Meriveden suolapitoisuus on keskimäärin 3,5 prosenttia, ja lähes 97 % maapallon vesivaroista on tätä väkevämpää laatua.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/07/05/yle-tieteen-kesakalenteri-miks…
Tästä päätellen suolapitoisuus ei ole liiallisesti alenemassa.
Ohessa vielä toinen vastaus tässä palvelussa suolapitoisuutta koskevaan kysymykseen.
"Kysymys: Merivesi on suolaista, mutta järvivesi makeaa. Miksi näin? Mistä meriveden suolaisuus johtuu?
Vastaus: Veden kiertokulku luonnossa on periaatteessa hyvin yksinkertainen. Vesi haihtuu merestä, kulkee vesihöyrynä tuulen mukana, tiivistyy pilveksi ja sataa maahan. Sieltä se valuu jokia ja järviä pitkin takaisin mereen.
Maapallo on niin vanha, että vesi on ehtinyt kiertää tämän lenkin...
Kyse voi olla rautabakteerin aiheuttamasta öljyä muistuttavasta kerroksesta. Rauta liukenee veteen, nousee pinnalle ja kelmuuntuu öljynnäköiseksi massaksi. Mikäli kuitenkin epäilet, että kyse on pilaantuneesta maa-aineksesta, kannattaa kysyä ohjeet käsittelyyn lähimmästä jätekeskuksesta.
Lähteet ja lisätietoja
Rautabakteerit | Vesi.fi
Bakteeri synnyttää öljyyntyneen näköistä vettä | Yle Uutiset
Ihan suoralta kädeltä ei muistu mieleen mitään kirjaa. Olisiko kyse kahden tarinan sekoituksesta?
Professori, Kaniini ja Luolajengi tuovat mieleen Tohtori Sykerö nimisen animaatiohahmon seikkailut.
Kyse voisi olla myös kirjasta Liisan seikkailut Ihmemaassa. Liisa putoaa kaninkoloon ja juo teetä höperön ja myöhästelevän kanin ja hassun hatuntekijän kanssa.
Jos kani olisikin jänis, voisi tarina olla Trondheim, Lewis: Professori Walterin hirviöt . Jussi Jänis ja Professori Walter seikkailevat tässä aikuisten sarjakuvassa, tosin eivät kai luolan jengin kanssa. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aufcfa54da-6b94-4ce2-98d2-236197498411
Kenties joku palstan lukijoista voisi auttaa kommentoimalla?
Valon nopeus on 299 792 458 m/s eli 1 079 252 848,8 km/h. Kun tiedät jonkin taivaankappaleen etäisyyden Maasta, pystyt laskeskelemaan kuinka kauan valon matka sieltä meidän nähtäväksemme kestää. Avaruuden mittapuulla Kuu on hyvin lähellä kotoplaneettaamme. Sieltä valo ehtii Maahan noin 1,3 sekunnissa. Mars-planeetan ollessa lähimmillään, entää valo sinne runsaassa kolmessa minuutissa. Auringon etäisyys Maasta vaihtelee hiukan vuodenajan mukaan. Auringosta valon kestää saapua Maahan reilut 8 minuuttia.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Valonnopeus
https://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/kauanko_kestaa_valon_matka
https://yle.fi/uutiset/3-10612199
https://tiedetuubi.fi/tuiki-tuiki-tahtonen
Suomalaisista miesten etunimistä löytyy joitain merkitykseltään sangen lähelle 'suojelijaa' tai vartijaa' osuvia. Varsin moni niistä tosin on selvästi vierasperäiselle kalskahtava.
Parhaat vastineet lienevät Birger ja sen muunnos Börje ('auttaja, suojelija') sekä Raimo, suomalainen muunnelma saksalaisista nimistä Raimond ja Raimund, joiden pohjana on muinaissaksan nimi Ragimund, 'neuvokas suojelija'.
Aleksanteri monine muunnelmineen (Aleksi, Aleksis, Alex, Alexander, Alexis, Santeri) pohjautuu kreikan verbiin alexo ('puolustaa, auttaa').
Casper, Jasper, Jasperi, Jesper, Jesperi, Kaspar, Kasper, Kasperi perustuvat kaikki persiankieliseen sanaan kansbar, 'kalleuksien vartija'.
Edvard ja alun perin sen lempinimenä käytetty Eetu...
Tästä neuleohjeesta on kysytty aiemminkin tässä palvelussa, mikäli kyse on 1980-luvun ohjeesta eikä jostain uudemmasta. Edelliseen vastaukseen on tullut vastaamisen jälkeen lisätieto, että ohje löytyy Suuri käsityökerho -lehden numerosta 2/1981. Kyseistä numeroa löytyy vielä joistain Suomen kirjastoista ja voit tehdä siitä kaukolainapyynnön. Oulussa sitä pääsee selaamaan Oulun yliopiston kirjastossa. Lehteä ei saa kotilainaan, mutta siitä voi ottaa kopioita.
Lisätietoja:
Finna.fi: Suuri käsityökerho 1981 suuri käsityökerho 1981 | Hakutulokset | Finna.fi
Oulun yliopiston kirjasto: Suuri käsityökerho Suuri käsityökerho | Oulun yliopiston kirjasto | Oula-Finna | Oulun yliopisto
Kaukolainan tilaaminen Oulun...
Joulutarinoita ja -runoja löytyy helmet-kirjastoista runsaasti myös aikuisille. Tässä muutamia vinkkejä:
Joulutarinoita / Mika Waltari ; toimittaneet Rudy de Casseres, Raimo Salomaa (WSOY, 2016)
Hauskaa joulua : vanhoja joulukertomuksia / toim. Juri Nummelin (Turbator, 2012)
Ihanaa joulua / toim. Seija Mannila (Kirjapaja, 2020)
Taatan joulu / F. E. Sillanpää ; toim. Panu Rajala (Otava, 1986)
Betlehemin tähti : joulukertomuksia läheltä ja kaukaa / Anita Laakso (Raamatunkäännösinsituutti, 2007)
Joululahja ja muita kertomuksia / Selma Lagerlöf (WSOY, 1986)
Rauhallisia hetkiä / toimittanut Tiina Laaninen (KIrjapaja, 2013) runot, aforismit
Tonttufilosofiaa, Eli miten vanhakin nyt nuortuu / Leena Hietamies (Kirjapaja, 2014)...
Helsingin kaupunginkirjastossa menetellään kirjaston muuttaessa niin,
että lainat annetaan erikoispitkillä laina-ajoilla, ne eivät siis
eräänny muuton aikana. Jos laina on erääntynyt jo ennen muuton alkua,
karttuu myöhästymismaksua päivittäin lisää. Lainat voi palauttaa mihin
tahansa saman kaupunginkirjaston toimipisteeseen.
Tiedot yliopistojen kirjastoihin tulevista julkaisusarjoista löytyvät kirjastojen kokoelmaluetteloista, joita pääsee käyttämään kirjastojen kotisivujen kautta. Julkaisusarjoja voi hakea esim. sarjan nimen mukaan tai erikoisalan mukaan. Turun yliopiston kirjaston kokoelmaluettelo löytyy osoitteesta www.utu.fi/kirjasto/volter ja Åbo Akademin kirjaston osoitteesta
www.abo.fi/library/dbs/alma/wwls Tieteenalakohtaiset tiedot julkaisusarjoista samoin kuin niiden lyhenteistä saat parhaiten kyseisen alan tiedekunta-,
seminaari- tai erikoiskirjastosta.
Hei
voisit aloittaa esim. tällaiselta sivulta:
www.publications.parliament.uk/pa/cm199900/cmselect/cmcumeds/241/24102…
josta löytyy ihan virallinen raportti englantilaisesta kirjastolaitoksesta.
Myös täältä:
http://ds.dial.pipex.com/town/square/ac940/weblibs.html
löydät varmasti hyödyllisiä linkkejä asian selvittelyyn.
Teetkö kouluun esitelmää kirjastonhoitajasta? Esittäessäsi kysymyksiä Kysy Kirjastonhoitajalta - palvelulle esität ne kirjastonhoitajille ympäri Suomen. En voi siis "kertoa elämästäni" sillä meitä on monta ja näin ollen monta erilaista elämäntarinaa. Tästä palvelusta saat tarkempia tietoja yleisten kirjastojen verkkopalveluyksiköstä toimitus@kirjastot.fi .
Somalinaisten runoutta sisältävän kirjan (Yhdeksän syyssadetta) takana on teatteri Raivoisat Ruusut ja sen Kassandra 2000 -projekti. Kirjan kustantaa Yliopistopaino. Yliopistopainosta kerrottiin, että kirja on jo painatusvaiheessa ja ilmestyy heinäkuun aikana.
Ilmaiset käännöspalvelut kuten Babelfish ( http://babelfish.altavista.com ) ja Gist ( http://www.alis.com ) toimivat vain suurimpien kielten kesken. Vaihtoehtoina ovat yleensä ainakin englanti, espanja, ranska ja saksa. Suomen kieli ei kuulu näiden palvelujen kielivalikoimiin.
Palvelut kääntävät joko webbisivuja tai esim. windowsin leikepöydältä liitettäviä lyhyehköjä tekstejä. Käännös on väistämättä puutteellinen, mutta on usein ymmärrettävää jos käännettävä teksti on yksinkertaista asiatekstiä. Mutta suomeksi näitä palveluja ei siis käytännössä ole. Tosin Intertran-palvelun (http://www.tranexp.com ) valikoimassa on myös suomi, mutta käännöksen laatu näyttää olevan heikko.
Suomen kansallisbibliografian Fennican http://fennica.csc.fi/ mukaan Toivo Rautavaaralla on useampikin kuvailuun sopiva teos luonnonkasveista lääkekasveina. Luonnon hyötykasvit ja luonnonmukainen viljely, WSOY 1996. Toivo Rautavaaran terveyskasvikirja, WSOY 1995. Mihin kasvimme kelpaavat ruokaa, ryytiä ja rohtoa luonnosta, WSOY 1977. Miten luonto parantaa kansanparannuskeinoja ja luontaislääketiedettä, WSOY 1980. Terveyttä kasveista, Provita 1981. Valitettavasti näitä teoksia ei ole käännetty englanniksi.
Sarjaan ei ole tulossa suomenkielistä jatko-osaa ainakaan nyt keväällä 2003 kustantajan ennakkotietojen mukaan. Viimeisin teos Tuliliskojen laulu aloitti kuitenkin Harper Hall -nimisen trilogian, joka sisältyy Pernin lohikäärmeritarit -sarjaan eli aika todennäköistä on, että saamme jatko-osia myöhemmin. Syksyn 2003 ennakkotietoja ilmestyvästä kirjallisuudesta kannattaa kysellä meiltä kesän aikana uudelleen.
Erityisesti suurimmilla yrityksillä ja organisaatioilla on useita sisäisen tiedotuksen kanavia. Henkilöstölehden tärkeimpiä tehtäviä on yhteisöä koskevan tiedon välittäminen ja siten yhteisen tiedollisen perustan rakentaminen. Nykyisin tosin useissa yrityksissä ollaan luopumassa tai luovuttu painetusta henkilöstölehdestä ja siirrytty käyttämään Intranettiä sisäisenä tiedotuskanavana ja henkilöstön interaktiivisena viestimenä.
Täsmällistä tilastoa henkilöstölehtien määrästä en onnistunut löytämään. Mutta voidaan olettaa että kun on kyse yrityksestä jossa on enemmän kuin muutama kymmenen työntekijää tai joka sijaisee useammalla paikkakunnalla, jokin sisäinen tiedotuskanava on todennäköisesti käytössä.
Espoon, Helsingin, Vantaan ja...
Anders Jacobssonista löydät mukavasti suomenkielistä tietoa kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1: Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan. Kirjaa voit kysyä omasta lähikirjastostasi.
Jos taas haluat etsiä tietoa Internetin kautta, loistava aloituspaikka on Oulun kaupunginkirjaston Teuvo ( www.ouka.fi/kirjasto/teuvo/ ), jossa on myös kirjailijatietoa.
Kirkon kasvatusasiain keskus ei julkaissut vuonna 1992 mitään aiheeseesi liittyvää, mutta vuonna 1982 keskus julkaisi Seurakunta ja päivähoito -nimisen teoksen. Se voisi olla etsimäsi. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa teosta ei ole, mutta esim. Helsingin yliopiston opiskelijakirjastosta se on lainattavissa.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy kyllä aihettasi käsittelevää kirjallisuutta, esim. Kaikille tilaa riittää: päivähoidon uskontokasvatus (2002)ja Jaakko Salmisen toimittama Varhaiskasvatuksen uskontokasvatus (2001). Helmet-aineistohausta (http://www.helmet.fi/) löydät tietoa kirjallisuudesta kirjoittamalla aihehakuun sanan uskontokasvatus tai sanahakuun esim. sanat uskontokasvatus lapset.
Suomen ev.lut. kirkon...
Sopu-teltan eli kupoliteltan pohjapinta-ala on n. 2 x 2 m ja sisäkorkeus n. 120 cm. Teltan tukikaaret kulkevat ristiin teltan katon keskellä, jolloin rakenteesta tulee itsekantava, ja niinpä soputeltta kestää myös kovaa tuulta ja rankaa sadetta. Lisätietoja teltan rakenteesta löytyy oheiselta sivustolta http://www.kolumbus.fi/tunturikerho.kavtsi/kavtsi702.htm
sekä kirjasta Mennään retkelle : kesäretkeilijän käsikirja / Köhn, Öystein (2005). Teoksen saatavuustiedot löytyy pääkaupunkiseudun kokoelmatietokannasta http://www.helmet.fi.
