Teoksesta Malkama, Toivo: Koti- ja maataloudellisia käsityöpiirustuksia työselityksineen (1946) löytyy muun muassa voipytyn, taikina-astian teko-ohjeet (kuvallinen ja lyhyt kirjallinen selostus).
Tässä olisi lista kirjoista, joissa käsitellään ylisukupolvista traumaa.
Anna Takala: "Sinä olet suruni" (Kertomus sotalapsesta ja sotalapsen lapsesta.):
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2414078?lang=fin
Olli Jalonen: "Poikakirja" (Teoksessa viitataan hienovaraisesti siihen, että 60-luvun poikia kasvattavat sodan kokeneet miehet. Paitsi isät, myös miesopettajat ovat sotaveteraaneja.):
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1960731?lang=fin
Art Spiegelman: sarjakuvaromaani "Maus":
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auc75e3fde-...
Kirjasto tarjoaa ilmaisen, sähköisen musiikkipalvelun Naxos Music Libraryn, josta löytyy jonkin verran suomalaista perinnemusiikkia ja suomalaista klassista musiikkia. Naxoksen kautta musiikkia pystyy kuuntelemaan vain kyseisessä palvelussa, eikä musiikkia voi ladata omalle koneelle.
Raita-palvelusta löytyy tekijänoikeusvapaita kotimaisia äänitteitä, joita voi ladata ilmaiseksi omalle koneelle. Raita sisältää suomalaisia äänitteitä 1900-luvun alusta. Tässä linkki Raita-palveluun: http://www.doria.fi/raita
Suomen kirjastojen kokoelmista löytyy fyysisinä kappaleina valtavasti erilaisia vanhoja suomalaisia äänitteitä. Tarvitset vain kirjastokortin lainaamista varten. Kirjaston äänitteitä saa kopioida omaan käyttöön.
Mene osoitteeseen http://www.libplussa.fi, paina Helsinki (haku kohdistuu aina kaikkien kaupunkien tietokantoihin!) > klikkaa tekstissä kohtaa TARKENNETTU HAKU (ensimmäisellä rivillä) > siirrä valinta hiirellä klikkaamalla tyhjää ympyrää kohdassa ”tekijä tai esittäjä” > kirjoita hakulokeroon Fischer-Dieskau > paina tekstirivin "ja tarkenna tarvittaessa" alapuolella olevaa alaspäin osoittavaa nuolta ja klikkaa kohtaa TEKIJÄ > kirjoita toiseen hakulokeroon sanan ON jälkeen Händel > rivillä "näytä" paina lokeron "kaikenlaisia teoksia" oikealla puolella olevaa alaspäin osoittavaa nuolta ja klikkaa VAIN CD-LEVYJÄ > paina TEE HAKU.
Saat vastaukseksi vain yhden CD-äänilevyn (Händelin oratorio Saul, HWV 53, lainattavissa...
Pääkaupunkiseudun (Espoo, Helsinki, Vantaa ja Kauniainen) kirjalainoja ei voi toistaiseksi uusia netin kautta. Olemme uusimassa kirjastojärjestelmäämme ja tämä palvelu tulee käyttöön aikaisintaan vuonna 2002. Lainoja voi uusia puhelimitse ma-pe 12-18 puh. 0600-060504, 5,80 mk/min+ppm.
Jos on kyseessä radio-ohjelmassa esiin tullut asia, kannattaa varmaan käydä Ylen linkkilistasivulla ( http://www.yle.fi/linkkilista.html ), josta vierittämällä löytyy otsake Keskustelupalstat. Sen alla on linkit tv-ohjelmasarjoihin liittyviin yleisökeskusteluihin. Sivulla on lisäksi linkit kaikkiin Ylen ohjelmasarjoihin, myös radion.
Erityisesti perhettä koskevia keskustelufoorumeita löytyy osoitteesta http://www.suomi24.fi > Kulttuuri & viihde > Viihde & menot > Ajanviete > Keskustelu verkossa > Keskustelufoorumit > Lapsikeskustelu.
Lehdillä on myös keskustelufoorumeita, esim.:
Helsingin Sanomat: http://www.helsinginsanomat.fi (sivu toimii jähmeästi ja saattaa jopa jumiuttaa koneen) > keskustelut
Suomen...
Marjaana Aumastosta kerrotaan kirjassa Kotimaisia nykykertojia 2, joka löytyy kaikista yleisistä kirjastoista. Hän on syntynyt vuonna 1958 Virroilla ja hän asuu Helsingissä. Hänen esikoisteoksensa, Kuningatar ja muita naisia, oli Runeberg-palkintoehdokas vuonna 1989. Marjaana Aumasto on julkaissut neljä teosta.
Aumastosta ja hänen kirjoistaan on kirjoitettu muutamia lehtijuttuja, mm. :
1)Kukkola, Liisa: Onnellisia loppuja ei ole olemassakaan: Marjaana Aumaston kirjoissa naiset eivät ole aina sankareita (Kirjavat sivut ; 2); Etelä-Suomen sanomat 1999-02-16
2)Stenius, Tiina: Mustaa naurua naisten maasta; Kotiliesi 1996, nro 20, sivut 18-19, 21
3)Ingström, Pia: Att angripa en "amorf massa en möjligheter" : ett exempel på feministisk läsning...
Turun kaupunginkirjastosta löytyy vain muutama video Yhdysvalloista: Florida (Matkalla maailmalla -sarja) ja Alaska (National geographic -sarja). Yhdysvaltojen kulttuurista löytyy mm. seuraavat kirjat: Modern American culture: an introduction (1993), Neil Campbell: American cultural studies: an introduction to American culture (1997).
Muita Yhdysvaltoja koskevia englanninkielisiä kirjoja löydät hakemalla Aino-tietokannastamme http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1136798880&ulang=…
asiasanalla kulttuuri ja asiasanalla Yhdysvallat ja valitsemalla kieleksi englanti. Voit myös hakea luokalla 48.312 ja yhdistämällä kieleksi englanti. Luokka löytyy valikosta. Suurin osa näistä kirjoista on matkaoppaita. Historiaa...
Moniammatillisuudesta on kirjoitettu paljon. Loimaan kirjastosta löytyvät nämä kirjat: Isoherranen, Moniammatillinen yhteistyö, Metteri ja Alanikkola, Moniammatillisuus ja sosiaalityö. Muita ovat mm. Viittala, lasten yhteinen varhaiskasvatus, erityisestä moninaisuuteen, Karila ja Nummenmaa, Matkalla moniammatillisuuteen: kuvauskohteena päiväkoti, Hyvönen, Moniulotteista ja moniammatillista yhteistyötä muutosten keskellä: tutkimus perusterveydenhuollon mielenterveystyöstä, Linden, Terveydenhuollon sosiaalityö moniammatillisessa toimintaympäristössä.
Aiheesta on myös paljon tutkimuksia ja artikkeleita. Tutkimuksia voit hakea yliopistojen aineistotietokanta Lindan kautta (http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/LINDA.htm) ja...
Popovin saari (Popov Ostrov) on suomeksi nimeltään Papinsaari. Vuodesta 1933 saari on tunnettu nimellä Rabotŝeostrovsk, suomeksi Vallankumoussaari. Käännös on mielestäni outo, sillä rabotŝi viittaa työhön tai työväenluokkaan, ei vallankumoukseen.
Papinsaaren taajama sijaitsee Vienan Kemin itäpuolella, Vienanmeren rannalla. Sinne johtaa 12 kilometriä pitkä haararata Kemistä. Papinsaaressa on Vienan Kemin satama. Taajama syntyi v. 1888 perustetun sahan ympärille ja sai nimensä taajaman edustalla olevan suuren, samannimisen saaren mukaan. Tällä saarella sijaitsi vuosina 1923 – 1936 Kemin keskitysleiri, viralliselta nimeltään Kemin kauttakulkuvankila. Saarella on säilynyt rakennus, jossa oli eristyssellejä, puolittain uponnut proomu, jolla...
Mahdatkohan tarkoittaa Otavan julkaisemia "Vivo piano" -nimisiä pianon alkeisoppikirjoja? Niitä löytyy kolme erilaista. Tässä linkit niihin ja niiden saatavuustietoihin:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xvivo+piano&searchscope=9&m=&l=&b=&…
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xvivo+piano&searchscope=9&m=&l=&b=&…
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xvivo+piano&searchscope=9&m=&l=&b=&…
Tällä hetkellä pääkirjaston hyllyssä on ainakin seuraavat kylyhuoneremonttia ja kosteudeneristystä käsittelevät kirjat:
- Kylpyhuoneen remontti, 2010.
- Suuri suomalainen Tee itse -käsikirja 1: Kylpyhuone : virikkeet, korjaukset, saneeraukset, 2005.
- Syversen, Fred-Erik: Kaakelit ja klinkkerit : materiaalit, suunnittelu, työohjeet, 2003
- Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet, 2009.
- Suuri suomalainen Tee itse -käsikirja 21: Eristys ja ilmanvaihto : virikkeet, korjaukset, saneeraukset, 2007
- Talonrakentajan käsikirja. 9: Vedeneristys- ja laatoitustyöt, 2007.
Kirjat ovat hyllyluokassa 66.4 ja 66.3.
Kirjastoalan toisen asteen (merkonomi) opintoja ei voida hyväksilukea alan ammattikorkeakouluopintoihin. AMK-opinnot ovat korkeakouluopintoja, joten niihin voidaan hyväksilukea vain aiempia ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opintoja, sekä joissakin tapauksissa myös avoimessa AMK:ssa tai avoimessa yliopistossa suoritettuja opintoja.
Kirjastoalan ammatillisissa ja ammattikorkeakouluopinnoissa on väistämättä jonkin verran päällekkäisyyttä, jolloin aiemmat opinnot varmasti auttavat AMK-opintojen suorittamista vaikka niitä ei saisikaan suoraan korvattua.
Ammattikorkeakouluopinnoista kannattaa tiedustella suoraan siitä oppilaitoksesta, jossa olet kiinnostunut opiskelemaan.
Myöhässä olevasta aineistosta lähetetään kaksi muistutusta. Ensimmäinen lähtee 14 vuorokauden kuluttua eräpäivästä ja toinen muistutus lähetetään 28 vuorokauden kuluttua eräpäivästä. Molemmissa muistutuksissa ilmoitetaan, että asiakas ei voi lainata aineistoa ennen kuin myöhässä olevat teokset on palautettu tai korvattu. Sama teksti on kaikkien helmet-kirjastojen myöhästymismuistutuksissa Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa.
Monestakin maasta on kirjoitettu tapakulttuuria käsitteleviä oppaita, mutta Liechtensteinista ei sellaista löydy. Siksi täytyykin turvautua nettisivustoihin. Joillakin matkailusivustoilla luonnehditaan, että Liechtensteinin tapakulttuuri on hyvin sveitsiläinen/keskieurooppalainen, mutta erityislaatuista maalle on suhteellisen vahva, samalla kuitenkin realistinen kansallistunne:
http://www.pallontallaajat.net/maat/liechtenstein
Suomenkielisiä nettisivustoja Liechtensteinin tapakulttuurista ei juuri löydy, mutta englanninkielisiä löytyy jotakin (Googleen hakusanat 'Liechtenstein' ja 'etiquette'):
http://www.safaritheglobe.com/food_liechtenstein.aspx
http://www.foreigntranslations.com/languages/german-translation/german-…
Koska...
Ebsco-tietokannoissa on sekä artikkeliviitteitä että osasta lehtiä myös artikkelien koko sisältö html- ja/tai pdf-muodossa.
Family Handyman -lehti, josta artikkeli löytyy, ei kuulu Ebsco-tietokantojen kokotekstiaineistoihin, eli kyseisestä artikkelista on tietokannassa ainoastaan viitetiedot.
Artikkelin saa luettavakseen ainoastaan hankkimalla käsiinsä kyseisen lehden, tässä tapauksessa Family Handymanin vuoden 2009 numeron 6.
HelMet-kirjastojen asiakkaana voit lukea Family Handyman -lehteä sähköisessä muodossa Zinio-lehtipalvelun kautta.
Katso lisätietoa Ziniosta täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Digihelmet/Digihelmet/Nyt_voit_lukea_elehtia…
Kyllä, palvelumme on oikea paikka kysyä kaikenlaisista asioista.
K-kauppiasliitosta (http://www.k-kauppiasliitto.fi/k-kauppiasliitto) kerrottiin, että heillä on jäsenluettelo. Kannattaa ottaa yhteyttä liittoon ja kysellä tarkemmin. Yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.k-kauppiasliitto.fi/contact-info
Liitosta löytynee tietoa myös kaupan perustamiseen liittyvistä säännöistä. Sota-aikana, joulukuussa 1942, määrättiin, että kauppaliikkeiden perustaminen ja laajentaminen, mikäli niiden toiminta koski säännösteltyjä tarvikkeita, raaka- tai polttoaineita sekä käyttövoimaa, oli kiellettyä ilman kansanhuoltoministeriön lupaa. (lähde: Aulis J. Alanen, Suomen maakaupan historia, 1957)
Hyvä lähde on varmasti myös K-kauppiasliiton 100-...
Saivoa käsitellään monessakin saamelaista mytologiaa tarkastelevassa teoksessa. Esimerkiksi nämä ovat käyttökelpoisia lähteitä aiheesta kiinnostuneelle:
Laestadius, Lars Levi, Lappalaisten mytologian katkelmia
Pentikäinen, Juha, Saamelaiset : pohjoisen kansan mytologia
Pulkkinen, Risto, Saamelaisten etninen uskonto (teoksessa Saamentutkimus tänään)
Therman, Erik, Noitien ja paimentolaisten parissa
Waronen, Matti, Vainajainpalvelus muinaisilla suomalaisilla
Tiivis esitys saivo-aiheesta löytyy myös näistä:
Haavio, Martti, Suomalainen mytologia
Pentikäinen, Juha, Saamelaisten uskomusmaailma (teoksessa Johdatus saamentutkimukseen)
Sekä Arto että Aleksi -tietokantojen haulla löytyy lisäjarruvaloja käsitteleviä artikkeleita vain kaksi, toinen on Tuulilasin artikkeli ja toinen Tekniikan Maailman artikkeli. Valitettavasti nämä artikkelit ovat vuodelta 1988 ja kertovat molemmat lisäjarruvalon asennuksesta autoon eli ne eivät ole haluamianne artikkeleita.
Helsingin Sanomien artikkelien etsiminen onkin jo hankalampaa. Ne täytyisi etsiä selailemalla. Kotkan kaupunginkirjaston kokoelmissa ei ole Helsingin Sanomia 1980-luvulta, mutta voimme tilata niitä kaukolainaksi mikrofilmeinä, jos haluatte selailla lehtiä mikrofilmeiltä pääkirjaston mikrofilminlukulaitteella. Kaukolainaus on maksullista. Kouvolan kaupunginkirjastossa on Helsingin Sanomia myös 1980-luvulta. Nekin ovat...