Suomen katolisen kirkon kotisivuilta löytyy linkkejä. Mm. linkki "perustietoa katolisesta kirjosta". Osoite on: http://www.katt.fi/katt/
Englanninkielistä tietoa löytyy mm. Vatikaanin sivuilta (http://www.vatican.va/holy_father/index.htm).
Hän voi saada kirjastokortin oleskelunsa ajaksi. Saadakseen kirjastokortin Helsingin kaupunginkirjastoon mukana tulee olla kuvallinen henkilötodistus (esim. passi, EU-maiden henkilöllisyystodistus) ja lisäksi pitäisi olla kotiosoite Suomessa. Lisää tietoa kirjastokortin hankkimisesta löydät Helsingin kaupunginkirjaston kirjastopalvelujen oppaasta (http://www.lib.hel.fi/virkku, näin käytät kirjastoa, -> kirjastokortti, -> kirjastokortin hankkiminen).
Tietoyhteiskunnasta on kirjoitettu todella paljon ja monesta näkökulmasta. Toivottavasti sinulla on aikaa käydä kirjastossa tutkimassa, mitä aineistoa sieltä löytyy. Asiasanalla tietoyhteiskunta löydät kirjaston aineistotietokannasta runsaasti viitteitä. Sähköisestä kaupankäyntiä käsitteleviä kirjoja löytyy mm. asiasanalla verkkokauppa. Jos lähikirjastossasi on käytettävissä artikkeliviitetietokantoja (Arto tai Aleksi), voit niissä käyttää samoja asiasanoja.
Tässä on muutamia viitteitä, joiden avulla pääset seminaarityösi teossa alkuun:
Kirjoja:
- Reijo Savolainen: Tietoverkot kansalaisen käytössä : internet ja suomalaisen tietoyhteiskunnan arki (1998);
- Risto Linturi: Tietoyhteiskunta 2005 : muuttujat ja skenaariot (1998)
- Tieto ja...
Reijo Lumisalmen säveltämä ja sanoittama laulu Tanssit talolla on julkaistu nuottina Esko Valtasen nuottikokoelmassa Hellurei ja hellät tunteet (Fazer 1981). Se löytyy ainakin HelMet-kirjaston varastokokoelmasta Tikkurilasta (http://luettelo.helmet.fi/record=b1806007~S9*fin), mistä sitä voi pyytää kaukolainaksi. Myös Tampereella (varaus), Oulussa ja Rovaniemellä on tämä kokoelma kaukolainattavana.
Heikki Poroila
Ihmiset eivät ehkä ole muuttuneet ihan niin paljon kuin lait. Vaikka homoseksuaalisuus olikin Suomessa lailla kiellettyä vuosien 1894 ja 1971 välisenä aikana, asia ei silti ollut tuntematon. Ihmiset kohtasivat toisiaan ja toisinaan tunteet yllättivät ihmiset silloin kuten nytkin. Tavallista tietysti oli, että homot hakeutuivat paikkoihin, joissa tiesivät saavansa seuraa.
Kirjallisuudessa asiaa on käsitelty. Esimerkiksi seuraavista tietokirjoista löydät asiaan liittyviä tekstejä:
Juvonen, Tuula : Varjoelämää ja julkisia salaisuuksia. Vastapaino, 2002.
Kirjassa käsitellään esimerkiksi ravintoloita, julkisia käymälöitä ja puistoja tapaamispaikkoina. Kirjassa todetaan, että etenkin miesten tapaamispaikoista juoruttiin yleisesti...
Herhiläiset ovat ampiaisten suvun kookkain laji, joten se mikä pätee ampiaisiin pätee pääsääntöisesti myös herhiläisiin. Ampiaisilla on sileä myrkkypistin, jota voi käyttää toistuvasti; ne eivät kuole pistettyään. Puolustautumisen lisäksi ampiaiset osittaisina lihansyöjinä käyttävätkin piikkiään myös saalistukseen. Myös kimalaisten myrkkypistin on sileä ja halutessaan ne voisivat käyttää sitä useita kertoja, mutta turvautuvat siihen kuitenkin ani harvoin. Mehiläisillä sitä vastoin on kertakäyttöinen pistin, jonka voimakkaat väkäset tarttuvat niin lujasti pistettävään kohteeseen, että koko pistin myrkkyrauhasineen repeää irti mehiläisen vetäessä sitä ulos ja yksilö itse menehtyy pian pistämisen jälkeen.
Lähteet ja kirjallisuutta...
Urho Kekkosen pituutta on kysytty aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa, ja tällöin vastaus oli Urho Kekkosen museosta (myös Tamminiemi) kysyttynä n. 181,5 senttiämetriä. Tähän vastasi aikanaan Eduskunnan kirjasto. Aiemman kysytyn kysymyksen kommenteissa on myös lisäpohdintaa siitä, että kyseinen pituus on mitattu Kekkosen ollessa jo eläkeiässä, joten hän on saattanut nuorempana hyvinkin olla pari senttiä pidempi.
Lähde:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinkahan-pitka-mies-urho-k
https://www.kansallismuseo.fi/fi/tamminiemi
Postia pappi Jaakobille -elokuvan pappilaa esittänyt rakennus on Kokemäellä sijaitseva Lääkärin tila eli Sukaran tila. Rakennuksessa toimii kesällä 2022 kesäkahvila Kaneli.
Lähteet: https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1470124, https://ymparistonyt.fi/korjausneuvontapaiva-laakarin-tilalla-kokemaella-la-12-9/, https://www.facebook.com/kahvilakaneli
Fennican mukaan Vera Olli on vuonna 1945 julkaissut teoksen Pitäjä puhuu. Mahtaako tämä olla haluttu teos? Kirjan alkusivuilla mainitaan Kaivoilan kylä, mutta ei sen suurempaa paikkakuntaa. Tätä kirjaa löytyy ainakin Helsingin pääkirjaston varastosta.
Kannattaa tutustua ainakin seuraaviin teoksiin:
Serkkola, Ari: Somalia: taival suvun ja valtion varjossa. Sosiaali- ja terveysministeriö 1992,
Alitolppa-Niitamo, Anne: Somalipakolaiset Helsingissä. Sosiaali- ja terveysministeriö 1994
(jonkin verran asiaa klaanijärjestelmästä),
Aallas, Esa: Somalishokki. Suomen pakolaisapu 1991 (sivuilla 54-57 on lyhyesti kerrottu somalien
perinteisistä tavoista)
Teoksesta: Islamin porteilla. KY 1992 löytyy tietoja islamilaisesta kulttuurista yleensä.
Teoksessa Huono-osaisuus ja hyvinvointivaltion muutos (Gaudeamus 1994) on Raimo Parikan artikkeli Pitkä varjo - Huono-osaisuus historiallisena jatkuvuutena, jossa käsitellään köyhyyden ylisukupolvisuutta. Kirjan saatavuuden voi tarkistaa Porin kaupunginkirjaston Santsi-aineistorekisteristä osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll .
Netistä löysin Google-haulla osoitteesta www.google.com hakusanalla ylisukupolvisuus Stakesin tiedotteen nro 23/11.2.1999 Köyhyyden ja huono-osaisuuden ylisukupolvisuudesta näyttöä jo Suomessakin, joka löytyy osoitteesta http://www.stakes.fi/tiedote/vuosi99/23.htm
Linda on Suomen korkeakoulukirjastojen yhteistietokanta, joka on maksullinen, mutta asiakkaat voivat käyttää sitä yliopiston kirjastoissa ja yleisissä kirjastoissa ilmaiseksi. Kotimaisia tietokantoja ja luetteloita löytyy tieteellisten kirjastojen verkkosivulta osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/tilke/tietokannatfi.html
Yleisillä kirjastoilla on omia tietokantoja verkossa ja niiden yhteystiedot on koottu yleisten kirjastojen yhteisille verkkosivuille osoitteeseen http://www.kirjastot.fi/kirjastot/aineistohaku.asp?hae_kaikki=true
Myös monien ulkomaisten kirjastojen tietokannat ovat verkossa ja niiden tietoja on koottu osoitteeseen http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=243
Voit myös antaa oman kotikirjastosi kaukopalvelun...
Haussa voi käyttää asiasanoja matkailu, historia tai loma, historia. Näin löytyvät esim. kirjat: Mikä maa, mikä valuutta - matkakirja turismin historiaan ja Elämän lomassa - suomalaisen loman historiaa.
Kirjastossa voit katsoa henkilökunnan opastuksella Aleksi-tietokannasta artikkeleita.
Vinkki: Kirjassa Kulttuurintutkimus on luku: Turismi ja kulttuurit nykymaailmassa.
Hei,
Nyt näyttäisi siltä, että vain aiheesta "local area networks" on tehty kirjoja, eikä WLANista itsestään olisi saatavilla omaa kirjaansa. Oletko tutkinut löytyisikö näistä jotain WLANista?
Tässä joitakin uusimpia:
Parnell, Tere; Building high-speed networks. Osborne/McGraw-Hill, Berkeley, cop. 1999. (Löytyy Leppävaaran pääkirjastosta, mutta on lainassa) (voisi olla hyvä, koska asiasanana oli mm. WAN)
Månsson, Jani; Location-based services in wireless local area networks. Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos, 2000. (Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen kirjasto)
Stamper, David A.; Local area networks. Upper Saddle River, N.J. Prentice Hall, 2001. (Joensuun ja Oulun yliopistojen kirjasto. On mahdollista...
Emme ehtineet vielä saada Kingin muiden kirjojen suomennuttajalta vastausta kysymykseemme aiotaanko tämä kirja käännättää suomeksi. Espoon kaupunginkirjasto ei ole tilannut englanninkielistä Vampireslayer-kirjaa tilannut - ainakaan vielä. Oletko kiinnostunut juuri englanninkielisestä laitoksesta? Hankintaehdotuksen voi käydä jättämässä kirjaston nettisivuilta .
Valtiovallan perustamien tai jakamien kunnia- tai ansiomerkkien jälkeen kiinnitetään perustamisjärjestyksessä muun isänmaallisen toiminnan ristit ja mitalit.
----
Talvisotaan liittyvä muistoristi (vain yksi)
Jatkosotaan liittyvä muistoristi (vain yksi)
------
Lähde: Juha E.Tetri: Kunniamerkkikirja (1994) s. 110.
Tetrin teoksen mukaan näin muodoin Summan risti talvisodan muistoristinä tulisi ennen Ryhmä O – Rv.Pr.:n muistoristiä, joka on jatkosodan muistoristi.
Kunniamerkkiasiat voi tarvittaessa varmistaa mm. seuraavista lähteistä:
Ritarikuntien kanslia
Säätytalo
Snellmaninkatu 9-11
00170 Helsinki
puh. (09) 179 425, (09) 651 558
faksi (09) 16024272
s-posti: info@ritarikunnat.fi
tai Sotainvalidien veljesliitto
Ratamestarinkatu 9 C, 00520...
Kalervo Väänäsen aikakauslehtiartikkeli Luun elämänkaari, joka on ilmestynyt Duodecim-lehdessä vuonna 1996 numerossa 22 alkaen sivulta 2087 näyttäisi olevan myös internetissä luettavissa osoitteessa:
http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu?p_p_id=dlehtihaku_view_ar…
Duodecim-lehden numerot on varastoitu Joensuun kaupunginkirjastossa vuodesta 1950 lähtien ja niitä voi lainata lukusali Vipusesta, laina-aika on yksi viikko.
