Hei! Valitse hakupalkin alta "tarkennettu haku" ja sieltä alasvetovalikosta hakusanan sijaan aihe. Kirjoita hakusanaksi "elämäkerrat". Hakutulosta voi rajata tulosten vasemmalla puolella olevasta palkista: Suomeen sijoittuvia elämäkerroiksi merkittyjä kirjoja on Helmetissä 992 kappaletta.
Vinkki: Voit myös kirjoittaa etusivun hakukenttään suoraan "d: elämäkerrat" saman haun suorittaaksesi.
Kysymyksesi koskee varmaan Kauniaisten kirjastoa.
Siellä kopiokone on käytettävissä kirjaston aulassa lehtilukusalin aukioloaikoina. Tulostaa kaksipuolisia A4- ja A3-sivuja, sekä mustavalkoisina että värillisinä.
Helmet kirjastoissa on yhteiset kopiohinnat:
Alla luetellut maksut peritään niissä kirjastoissa, joiden palveluihin ko. tuotteet kuuluvat.
Itsepalvelukopio 0,40 € / sivu
Tuloste 0,40 € / sivu
Mikrofilmi- ja mikrokorttikopio 0,50 € / kpl
Kopiokalvo 0,50 € / kpl
Kopiot voi maksaa kirjaston tiskillä joko käteisellä tai maksukortilla.
Kalevalasta on olemassa useampikin saksannos. Saksannoksista on lista Kalevalaseuran ylläpitämällä Kalevala maailmalla –sivustolla.
http://kalevalamaailmalla.kalevalaseura.fi/kalevala-saksaksi/
Kalevalan saksansi ensimmäisen kerran Anton Schiefner vuonna 1852 ja tämä käännös on kokonaisuudessaan luettavissa myös netissä. Rinnalla on suomenkielinen teksti.Teos aukeaa alla olevasta linkistä.
https://www.hs-augsburg.de/~harsch/germanica/Chronologie/19Jh/Schiefner…
https://www.hs-augsburg.de/~harsch/germanica/Chronologie/19Jh/Schiefner…
HelMet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvat saksannokset löytyvät helposti HelMet-haulla, kun kirjoittaa hakusanaksi ”kalevala” ja valitsee hakutulossivun vasemmasta laidasta kielirajoittimeksi saksan.
http://...
Vaikka yleistäminen onkin riskialtista tämäntyyppisiä kysymyksiä tarkasteltaessa, jonkinlaisia linjanvetoja lienee kuitenkin tässäkin tapauksessa mahdollista tehdä. Tarkasteltavan periodin alkupuolella seka-avioliitoissa oli tavallisinta kastaa lapset isän uskontoon. Näin meneteltiin myös perinteisellä ortodoksisella alueella Raja-Karjalassa, missä 30-luvun alkuun tultaessa lähes puolet avioliitoista oli seka-avioliittoja (vielä vuonna 1917 näitä oli vain alle 10%) - siitäkin huolimatta, että seka-avioliitoissa morsian oli tavallisemmin ortodoksi.
Sotien jälkeen ortodoksin ja luterilaisen väliset avioliitot yleistyivät myös muualla maassamme siirtoväen asuttamisen myötä. Isän uskontoon kastamisen perinne vaikutti edelleen jossain määrin,...
Hei!
Mukavaa että kirjastoala kiinnostaa!
Kirjastoissa on töissä eri asteisen tutkinnon suorittaneita työntekijöitä: ammatillinen tutkinto, ammattikorkeakoulussa suoritettu tutkinto tai yliopistotutkinto. Tehtävät määräytyvät koulutusasteen mukaan.
Ammatillisen tutkinnon voi suorittaa esim. Keudassa, joka sijaitsee Keravalla. Ammatillisen tutkinnon suorittaneet sijoittuvat kirjastovirkailijan tehtäviin, jotka sisältävät melkein aina asiakaspalvelua ja aineiston järjestely- ja huoltotehtäviä. Nykyään kaikilta kirjastoon töihin tulevilta edellytetään hyviä vuorovaikutustaitoja ja valmiutta toimia erilaisten ryhmien kanssa (päiväkoti- ja koululaisryhmät, lukupiirit jne.)
Ammattikorkeakoulututkinnon voi suorittaa Seinäjoen...
Voit hakea aineistoa aiheesta antamalla asiasanaksi unihäiriöt tai etsimällä luokista 613.2 ja 121.91 unta käsitteleviä kirjoja. Mahdollisia asiaa käsitteleviä kirjoja ovat esim. Suuri unikirja, toim. Raisa Vuohelainen (kirja on tulossa lähiaikoina kaupunginkirjastoon), Lavery, Sheila: Hyvä uni - virkistävä, voimia antava uni luonnollisella tavalla , Hauri, Peter: Unettomuus: näin voitat sen itse (sisällysluettelossa sekä unissakävely että unissapuhuminen), Hyyppä, Markku: Uni- varjoko vain? (myös molemmat etsimäsi aiheet mainittu sisällysluettelossa). Kirjojen saatavuustiedot löytyvät aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi.
Jos sinulla on muut viitetiedot näistä kirjoista, voit ensimmäiseksi kokeilla löytyvätkö ne Porin kaupunginkirjaston Riimi-tietokannasta; sen web-versio löytyy osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll Jos kaikkia ei löydy täältä, voit kokeilla Kirjastot.fi -sivuilta (http://www.kirjastot.fi/) löytyvää Monihakua, jonka kautta pääset hakemaan muidenkin maakuntakirjastojen aineistotietokannoista.
Jos tämäkään ei auta, voit hakea suomenkielisiä tai Suomessa ilmestyneitä teoksia Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, sen www-hakuliittymä löytyy osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/hyk/kt/fennica.html . Oman yliopistosi kirjaston aineistoihin pääset myös webin kautta. Osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/tilke/yokirjastot....
Lahden suurin kirkko on Alvar Aallon suunnittelema Ristinkirkko, jonka kokonaispinta-ala on 1228 m2. Istumapaikkoja on 1150. Lisätietoja löytyy teoksista Hämeen läänin kirkot ja Suomen kirkot ja kirkkotaide 2. Lahden luterilaisten seurakuntien kirkkoja on esitelty myös Lahden seurakuntayhtymän sivuilla osoitteessa http://www.evl.fi/lahti/ (Kirkot).
Lähinnä taiteilijoista löytyy tietoa, ei juurikaan teoksista.
DÜRER, Albrecht: Dürer und seine Zeit. Vollmer, 1970. Teos saksankielinen(Analyysi Dürerin muotokuvamaalauksesta ja kuva maalauksesta "Portrait of Hieronymus Holzschuher)
ROBERTS, Keith: Bruegel. Phaidon, 1982. Teos englanninkielinen (Kuvateos Bruegelista + s. 40-41 kuva maalauksesta "The Netherlandish Proverbs" ja analyysi)
SAARIKIVI, Sakari: Suuret taiteilijat 1. WSOY, 1948. s. 82-98, 125-137, 244-252, 437-447).(Sandro Botticelli, Albrecht Dürer, Pieter Bruegel ja Sir Joshua Reynolds)
TAITEEN maailmanhistoria 1. 1600-luvun maalaustaide 1. Ex Libris, 1973. s. 30-32, 155-156. (tietoa Caravaggiosta)
Portrait of Hendrickje Stoffels on ilmeisesti Rembrantin työ, siitä...
Kattavin kokoelma standardeja on Suomen Standardisoimisliiton kirjastossa Helsingissä. Kirjasto sijaitsee Länsi-Pasilassa osoitteessa Maistraatinportti 2 ja on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8-16.
Myös muilla kirjastoilla on standardeja kokoelmissaan vaihtelevasti. Suurimmat yleiset kirjastot pyrkivät hankkimaan kokoelmiinsa ainakin kaikki SFS-vahvistetut standardit. Standardeja ei yleensä lainata, vaan ne ovat käsikirjastokäytössä. Turun kaupunginkirjastossa standardit on sijoitettu käsikirjaston yhteydessä olevaan lukusaliin (pääkirjaston 2. krs, Linnankatu 2, puh. 02-2620 630). Valitettavasti mainitsemasi standardi puuttuu tällä hetkellä Turun kaupunginkirjaston kokoelmasta, mutta standardeja voi pyytää nähtäväkseen myös Turun...
Kyseessä voisi olla seuraava kirja: ”Imperial gardens of Japan: Sento Gosho, Katsura, Shugaku-in”. By Takeji Iwamiya (photos.) and Teiji Itoh (text). With essays by Yukio Mishima, Yasushi Inoue, and Jiro Osaragi, and a foreword by Loraine Kuck. Kirja on ilmestynyt alun perin 1970, mutta siitä on tullut uusi painos 1981. Kirja on isokokoinen ja siinä on 290 sivua. Valitettavasti en löydä kirjaa kotimaisista tietokannoista. Ulkomailta sen varmasti saa kaukolainaksi, mutta jos se joudutaan pyytämään kauempaa kuin pohjoismaista, lainalle tulee hintaa (esim. meillä Helsingissä laina Englannista maksaa 25 euroa).
Kyseessä voi olla myös kirja Iwamiya, Takeji: ”Gardens of Japan: Sento Gosho, Katsura, Shugakuin”. Weatherhill/Tankosha, 1989. Kuten...
HelMetin etusivulla http://www.helmet.fi on vasemmalla omien tietojen alapuolella linkki osoitteenmuutos. Voitte muuttaa osoitetietonne linkissä olevalla lomakkeella. Kirjautumiseen tarvitsette kirjastokortin numeron ja tunnuslukunne.
Koira haukkuu lukuisista syistä. Sudet ja melkein kaikki koirarodut pystyvät haukkumaan. Koiraroduista vain basenji-rotuiset koirat eivät hauku.
Erkki Pulliaisen Koira kotona ja luonnossa –kirjan mukaan ”koira voi haukkua iloisena tervehtiessään, kiihkosta, hälyttäessään, pyytäessään toista leikkimään tai pitämään itsestään huolta, uhatessaan, puolustaessaan, ollessaan ahdistettu, etsiessään yhteyttä toisiin yksilöihin ja äännellessään ryhmän mukana.”
Haukunta on yksi koiran peruskäyttäytymismalleista, mutta toiset koirat ja koirarodut haukkuvat enemmän kuin toiset.
Hakuteoksesta Nationalencyklopedin, osa 17, löytyy hiukan tietoa kirjailijasta. Tämä teos on useiden HelMet kirjastojen käsikirjastokokoelmassa.
Anne Sparren muistelmateos Alla mina hem on ilmestynyt 1993. 1985 ilmestynyt Vännen min on myös muistelmateos, se kertoo Anna Sparren ja Belgian kuningatar Astridin ystävyydestä. Molemmat kirjat löytyvät HelMet kirjastojen kokoelmista http://www.helmet.fi .
Internetistä tietoa kirjailijasta löytyy hyvin vähän, Wikipediasta osoitteesta http://sv.wikipedia.org/wiki/Anna_Sparre sekä kirjailijan teosluettelo Nordic authors tietokannasta http://runeberg.org/authors/adelswan.html .
Tästä norjalaiskirjailijasta löytyy tietoja ruotsinkielisestä kirjasta De skriver för barn och ungdom. 1989.
Tuoreempaa tietoa hänestä löytyy Internetistä, esim. osoitteesta http://www.cappelen.no/main/forfatter.aspx?f=7285 .Valitettavasti tuo sivu on norjankielinen.
Kirjailija on syntynyt Norjassa 22.11.1943. Hänestä löytyy tietoja ja kuva myös sivulta http://www.aftenposten.no/alex/litterat/forfatte/haugerth.htm
Suomeksi häneltä on käännetty teos Korppityttö ja satu Björgviniin tuli laiva vuonna vuonna 1349 (kokoelmassa Satumaa: Ennen vanhaan. T 1984). Päivi heikkilä-Halttusen kirjoittama Korppitytön arviointi löytyy Onnimanni-lehden numerosta 2/1993.
Kiki Thorpea koskeva kysymys ja vastaus on Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistossa tammikuulta 2006. Tilanne tuntuu olevan edelleen sama: kummankaan kirjailijan varsinaisia henkilötietoja ei löydy edes internetistä. - Yhdysvaltain Kongressin kirjaston aineistorekisterissä mainitaan Kiki Thorpen teoksia 48 kappaletta vuosilta 1999-2007. Hänen kohdaltaan on viittaus nimeen Kirsten Larsen, jonka teoksia on luetteloitu 15 kappaletta. Suomeksi on ilmestynyt kolme Kiki Thorpen nuortenkirjaa. - Gail Hermanin teoksia mainitaan 100 vuosilta 1988-2006. Hänen syntymävuodekseen mainitaan 1959. Suomeksi on ilmestynyt yksi Gail Hermanin teos.
Yritysten ja julkisyhteisöjen henkilöstölehdet on yleensä tarkoitettu vain sisäiseen käyttöön. Ainakaan Helsingin kaupunginkirjastossa ei enää mitään henkilöstölehteä julkaistakaan, vaan vastaavat sisällöt ovat kirjaston intranetissä, joka on ainoastaan henkilökunnan käytettävissä. Tietääkseni Espoon kaupunginkirjastossa on sama tilanne.
Yksilöidyissä kysymyksissä on mahdollista kääntyä viestintäosastojen puoleen.
Ylen viestintäosaston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.yle.fi/yhteydet/tiedottajat.html
Helsingin kaupunginkirjaston Markkinointi- ja viestintöyksikkö:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Kirjastot/Osasto.aspx?unitID=1151598
Espoon sivistystoimen tiedotusyhteyshenkilöt:
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;11869;...
Kirjan varaaminen ei onnistu sen takia, että yhtään kappaletta tätä kirjaa ei ole vielä tullut kirjastoihin lainattavaksi. Kirja on ilmestynyt vasta äskettäin ja sitä on kyllä tilattu moneenkin HelMet-kirjastoon. Sitten kun HelMetissä näkyy kirjastojen nimet, niin kirjaa voi varata.
Tony Hoaglandin teosta "What narcissism means to me" ei ole suomennettu.
Suomennetut teokset löytyvät Fennica-tietokannasta (https://finna.fi ). Teosta ei löydy kyseisestä tietokannasta, joten se ei ole ainakaan vielä ilmestynyt suomeksi.
Fennica-tietokanta on Suomen kansallisbibliografia ja haku siitä on maksutonta.
Kävin läpi kaikki Suomen suurimmat kirjastoluettelot sekä Fennica-kansallisbibliografian. En löytänyt yhtään suomennettua teosta tai teoksen osaa Joseph Delteililtä. Hänen teoksiaan ei ole siis julkaistu suomen kielellä.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastosta löytyi kaksi ranskankielistä teosta: "Le Mal De Coeur" ja "Mes Amours".
