakoulututkinnon voi suorittaa Seinäjoen...
Kyseessä on kuuluisa suomalainen maantieteilijä J.G.Granö. Hänen tunnetuin teoksensa on "Puhdas maantiede: tutkimusesimerkeillä Suomesta ja Virosta valaistu metodologinen selvitys", joka ilmestyi saksaksi vuonna 1929 ja suomeksi 1930. Suomenkielinen kirja on ainakin Helsingin yliopiston Maantieteen laitoksen kirjastossa http://www.helsinki.fi/ml/maant/kirjasto.html ja Opiskelijakirjastossa http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi
Teoksesta ilmestyi pari vuotta sitten uusi, englanninkielinen painos joka on myös Maantieteen laitoksen sekä Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa.
Lisätietoja saa mm. Tieteessä tapahtuu -lehden numerossa 1998/4. Sama teksti on Internetissa osoitteessa http://www.tsv.fi/ttapaht/984/grano.htm
Tiedot...
Hugo Prattista löytyy sivu, pari suomenkielistä tekstiä mm. näistä kirjoista: Kaukoranta& Kaukoranta & Kempinen: Sarjakuvan maailmat (1982) s. 96,
Kemppinen@Tolvanen: Sarjakuva, rakastettuni (1992) s. 13 sekä Hänninen: Lähtöruutu sarjakuvaan (1994) s. 39- . Lisäksi näiden Hugo Prattin sarjakuvien alussa on tietoja Hugo Prattista: Corto Maltese Siperiassa, Corto Maltese Etiopiassa, Aavikon skorpionit. Aikakauslehtiartikkeleita: Kaukoranta, Heikki
Hugo Pratt 1927-1995 , Sarjainfo: 1995 ; 3 ; 29-31 , Hugo Pratt / kirj. Sami Kesti, Harto Hänninen ja Jukka Kemppinen, Sarjainfo 1988 ; (4) ; 4 ; 3-22