Vuonna 1972 voimassa olleet lastensuojelulaki ja -asetus löytyvät kyseisen vuoden Suomen Laki -teoksesta. Tuolloin voimassa olleesta lainsäädännöstä ei ole olemassa verkkoversiota. Eduskunnan kirjaston kokoelmissa on vanhat lakikirjat ja niitä voi tulla lukemaan ja vaikka kopioimaan tai skannaamaan. Kirjasto ei voi skannata lakikirjojen sisältöä, koska ne eivät ole tekijänoikeusvapaita teoksia.
Jos haluaa ottaa paperikopioita julkaisuista, kannattaa kirjastoon tullessa olla kopiokortti mukana. Kopiokoneemme toimii Unigrafian kopiokorteilla, joita myydään useissa paikoissa Helsingissä mutta ei Eduskunnan kirjastossa. (Linkki Unigrafian sivuille) http://www.unigrafia.fi/fi/tulostus_ja_kopiointi/kopiokorttien_myyntipi…
Rautaritari on tilattu Harlekiinilta 16.1. Voit varata kirjan osoitteessa
http://luettelo.helmet.fi/record=b2088288~S9*fin
Kysyin Tammelta, onko heillä suunnitelmissa käännättää jatko-osa Karou, savun tytär -kirjalle, mutta ikävä kyllä en ole saanut heiltä vielä vastausta.
Voit myös itse koettaa kysyä asiaa osoitteesta asiakaspalvelu(at)tammi.fi
Mikäli saan heiltä vastauksen, laitan sen tiedoksi sinulle.
Jatko-osan nimi on Days of blood and starlight ja se löytyy englanniksi Myyrmäen kirjastosta
http://luettelo.helmet.fi/record=b2086536~S9*fin
Helsingin kaupunginkirjaston suurin ruotsinkielisten lastenkirjojen kokoelma on Rikhardinkadun kirjastossa. Suuret kokoelmat on myös Itäkeskuksen ja Töölön kirjastoissa. Kaikista Helmet-kirjastoista eniten ruotsinkielisiä lastenkirjoja on Kauniaisten kirjastossa, Espoon Sellon ja Ison omenan kirjastoissa.
Sibelius-Akatemian kirjasto on kaikille kiinnostuneille avoin palvelu, vaikka onkin oppilaitoskirjasto. Käsikirjastoa voi käyttää kuka tahansa, lainaamiseen täytyy olla kirjastokortti, jonka voi myös tehdä kuka tahansa.
Uusimmat opinnäytteet löytyvät nykyään myös verkosta. Kannattaa tarkistaa, olisiko etsimäsi täällä: http://ethesis.siba.fi/
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Esimerkiksi alla mainituissa teoksissa kuvataan kirjailijan elämää.
Itkonen, Juha, Seitsemäntoista (Otava, 2011)
Venho, Johanna: Syntysanat (WSOY, 2011)
Onkeli, Kreetta: Kutsumus (Sammakko, 2010)
Pasi Ilmari Jääskeläinen: Harjukaupungin salakäytävät (Atena, 2012)
Hotakainen, Kari: Ihmisen osa (Siltala, 2010)
Viinikainen, Antero: Orgo (WSOY, 2009)
Huilaja, Janne: Yksikätinen (Gummerus, 2008)
Vimma, Tuomas: Toinen (Otava, 2005)
Niemi, Marjo: Ihmissyöjän ystävyys (Teos, 2012)
Voit lukea tarkemman kuvauksen kirjoista vaikkapa HelMet-verkkokirjastosta (klikkaamalla hakutuloksen kuvaa saat auki lehden, jolla kuvataan kirjan sisältöä) tai Kirjasammosta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.kirjasampo.fi/
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -teoksen mukaan sukunimi Laihia on lähtöisin "nimettävän ulkoiseen olemukseen perustuneesta lisänimestä Laiha". Tästä lisänimestä ja sen muunnoksista ovat peräisin Laihia-nimen lisäksi esimerkiksi Laihanen ja Laihinen. Kirjan mukaan Laihia-nimeä esiintyy sekä Kaakkois- että Länsi-Suomessa, esimerkiksi Iitissä, Parkanossa ja Yläneellä. Myös paikannimi Laihia on samaa alkujuurta eli pohjautuu vanhaan henkilönnimeen.
Ulkomaalaisille aikuisopiskelijoille tarkoitetuissa suomen kielen alkeis- ja peruskursseissa on nykyään valinnanvaraa.
Suomen kielen lisäksi tarjolla on mahdollisuus opiskella englannin kielellä.
Seuraavassa joitain suosituksia, joissa opetuskielenä on englanti.
-Leney, Terttu: Complete Finnish, Hodder Education, 2010. Opetuspaketti käsittää kirjan ja kaksi cd-äänilevyä. Se kuluu Teach yourself-sarjaan.
-Abondolo, Daniel: Colloquial Finnish: the complete course for beginners, Routledge, 2007. Opetuspaketti käsittää kirjan ja kaksi CD-äänilevyä. Se kuuluu The Colloquial series-sarjaan.
-Leney, Terttu: Finn tal : yksi, kaksi, kolme..yks, kaks, kolme : part one of a multimedia Finnish language course,
Finn-Guild, Kansanvalistusseura, 2001...
Tässä täytyy etsiä Tee itselle tai lahjaksi -nimistä teosta. Keinun ohje on osassa 106, jonka ISBN on 952-5036-05-7. Tätä sarjaa on myös Kymenlaakson kirjastoissa. Keinun ohjeen sisältävä osa 106 on myös Kouvolan pääkirjastossa.
Kyseisessä kirjassa ei valitettavasti ole kaipaamaasi sitaattia, vaikka siellä on muutamia poimintoja Thatcherin puheista. Muutama muu ulkopoliittinen lausahdus mainitaan kyllä ja tekstissä kerrotaan Thatcherin suhteesta Yhdysvaltoihin.
Rajalan kirjassa on pikaisen selailun perusteella sitaatteja suurin piirtein kaikilta merkkihenkilöiltä, joista kirjassa kerrotaan.
Aukusti Salon kansakoulun lukukirjasta löytyy Maija Konttisen tarina nimeltä Voikukkia. Mahtaisiko olla kyse tästä tarinasta?
Saatte tarinan sähköpostiinne.
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Salo Aukusti: Meidän lasten elämää (Otava, useita painoksia)
Muistamasi kirja voisi olla Kari Levolan Unisieppari, joka ilmestyi vuonna 2007. Tässä nuortenkirjassa yksinäinen Aleksi tutustuu Emiliaan. Kirja esitellään tarkemmin kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammossa:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aud02e1ec0-70f6-4eed-b8b7-05…
Englanniksi näyttää löytyvän suhteellisen vähän Suomen oikeusjärjestelmää yleisellä tasolla kuvaavaa kirjallisuutta. Nekään eivät kaikki ole kovin tuoreita ja saattavat sisältää viittauksia lakeihin tai niiden osiin, jotka ovat jo vanhentuneet. Tällaisia teoksia löytyy Helmet-kirjastosta ja Helka-kirjastoista seuraavia:
- Access to Finnish law / Aapo Surakka (Sanoma Pro, 2012)
- An introduction to Finnish law (Finnish Lawyers' Publishing, 2002)
- Constitutional law in Finland / Ilkka Saraviita (Kluwer Law International, 2012)
- Doing business in Finland : taxation, accounting (KHT-Media, 2005)
- Finnish labour law in practice / Markus Äimälä, Johan Åström, Mikko Nyyssölä (SanomaPro, 2012)
- Intellectual property law in Finland / Niklas...
Artikkelitietokannoista (Kati, Aleksi, Arto) löytyivät seuraavat
Hiski Salomaata käsittelevät artikkelit: Westerholm, Simo, Hiski Salomaa 100 vuotta (Uusi kansanmusiikki 1991; 2, s. 21, 23), Palaskari, Heikki, Lännen lokari (Kansanmusiikki 1983; 2, s. 26-31),
Niemelä, Juha, Lännenlokari ja tiskari jazzin ja laman pyörteissä
(Carelia 1996; 8, s. 116-124). Salomaasta kerrotaan (lyhyesti) myös kirjoissa Jauhiainen, Lauri, Kuplettimestarit ja mestarikupletit (sis. myös nuotteja) sekä Kero, Reino, Suomalaisina Pohjois-Amerikassa.
Helsingin kaupungin kirjaston kokoelmista löytyisi keltakantinen Kantola, Ilkka, Sortokauden postikortteja I-II, jonka ensimmäisessä osassa on kannessa kuva Albert Edelfeltin Porin marssi (jossa on korkeahattuinen sotilas). Kirjoista löytyy suomalaisia postikortteja 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta.
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä löytyy liiketaloudellista kirjallisuutta, joka yleisellä tasolla käsittelee benchmarking-toimintaa yrityksissä. Asiasanan "benchmarking" lisäksi kannattaa kokeilla esim. asiasanoja "yritysstrategiat" , "kilpailukyky", "liikeideat","myynninedistäminen" ja "markkinointi". Konkreettisia yritysesimerkkejä saa "tapaustutkimus"-asiasanalla tai kirjastomme omalla asiasanalla "case". Tällä hetkellä useimmat viimeksi mainituista olivat lainassa, mutta paikalla ovat esim. Juhani Laine: Toimialareseptin ja yritysparadigman muutos ...(lk. 69.1, ilm. 2000) tai Kari Tuominen: Muutoshallinnan mestari (lk. 69.1, 4.uusittu p. 2000).
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi palvelussa on jo ehditty vastaamaan tähän kysymykseen.
"23.09.201113:32
Helsingin kaupunginkirjasto
"Toimitus" on aiemmin merkinnyt myös toimeenpanoa. Näin esimerkiksi Klas Coranderin Yleisessä maa-tieteessä (1862) lausutaan: "Hallitus-muoto on yksvaltanen, hallitus-istuin perittävä ja hallitsia itsevaltanen. Hänen vallassa on siis korkein sekä lakia-laativa että ylimäinen tuomio- ja toimitus-voima." Venäjän keisarilla ei siis tässä lainauksessa kerrota olevan valtaa toimittaa lehtiä tai toimitella tavaroita paikasta toiseen, vaan valtaa panna päätöksiä täytäntöön. "Toimitusjohtaja" lienee sitten vakiintunut käyttöön ennen kuin sana "toimitus" toimeenpanon merkityksessä on jäänyt pois käytöstä....
Teoksesta Malkama, Toivo: Koti- ja maataloudellisia käsityöpiirustuksia työselityksineen (1946) löytyy muun muassa voipytyn, taikina-astian teko-ohjeet (kuvallinen ja lyhyt kirjallinen selostus).
Pekka Kososen säveltämä ja sanoittama laulu "Laitumelle" sisältyy nuotteihin "Saa laulaa! 4" (Otava, 2012) ja "Laulutuuli" (Lasten keskus, 2011). Laulu alkaa: "Lauma lähtee laitumelle, kesä koittaa jokaiselle." Kummassakin nuotissa on laulun melodianuotinnos, sointumerkit ja sanat.
Metalli johtaa lämpöä hyvin. Termodynamiikan toisen pääsäännön mukaan lämpö siirtyy aina lämpimästä kylmään. Kylmässä ilmassa ihmiskeho on lämpimämpi kuin ympäristönsä ja ympäristössä olevat esineet kuten silmälasit. Jos silmälasit koskettavat ihoa, lämpöä johtuu pois iholta kosketuspinnan kautta. Tämä tapahtuu paljon nopeammin koskettaessa metallia kuin muovia. Jos lämpötila on pakkasen puolella ja kontakti riittävän pitkä, kosketuskohdan lämpötila laskee niin paljon, että iholla oleva kosteus jäätyy.
Metallin hyvä lämmönjohtokyky johtuu metallin kemiallisesta rakenteesta. Metallin atomit liittyvät toisiinsa niin sanotulla metallisidoksella. Atomit ovat positiivisesti varautuneita, koska niiltä puuttuu yksi...
Ennen vuotta 2005 työeläkettä alkoi kertyä 23 vuoden iästä alkaen. Vuosina 2005-2016 eläkettä kertyi kaikesta yli 18-vuotiaana tehdystä työstä. Vuodesta 2017 alkaen eläkettä on kertynyt työntekijöille 17 ikävuodesta ja yrittäjille 18 ikävuodesta lähtien.
lähde: https://www.tyoelake.fi/tyoelakeote/miten-tyoelakeotetta-luetaan/
