Muistiinpanotekniikka ja kokoustekniikka kulkevat käsikkäin. Asiat käsitellään kokouksissa yleensä melko kaavamaisesti, mikä mahdollistaa hyvien muistiinpanojen tekemisen. Esimerkiksi puheenvuorot on mahdollista tyypitellä jo etukäteen. Hyvä idea on tehdä kaavio kokousagendan pohjalta, ja siihen merkitä tapahtumat. Monet asiat voi jo valmiiksi ennen kokousta kirjata muistiin. Kokous- ja neuvottelutaitoa käsittelevistä kirjoista saa tähän hyviä neuvoja. (Valavaara: "Yhdistystoiminnan käsikirja", Lunnas: "Kokouskäytäntö", Kansanen: "Neuvottelu- ja kokoustaito")
Kaikkea kokouksissa tapahtuvaa on mahdotonta tallentaa jos käytössä ei ole videokameraa tai nauhuria. On siis etukäteen päätettävä, mitkä asiat ovat oleellisia. Muodollisissa...
Saat luettelon Elina Karjalaiselta julkaistuista teoksista Fennica-tietokannasta, joka on internetin kautta vapaasti käytettävissä. Sen osoite on http://finna.fi Kirjoita tyhjään hakuruutuun Karjalainen Elina ja valitse hakutyypiksi tekijä. Tulokseksi saat 103 teoksen nimeä, joiden suurta lukumäärää selittää se, että jokainen uusi painos ja käännös on omana viitteenään.
WSOY:n internetsivuilla on Elina Karjalaisen esittely ja myös luettelo tuotannosta http://www.wsoy.fi . Sen löydät kohdasta Kirjailijagalleria, aakkosellisesta luettelosta (http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=1&id=56&lastname=Karjal… ). Varsin kattavan luettelon saa myös pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Helmetistä (osoite http://www.helmet.fi/)...
Liturgiset värit ovat: valkoinen, punainen, violetti, vihreä ja musta.
Kirjallisuutta aiheesta:
Lempiäinen, Pentti : Kuvien kieli: vertauskuvat uskossa ja elämässä. Helsinki : WSOY, 2002.
Aspfors, Bertta : Kirkolliset tekstiilit Keski-Pohjanmaan seurakunnassa. Kokkola : Kustannusosuuskunta Länsirannikko, 2001.
Lempiäinen, Pentti : Pyhät ajat. Helsinki : Kirjapaja, 2000.
Ortodoksisen kirkon liturgiset värit löytyvät kirjasta:
Ortodoksinen kirkko Suomessa : toim Isä Ambrosius. Heinävesi 1982
Seuraavissa nettiosoitteissa on jonkin verran tietoa itse kirjailijoista. Tarkistamani lehtiartikkelit sisälsivät pääasiassa kirja-arvosteluja ja kirjailijoiden haastatteluja, joissa he kertovat kirjoistaan ja kirjoittamisesta. Esimerkiksi artikkeli: Seita Parkkola ja Niina Repo purkavat kirjailijamyytiä: Miten romaani todella syntyy. (Lukufiilis 2001, nro 4, s.4-5)
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=1&id=231&lastname=Repo&…
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=1&id=545&lastname=Parkk…
http://www.kaapeli.fi/nvl/arvostelupalvelu/nuortenkriitikot/parkkola_s…
Maa- ja elintarvike-talouden tutkimuskeskuksesta (MTT) on ilmestynyt suppeahko historiikki, joka on keskittynyt maataousteknologian historiaan (Sata vuotta tutkittua maataloustekniikkaa / Marja Kallioniemi (toim.)
2002). Se on luettavissa myös verkkoversiona (http://www2.mtt.fi/cgi-bin/formmail_jukuri.cgi).
MTT:n kotisivulla on myös lyhyt historiikki sen toiminnasta.
(http://www.mtt.fi/index.html)
Suomenhevosista, niiden historiasta ja jalostuksesta on myös kattavia nettisivustoja:
http://www.suomenhevosliitto.fi/linkit.php
http://www.suomenratsut.fi/page.php?page=23
http://www.mtt.fi/ajankohtaista/tietopaketit/maatiaiset/hevoset.html
http://www.mtt.fi/tutkimus/kotielaimet/hevostalous.html
Etunimikirjassa Hillevi nimi mainitaan Hellevin toisinnoksi.
Suomen ortodoksinen kalenteri puolestaan yhdistää Hellevin Agateen, jonka merkityksen "hyvä" lienee ajateltu ilmaisevan samoja luonteenominaisuuksia kuin esim. nimien Helli, Hellevi, Hellä jne.
Hillevi katsotaan tanskalaisperäiseksi nimeksi. Alkuperäiseksi kantanimeksi on Ruotsissa arveltu saksalaista nimeä Helvig. Ruotsissa Hillevi nimeä on käytetty jo 1400-luvun lopulla.
Kirjaamisen käsitteen liittäminen uusiin hoitotyön etiikkaa käsitteleviin teoksiin osoittautui ongelmalliseksi, mutta olisiko etsitty teos kuitenkin jokin seuraavista?
1.
Lindqvist, Martti:
Auttajan varjo : pahuuden ja haavoittuvuuden ongelma
ihmistyön etiikassa (ilmestyi syyskuussa 2006)
2.
Haho, Annu:
Hoitamisen olemus : hoitotyön historiasta, teoriasta ja
tulkinnasta hoitamista kuvaviin teoreettisiin
väittämiin
(Acta Universitatis Ouluensis. Series D, Medica, ISSN
0355-3221 ; 898)
3.
Antila, Anja:
Hoitotyön johtamisen eettiset ohjeet ja niiden
toteutuminen johtamistoiminnassa ylihoitajien
näkökulmasta
Opinnäyte : Kuopion yliopisto, Hoitotieteen laitos
Voisiko kyseessä olla ruotsalaisen kasvatustieteilijä Elisabeth Schönbeckin teos Vanhin, nuorin vai katraan keskeltä : miten paikka sisarussarjassa vaikuttaa elämääsi?
Linkki suomalaisen kustantajan esittelyyn: http://www.kirjapaja.fi/index.php?option=com_catalog&Itemid=38&mode=pro…
Toinen vaihtoehto saattaisi olla Ulla Rannikon väitöskirja Yhteinen ja erillinen lapsuus : sisarusten sosiaalistava merkitys (2008).
Kun vaihdat HelMetin omien tietojen varaussivulta noutopaikkaa pudotusvalikosta, täytyy muistaa painaa vielä nappia ”Poista merkityt varaukset tai vaihda noutokirjastoa”. Vasta sen jälkeen noutopaikan siirto rekisteröityy. Jo matkalla olevien varausten noutopaikkaa ei voi enää muuttaa.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan vuosina 1960-1979 annettiin Sami-nimeä kaikkiaan 14 603 pojalle. Tarkempi, vuosikohtainen haku on poistettu käytöstä tietosuojasyistä.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelu: http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Suomen sukututkimusseuran Sukuforum-keskustelupalstalla, http://suku.genealogia.fi/ on Tunnistatko kuvan -osio juuri tällaisiin tarkoituksiin. Viestin lähettäminen edellyttää rekisteröitymistä, joka on ilmainen.
Laipanmaasta kertova kirja Laipanmaassa ja muuallakin on Tampereen pääkirjaston Pirkanmaa-kokoelmassa sekä Pälkäneen kirjaston kotiseutukokoelmassa ja Sappeen lainausaseman kokoelmassa. Toinen Laipanmaata käsittelevä kirja on Viljo Koistisen kirja Elämää Laipanmaassa vuodelta 1996. Kirjasta löytyy tietoja alueella asuneista henkilöistä. Kirja on Kangasalan pääkirjaston kokoelmassa.
Vanhoja karttoja alueelta ei ole kirjastossa, mutta niitä voi tiedustella kunnan arkistosta.
Alfred Tennysonin runolle "The Vision of Sin" ei valitettavasti löydy suomennosta.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://finna.fi
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
http://www.kirjasampo.fi/fi
Hei!
Sää 16.9.1963 (lähde: Sanomalehti Keskisuomalainen, Ilmatieteenlaitoksen ennuste)
"Odotettavissa Etelä- ja Keski-Suomessa heikkenevää länsituulta, vaihtelevaa pilvisyyttä, päivällä monin paikoin sadekuuroja, yöllä hallanvaara". Lämpötila Etelä- ja Keski-Suomessa 12-15 astetta, Pohjois-Suomessa 6-10 astetta.
Seuraavan päivän lehdessä ei ollut mainintaan mistään poikkeuksellisesta sääoloissa.
Toivottavasti saatte tuosta ainesta juhlapuheeseen. Hieno ajatus.
Olen itse harrastanut vanhaa luuttu- ja kitaramusiikkia - jollaista tässä selvästi on haluttu kuvata - aika pitkään, mutta vaikka tämä on ilman muuta tyylin mukaan tehty, en minäkään tunnistanut sävellystä. Tämäntyyppistä musiikkia sävellettiin aikanaan varsin paljon, mutta tarvittaisiin erinomaista musiikillista muistia erottamaan tämä suuresta joukosta - jos kysymyksessä sitten on aito vanha sävellys.
Mainoksessa soitto keskeytyy "rikkinäisen kynnen" kohdalla, joten ainakin äänitys on tehty ihan tätä tarkoitusta varten. Minun korvissani tämä varsin lyhyt esitys kuulostaa tähän mainostarkoitukseen tehdyltä pastissilta eli tyylimukaelmalta eli arvelen, ettei kyseessä ole autenttinen vanha musiikki. Taitavalle kitaristille tällaisen lyhyen...
Kansalliskirjaston kansalliskokoelmasta löytyy englanninkielinen teos:
Louhi, E. A.
Nimeke:The Delaware Finns or The first permanent settlement in Pennsylvania, Delaware, West New Jersey and Eastern part of Maryland / E. A. Louhi.
Kieli:englanti
Julkaistu:New York : The Humanity press, 1925.
Ulkoasu:331 sivua
Delawaren suomalaisista ovat suomeksi kirjoittaneet mm. Ilmari Tammisto ja S. Ilmonen. Löytyvät myös Kansalliskirjastosta.
Kansalliskirjasto Helsinki:
http://www.visithelsinki.fi/fi/nae-ja-koe/nahtavyydet/suomen-kansallisk…
Suomalaisuuden liitosta kerrottiin, että suruliputusmääräys koskee vain valtion virastoja ja laitoksia. Yksityishenkilöille liputus on oikeus, ei velvollisuus. Eli yksityinen kansalainen voi liputtaa normaalisti esim. syntymäpäivän kunniaksi niin halutessaan.
Alla lisää tietoa liputuksesta:
http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=21
Internetistä löytyy aika paljon tietoa työtuoleista yleensä (usein lähinnä toimistotyö). Jos haet esim. Evrekasta (http://www.evreka.com/fi/) sanalla työtuoli, saat eri kalustetoimittajien sivuja.
Erityisesti hoitoalan kalusteista ei tunnu löytyvän paljoa, mutta ainakin nämä sivuavat sitä:
http://www.otoplug.fi/
http://www.jalkahoitotarvike.fi/
http://www.adlux.fi/fi/tuotteet/ergonomia/supp.html
http://www.fuchsmedical.fi/tuotteet/tutkimustuolit/
Työterveyslaitoksen sivuilla http://www.occuphealth.fi/ttl/osasto/f/palvet/kalustuksen_vaatimuksia.h… on tietoa tuoleista ergonomian näkökulmasta.
Lehtiartikkeliviitteitä löytyy Aleksi- ja Arto-tietokannoista. Näyttää siltä, että erityisesti lehdissä Uudistuva konttori sekä Työ, terveys,...
Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) ei toistaiseksi voi tarkistaa omia lainaustietoja internetin kautta. Sinun on mentävä lähimpään kaupunginkirjaston toimipisteeseen, jossa voit asiakaspäätteeltä katsoa tietosi.
Ruokaan liittyvää kaunokirjallisuutta on viimeaikoina ilmestynyt paljonkin. Tässä kotimaista nykykaunokirjallisuutta aiheesta. Kirjat saa lainaan mm. Helmet-kirjastoista: https://www.helmet.fi/fi-FI
- Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike / Tuomas Kyrö
- Nautinnon nälkä : kahdeksan kertomusta ruoasta / toimittaneet Jaakko Hämeen-Anttila ja Venla Rossi
- Surmanpelto : romaani / Antti Tuuri
- Granta : uuden kirjallisuuden areena. 1, Ruoka / [päätoimittaja: Aleksi Pöyry] (sekä koti- että ulkomaisia kirjoittajia)
- Harmaat enkelit / Mila Teräs ...