Ensimmäinen teos, jossa Tynnin Lapset nurmella ilmestyi oli Aarteiden kirja. 2: Kerro äiti (toimittanut Kirsi Kunnas). Sen ensimmäinen painos on vuodelta 1956.
Tove Jansson tunnetaan parhaiten Muumeista. http://www.tovejansson.com/bibliografia.html
Tunnetuimpia kenties Taikatalvi, Näkymätön lapsi, Muumipapan urotyöt ja Vaarallinen juhannus.
Hän on kuitenkin kirjoittanut myös aikuisille. Kuvanveistäjän tytär, Kesäkirja, Aurinkokaupunki ja Kunniallinen petkuttaja ovat kirjoista tunnetuimmat. https://www.wsoy.fi/kirja/tove-jansson/valitut-romaanit/9789510441206
Pirjo Tuomisen Tyynimeri-romaaneihin kuuluville teoksille Kotiopettaja (2008) ja Naistenvalssi (2009) ei ole julkaistu jatkoa.
Lähteet:
Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (toim. Ulla Mononen, Avain, 2021)
https://www.kirjasampo.fi/
Laulu lienee amerikkalainen kansanlaulu "Oh My Darling, Clementine", suomeksi joko "Rakkahani Clementine" tai "Clementine". Sanat ja nuotit löytyvät mm. Suuresta Toivelaulukirjasta 2, s. 162.
"Jos pappeja vaan puuttuis niin maa ja taivas muuttuis" alkaa työväenlaulu, jonka Mikko Perkoila on levyttänyt nimellä "Jos pappeja ei oisi". Laulun sävelmä on kansansävelmä ja sanoittaja on tuntematon. Laulu sisältyy Mikko Perkoilan cd-levylle "Punikin kirjelaatikko ja muita työväenlauluja" (Roimamusiikki, 2009). Esitys on kuunneltavissa myös YouTubessa.
CFU on lyhenne sanoista Colony Forming Unit. Suomeksi se on pesäkkeen muodostava yksikkö (PMY) eli yhdestä solusta, soluryhmästä tai itiöstä jakautumalla muodostunut solujen erillinen ryhmittymä kiinteällä alustalla (Tieteen termipankki). Sitä käytetään kertomaan, kuinka monta jotain tietynlaista elävää mikrobisolua, tässä tapauksessa maitohappobakteeria, jossain näytteessä on (Wikipedia).
Käytännössä kaikissa yleisissä kirjastoissa voi lukea bestseller-hyllyn kirjoja (tai muuta kirjallisuutta) kirjaston tiloissa niitä lainaamatta. Saatat kuitenkin tarkoittaa Kallion kirjaston toisessa kerroksessa sijaitsevaa Lukupysäkkiä, jossa on saatavilla vain kirjastossa luettavaksi tarkoitettuja uutuuskirjoja, eikä niitä voi lainata. Lukupysäkiltä löytyy kerrallaan noin 12-15 uutuuskirjaa sekä kustantajien luetteloita.
Helmet: Lukupysäkki
Kyllä Helsingin kirjastojen kirjoja, musiikkiäänitteitä ja videoita voi pyytää lähetettäväksi toiseen Helsingin kirjastoon, esim. Pikku Huopalahden lastenkirjastoon ja lainata sitten sieltä toisesta kirjastosta. Kuljetus kestää noin kaksi postinkulkupäivää. Ensimmäinen postinkulkupäivä lasketaan olevan tilauspäivää seuraava postinkulkupäivä. Posti kulkee viitenä arkipäivänä viikossa.
Useista yleisistä kirjastoista löytyy esim. seuraava teos:
Airaksinen : Ruokapiiriopas (1999)
Tässä lisäksi muutama internet-linkki, joissa aihetta käsitellään:
http://www.mmm.fi/ruokasuomi/lehti/001lahiruoka.htm (työryhmä, joka pohtii asiaa Suomen kannalta. Täältä mahdollisesti yhteyshenkilöitä, joilta saa tietoa lisää)http://www.sll.fi/tiedotus/1996/lahiruoka.html http://lehti.keskisuomalainen.fi/sl/1998-01/31/hom/3hmaija.htm http://www.aamulehti.fi/aikapeili/lehdet/20000317/eko2.shtml http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=990727er04&pvm=1999… http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20001213KO17&pvm=20… http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=990810er03&pvm=1999…
Tilastokeskuksen Kulutustutkimuksessa on selvitetty kotitalouksien erilaisiin tuoteryhmiin ja palveluihin käyttämää rahamäärää. Kuluttajabarometrissa puolestaan selvitetään erilaisten tavaroiden omistusta sekä ostoaikomuksia. Helpoiten näihin tilastoihin voi tutustua niiden kotisivuilla.
Kotitalouksien kulutus:
http://tilastokeskus.fi/til/ktutk/index.html
Kuluttajabarometri:
http://tilastokeskus.fi/til/kbar/index.html
Kotitalouksien kulutuksen vanhoilla sivuilla taulukkoja on tarjolla vielä laajemminkin:
http://tilastokeskus.fi/tk/el/kulutustutkimus/kulutust_tilastot2.html
Myös Tilastokeskuksen Kansantalouden tilinpidon vuositilastoon (uusin 2004) on koottu kotitalouksien kulutusmenoja, mm. erilaisiin kodinkoneisiin sekä kodinkoneiden...
Darren Shanin tarinaa julkaisee suomeksi kustannusosakeyhtiö Tammi. Tammen verkkosivuilta ei löytynyt tietoa siitä, milloin sarjan viides osa ilmestyy (englanniksi The Trials of Death). Kannattaisi ehkä tiedustella asiaa suoraan sarjan julkaisijalta. Yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=609&VID=default&SID=86301264669206… .
Laina-aikaa tulee aina lisää 4 viikkoa kuluvasta päivästä. Jos esimerkiksi uusitte lainanne 12.6. eräpäiväksi tulee 10.7. Lainat voi uusia verkon kautta tai soittamalla johonkin kirjastoon 3 kertaa, mikäli aineistosta ei ole varauksia. Soittaessanne kirjastoon tarvitsemme kirjastokortin numeron. Poikkeuksia laina-aikojen kanssa emme ikävä kyllä voi tehdä.
Tuollaista kirjaa päivittäisistä Helsingin tapahtumista ei ole tehty. Helsingin Sanomat löytyy mikrofilmattuna Pasilan kirjaston lehtialueelta, myös Helsingin Sanomien nettiarkisto vuodesta 1990 lähtien on Helsingin kaupunginkirjaston käytössä.
Varsinaista slangisanakirjaa venäjästä suomeen en löytänyt luetteloista. Löytyi ainoastaan aivan pikkuinen viranomaiskäyttöön laadittu venäläisen huumeslangin sanasto: Streltshenko, Eduard: ”Venäläisten huumeriippuvaisten käyttämien erityistermien (”huumeslangin”) venäläis-suomalainen sanasto”. Sitä voi tutkia Kansalliskirjastossa.
Muihin kieliin, esim. englantiin sanakirjoja kyllä on. Suosittu näyttää olevan kirja Vladimir Shlyakhov, Eve Adler: ”Dictionary of Russian slang & colloquial expressions”. Siitä on tullut v. 2006 kolmas korjattu painos. Akateeminen kirjakauppa näkyy myyvän kirjaa 19 eurolla. Kirjastoissakin sitä näkyy olevan eri puolilla Suomea niin että sen saa ainakin kaukolainaan, ellei lähiseudun kirjastosta löydy....
Löytyi seuraava teos:
Nimettömän ruotsalaisen Suomen sotaretki 1918: "stridsrapport"/käännös, toimittanut Robert Alftan, (2008).
Saatavana yliopistokirjastoista. Kaukolainaus oman kirjaston kautta.
Muita viime vuosina julkaistuja ruotsista suomennettuja teoksia ei löytynyt.
Yliopistokirjastojen yhteistietokannan mukaan teos on julkaistu myös verkkojulkaisuna, mutta ainakaan tällä hetkellä siihen ei ole yhteyttä.
Suomu on mukailtu saamenkielestä mutta sen alkuperästä ei voi sanoa varmaa koska nimi viittaa unohtuneeseen Vuotson/Sompion saamenkieleen.
Kuitenkin cuomus = suomu ja cuoma = kalannahka. Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus 2007)toteaa että Suomu-alkuisten paikannimien alkuperää ei tiedetä mutta ne voivat olla saamelaislähtöisiä.
Tegnérin yksittäisten runojen suomennoksia löytyy joistakin antologioista, mutta kysymääsi runoa ei niistä löytynyt.
Lähde:
Linkki maailman runouteen - käännösrunoaiheinen viitetietokanta, joka sisältää yli 20 000 viitettä maailmanlyriikan suomennoksiin antiikin ajasta nykyaikaan.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
Tarkistin Tegnérin teosten/runojen suomennokset myös Suecana extraneasta, ruotsalaisen kirjallisuuden käännöstietokannasta, mutta siellä mainittiin ainoastaan suomeksi käännetyt kokonaiset teokset.
http://libris.kb.se/hitlist?q=tegner&p=1&r=;spr:fin&f=simp&g=&m=10&d=li…
Hei!
Salasanan saat vain käymällä henkilökohtaisesti jossakin Kuopion kaupunginkirjaston toimipisteessä. Lisäksi tarvitaan kirjastokorttisi ja kuvallinen henkilökortti.
Tästä linkistä löydät aukioloajat:
http://www.kuopio.fi/web/kulttuuri-ja-kirjasto/aukioloajat
Jos et pääse vielä käymään kirjastossa, voit uusia lainasi soittamalla aukioloaikoina lainaustoimistoon p. 017-182318.