Tšehovin Stanley-huomiot ovat varsinaisesti venäläistä kenraalia ja tutkimusmatkailijaa N. M. Przewalskia koskevasta kirjoituksesta, joka ilmestyi Novoje vremjassa 26.10.1888. Martti Anhavan suomennos tästä löytyy Tšehovin kirjeiden suomennosvalikoimasta Kirjeitä vuosilta 1877-1890 (Otava, 1982):
"Yksi Przewalski tai yksi Stanley vastaa kymmentä oppilaitosta ja satoja hyviä kirjoja. Heidän aatteellisuutensa, heidän jalosyntyinen kunnianhimonsa jonka pontimena on kotimaan ja tieteen kunnia, heidän sinnikäs pyrkimyksensä kerran valittua päämäärää kohti, pyrkimyksensä jota eivät lannista mitkään puutteet, vaarat eivätkä henkilökohtaisen onnen viekoitukset, heidän laajatietoisuutensa ja uutteruutensa, heidän kykynsä sietää hellettä, nälkää,...
Helsingin kaupunginkirjaston maksuja ei voi maksaa aivan suoraan tilille. Asiasta pitää sopia erikseen ja pyytää lasku, jossa olevalle tilille maksut voi suorittaa. Jos maksut haluaa hoitaa tilisiirtona, kannattaa ottaa yhteyttä omaan lähikirjastoon ja pyytää maksuista laskua.
Mikkelin kirjastoista ei valitettavasti löydy tietoja Toivo Käestä. Yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.html löytyy tekijähaulla Käki, Toivo 34 viitettä. Valtaosa Käen julkaisuista on Turun yliopiston kirjastossa, muutamia on Kansalliskirjastossa Helsingissä ja Jyväskylän yliopiston kirjastossa.
Ainoa lainattava Käen julkaisu on 16-sivuinen vihkonen Karjalan kaihot : lauluja muistoksi Karjalasta, 1940, jonka voitte tilata lähikirjastonne kautta kaukolainaksi Kuopion Varastokirjastosta.
Esim. Kansalliskirjastossa olevat Käen kirjoitelmat saa pyydettäessä lukusalilainaksi. Kansalliskirjastossa on häneltä myös muutama mikrofilmattu kirjanen.
Helmet.fi-sivustosta on ruotsinkielinen versio. Etusivun oikeasta yläreunasta voi valita palvelun kielen, suomenkieliseltä etusivulta pääsee siis ruotsikieliseen versioon klikkaamalla kohdasta "på svenska". Tällöin myös HelMet-haun kieli muuttuu automaattisesti ruotsiksi. HelMet-hakusivun kielen voi myös muuttaa sivun ylälaidasta.
www.helmet.fi
Etunimissä suosikit vaihtelevat ja niissäkin on oma muotinsa. Nyt 2000-luvulla suosittuja ovat vanhat suomalaiset nimet. Suomalaiset ovat yleensä kokeilevampia naisten nimien suhteen ja antavat tytöille uudisnimiä, kun taas miehet saavat perinteisiä nimiä. Omalle lapselle ei tavallisesti anneta ainakaan ensimmäiseksi etunimeksi nimeä, jonka kantajia on paljon vanhempien ikäluokassa. Vanhempien nimet saattavat olla jälleen suosittuja heidän lapsenlapsenlapsillaan. Yleisimpien nimien suosion sykli on yli sata vuotta: esimerkiksi 2000-luvulla lapsilla suosittu etunimi Emma on ollut viimeksi suosiossa 1800-luvun lopulla. On kuitenkin myös muutamia etunimiä, joiden kantajia on melko paljon kaikenikäisten joukossa. Monet tällaiset jokaiselle...
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa ei valitettavasti kysymääsi elokuvaa ole. Sitä löytyy kuitenkin VHS-videona joistakin Suomen kirjastoista, joten elokuva on mahdollista tilata kaukopalvelun kautta. DVD-versiona sitä ei näyttäisi olevan Suomen kirjastoissa. HelMet-kirjastojen kaukopalvelulomake löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…. Espoon kaupunginkirjaston kaukolaina maksaa 7 euroa.
Kaukolaina on sen verran kallis, että saattaa tulla halvemmaksi ostaa elokuva itselleen. DVD-julkaisun ostomahdollisuuksia löytyy, kun laittaa Google-hakuun hakusanat ”Rokkaava Bradyn perhe - paluu” ja ”DVD”.
Boonsboron majatalo -sarjan kolmas osa "Ovi sydämeen" (The perfect hope) on kustantaja Gummeruksen kevään 2014 uutuusluettelossa. Siellä luvataan kirjan ilmestyvän helmikuussa.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Osa uutuuskirjoista merkitään ns. Bestsellereiksi. Niiden laina-aika on seitsemän vuorokautta, eikä kyseisiä niteitä tosiaankaan voi varata eikä niiden lainoja voi uusia.
Kaikista uusista nimekkeistä on aina muitakin kuin Bestseller-niteitä. Näistä neljäksi viikoksi lainattavista normaaliniteistä voi tehdä varauksen, tosin joskus varausjonot ovat pitkät. Jos nimekkeestä on hyvin paljon varauksia, kirjastot hankkivat sitä yleensä lisää.
Hei! Valitse hakupalkin alta "tarkennettu haku" ja sieltä alasvetovalikosta hakusanan sijaan aihe. Kirjoita hakusanaksi "elämäkerrat". Hakutulosta voi rajata tulosten vasemmalla puolella olevasta palkista: Suomeen sijoittuvia elämäkerroiksi merkittyjä kirjoja on Helmetissä 992 kappaletta.
Vinkki: Voit myös kirjoittaa etusivun hakukenttään suoraan "d: elämäkerrat" saman haun suorittaaksesi.
Eduskunnan kirjastossa selviteltiin asiaa. Merkintää tai viittausta tällaisesta asiakirjasta etsittiin mm. näistä: laki henkikirjoituksesta (299/1939), asetus henkikirjoituksesta 777/1944 sekä Väestökirjakomitean mietintö KM 1948:2. Mitään ei kuitenkaan löytynyt.
Kollegani selvitystä asiasta on alla:
"Nykysuomen sanakirjan mukaan ilmoituskirja on (yleisesti) "julkisen viranomaisen tai viraston antama tai sille annettava ilmoituskirjelmä".
Olettaisi, että ko. tapauksessa ilmoituskirja on sisältänyt riittävät henkilötiedot, jotta henkilö on voitu ottaa seurakunnan jäseneksi. Koska ulkomaalaisvalvonta oli ja on kai edelleenkin poliisin velvollisuus, voinee ajatella, että "ulkomaalaisen ilmoituskirjan" on antanut poliisiviranomainen....
Kirjojen kirjoittamisella ei ole alaikärajaa, joten kyllä nuorenkin on mahdollista saada kirjansa julkaistua. Helppoa se ei toki ole, sillä kaikista käsikirjoituksista vain todella pieni osa päätyy kustantajan julkaistaviksi. Osuus saattaa olla jotakin puolesta prosentista viiteen prosenttiin, hiukan kustantamoittain vaihdellen. Mainittakoon, että suosittu dekkarikirjailija Leena Lehtolainen oli myös 12-vuotias, kun Kustannusosakeyhtiö Tammi julkaisi hänen esikoisteoksensa ”Ja äkkiä onkin toukokuu”.
Jos saat kirjasi valmiiksi, sitä ei kannata ehkä lähettää ihan suoraan kustantajalle. Voi olla hyödyksi antaa teksti luettavaksi tutuille, jotka voivat antaa kirjoituksesta palautetta. Palautteen perusteella kirjaa voi muokata. Käsikirjoitusta...
Vahvan naispäähenkilön, feministisen hengen ja viikinkiteeman yhdistelmä tuo ensimmäisenä mieleen Petteri Hannilan fantasiatarinan Kaukamoinen. Olisikohan kyseessä ehkä tämä kirja?
Tässä tapauksessa ei kääntäjän vaihtaminen auta, sillä myös Aale Tynnin käännökset (ilmestyneet ensimmäisen kerran 1965) ovat edelleen tekijänoikeuden suojaamia, hän kuoli vasta vuonna 1997. Shakespearen sonettien suomentajista (muita ovat Simonsuuren lisäksi Kyllikki Räsänen ja Leo Saukkoriipi) ei kukaan ole tekijänoikeudellisesti vielä vapaa, joten elokuvasuomennosta varten tarvitaan lupa tai täytyy tehdä oma käännös.
Heikki Poroila
Hei Asta!
Kuvauksesi taulusta oli niin yksityiskohtainen, että hoksasin heti mistä oli kyse.
Alkuperäisen taulun maalasi venetsialainen muotokuvamaalarina parhaiten tunnettu Alessandro Longhi (1733 - 1813) noin vuonna 1760. Longhin isä oli myös tunnettu maalari Pietro Longhi.
Alessandro Longhi syntyi, työskelnetli ja myös kuoli Venetsiassa, missä hän maalasi vuosikymmeniä silmäätekevien muotokuvia.
Maalaus nuoresta tummaihoisesta pojasta on kooltaan 75x65 cm ja se on yksityiskokoelmassa.
Tässä vielä linkki kuvaan maalauksesta: http://www.the-athenaeum.org/art/full.php?ID=234999
Tässä on pari harmonikkaa käsittelevää teosta:
Kymäläinen, Helka: Harmonikka taidemusiikissa--ohjelmiston kehitys ja soittimelliset erityispiirteet. Sibelius-Akatemia, Helsinki, 1994
Juvonen, Antti: Harmonikka, sen kehitys, rakenne ja sormittamisen periaatteet. Ikaalinen, 1984.
Nordström, Sixten: Kaikki musiikista. WSOY, Porvoo, 1997
Näiden kirjojen saatavuuta pääkaupunkiseudun kirjastoista voit katsoa PLUSSA-tietokannasta osoitteesta http://www.libplussa.fi/
Netistä on jokunen suomenkielinen harmonikkalinkki Sibelius-Akatemian sivuilla osoitteessa:
http://www.siba.fi/kulttuuripalvelut/soittimet.html#accordion
Asiasta ei löytynyt juurikaan tietoa tutkimistani lähteistä. Ilkka Malmbergin teoksessa Tuntemattomat sotilaat (Helsingin Sanomat, 2007) Rokan kuvauksessa ei juuri muutoksista puhuta vaan pikemminkin esitetään Rokka melko samanlaisena pysyvänä hahmona, joka on toisaalta kylmäverinen tappaja, toisaalta perhettään rakastava ja vankia hyvin kohteleva mies. Malmberg kuvaa Rokkaa jopa melkein äidilliseksi hahmoksi, joka pitää huolta toisista
Näkisin itse, että Rokka muuttuu sodan edetessä pessimistisemmäksi ja auktoriteetteja yhä enemmän uhmaavaksi hahmoksi. Rokan pontimena sotimisessa on menetetyn Karjalan, hänen oman kotiseutunsa, ottaminen takaisin. Kun alkaa olla selvää, että sota hävitään eikä Rokan kotiseutua saada takaisin, hänen...
Suosittelen, että tutustut teokseen Työteliäs ja uskollinen : naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään / toimittaneet Marjatta Rahikainen ja Kirsi Vainio-Korhonen (Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006). Se on hyvin ansiokas ja perusteellinen selonteko piikojen elämästä ja sosiaalisesta asemasta.
Piikojen elämä on varmasti erilaisissa palveluspaikoissa voinut olla hyvinkin erilaista, mutta enimmäkseen tuskin kuitenkaan sietämättömän kurjaa. 1900-luvulle asti piikominen pysyi naisten yleisimpänä palkkatyönä. Monessa palveluspaikassa piika on saattanut olla hyvinkin arvostettu henkilö ja on voinut edetäkin työurallaan; yllä mainittu teos sisältää mm. luvun "Pikkupiiasta...
J. H. Erkon runo Lumitähtiä julkaistiin Joulukontti-lehdessä 1.12.1906. Voitte lukea runon lehden digitoidusta numerosta, joka aukeaa alla olevasta linkistä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1354466?term=LAITAN…
Runo on luettavissa myös esimerkiksi J. H. Erkon Koottujen teosten toisesta osasta.
"Vanhojen mestarien" (mm. Immi Hellénin, Larin Kyöstin, Eino Leinon, Zacharias Topeliuksen) joulurunoja löytyy runsaasti esimerkiksi teoksista Lapsuuden joulu : Rakkaimmat joulurunot (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, 2005, useita painoksia) ja Lapsuuden joulu : kauneimmat joulun runot ja laulut. Osa 1 ja Osa 2 (toim. Satu Marttila ja Juha Virkkunen, 1979 ja 1980).
https://finna.fi/
Varsinainen paastonaika eli valmistautuminen pääsiäiseen käsittää neljäkymmentä päivää ennen pääsiäistä; tällöin sunnuntaita ei lasketa paastopäiviksi. Paastonaika alkaa tarkkaan ottaen laskiaistiistain jälkeisenä yönä ja päättyy pääsiäispäivää edeltävänä yönä.
Laskiaissunnuntaiksi sanotaan paastonaikaa edeltävää sunnuntaita, joka on siis seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä. Se voi olla aikaisintaan 1. helmikuuta ja myöhäisintään 7. maaliskuuta.
Lähde:
Heikki Oja, Aikakirja 2013
