Näyttäisi siltä, että isomman kokoisilla Tab3-laitteilla tiedostonsiirron pitäisi onnistua. 7 tuuman mallissa se taas ei ole mahdollista. Tällä ohjelmalla asian voi kuitenkin halutessaan varmistaa https://play.google.com/store/apps/details?id=eu.chainfire.usbhostdiagn…. Liitä tikku kiinni tablettiin ja paina ohjelmassa kohtaa ”Start diagnostics”.
Jos laite tukee OTG:ta, tiedoston siirtäminen on mahdollista. Siirtoon tarvitsee tiedostonhallintaohjelman. Samsungin oma tiedostot-ohjelma kelpaa, mutta tässä tapauksessa ES-resurssinhallinta (https://play.google.com/store/apps/details?id=com.estrongs.android.pop) voi olla selkeämpi. Paikanna siirrettävä tiedosto, paina pitkään tiedostosta ja esiin tulee valikko. Paina ”Kopioi”. Paikanna tämän...
Voisivatko nämä olla etsimäsi:
- Ken Wagner, Jussi pussissa (1972). Kirjassa seikkailee Jussi-poika, joka leikki avaruusmatkaa paperipussikypärä päässään. Jussin kaveri on ankka nimeltä Kvaak:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi…
- Bertil Almqvist, Musa ja Muru Egyptissä (1971). Muinainen Murikan perhe seikkailee Egyptissä:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi…
Kolmanneksi kirjaksi on kaksi ehdotusta:
- Ib Hansen, Kaksoset satamassa (1971)
http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=610989
- Astrid Lindgren /teksti ja kuvat Sven-Eric Delr ja Stig Hallgren, Saariston lapset merirosvoina (1968)
Kummassakin kirjassa on valokuvakuvitus, ja sisäsivuilla ainakin syödään...
En onnistunut löytämään tällaista ryhmää Suomesta. Alla yksi englanninkielinen Beat generation -facebookryhmä:
https://www.facebook.com/pages/The-Beat-Generation-1950s/362239380498
Utissa toimi todella Maalentoeskadroona, mutta vain muutaman vuoden ajan 1920-luvun lopulla. Eskadroonan toiminnasta ei ole olemassa laajempaa historiikkia.
Mikäli isoisänne on ollut jollakin erikoiskurssilla, on teoreettisesti mahdollista, että siitä olisi tehty jonkinlainen matrikkeli tai kurssijulkaisu. Tästä emme kuitenkaan löytäneet viitteitä.
Varmimmin isoisänne palveluspaikka selviää sotilaskantakortin avulla, jonka lähisukulainen voi tilata Kansallisarkistosta. Kantakorttiin on kirjattu varusmiespalvelustietojen lisäksi myös mm. palvelusaikaisia terveystietoja sekä mahdollinen osallistuminen viime sotiin.
Tilausohjeet löytyvät Kansallisarkiston sivuilta:
http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/selvitykset/tilaa-kantakortti
Ystävällisin...
Puutarhakeinun ohjeet löytyvät Kotilieden numeroista 1929 : 8 s. 310-311 ja Kotiliesi 1947 : 9 (kansilehden sisäpuoli). Lehdistä on mahdollista saada kopioita ainakin kaukolainaksi. Ainakin Oulun kaupunginkirjastossa ja Varastokirjastossa on mainitut lehdet. Kaukolainapyynnön voit jättää lähimpään kirjastoosi.
Näyttäisi siltä, että kirjoittaja tarkoittaa kaukoimella radiota, toisaalta artikkelissa esiintyy myös sana radio.
Kaukoin sanaa en löytänyt sanakirjoista tai esim. radioalan kirjoista.
Kalevi Koukkusen teoksessa Atomi ja missi, vierassanojen etymologinen sanakirja(WSOY, 1990)käsitellään radio sanan etymologiaa. Kaukosen mukaan sana radio otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1917.
1920-luvun alkupuolella tuli käyttöön yleisradio -sana, muita esimerkiksi sanomalehdissä esiintyneitä nimityksiä olivat: laajalähetys, ympäriheitin, säteisradio, sinko, langaton ääni ja kansansäteilijä.
Radio -sanalle on esitetty lukuisia suomenkielisiä vastineita. Radiokuuntelija-lehti järjesti nimestä kilpailun vielä 1937. Kilpailussa palkittiin mm. seuraavat...
Yksittäistä markkinointitutkimusta ei ihan helpolla tunnu löytyvän. Verkko-osoitteesta http://www.htk.fi/kirjasto/yritys.htm voit etsiä haluamaasi tietoa,
ja luulen, että myös löydät etsimäsi. Tähän Makupalat-linkkikirjastoon on koottu erittäin hyvät ja kattavat linkit alalta kuin alalta, myös markkinoinnista ja sen tutkimisesta, mm. Helsingin kauppakorkeakoulun sivuille.
Vaski oli alunperin V-S kirjailijatietokannalle valittu nimi, joka voitti tietokannalle järjestetyn nimikilpailun vuonna 2003. Tietokanta kuitenkin lopetettiin ja Vaski siirtyi Varsinais-Suomen kirjastokimpan käyttöön. Nimivalinta perustui siihen, että se on helppo muistaa ja kuvaa Varsinais-Suomen aluetta. Vaskin logossa oleva lintu on Varsinais-Suomen maakuntalintu naakka.
Kyösti Kallion kuolemalla ei sanottavasti ollut vaikutusta Rytin presidenttiyden alkamisajankohtaan. Vaalia varten annetussa poikkeuslaissa säädettiin, että sen nojalla valitun presidentin toimikausi "kestää sen ajan, mikä nykyisen presidentin toimikaudesta on jäljellä", eli käytännössä Rytistä tuli presidentti vaalituloksen selvittyä. Virallisesti Rytin oli tarkoitus astua virkaansa lauantaina 21.12. ja tällöin tasavallan uusi presidentti antoikin hallitusmuodon edellyttämän juhlallisen vakuutuksensa eduskunnan juhlaistunnossa. Ennen Rytin vakuutusta eduskunnan puhemies Väinö Hakkila luki tässä tilaisuudessa esitettäväksi tarkoitetun Kallion laatiman jäähyväistervehdyksen.
Kyösti Kallio oli terveyssyistä...
Kielenhuollon käsikirjan (Iisa, Oittinen, Piehl, 2012, s. 252-264) mukaan verbin taivuttamatonta muotoa kutsutaan perusmuodoksi.
Perusmuodon lisäksi verbillä on seitsemän persoonamuotoa (yksikön 1., 2., ja kolmas muoto, monikon 1., 2., ja kolmas muoto sekä passiivimuoto).
Verbillä on myös neljä aikamuotoa (preesens, imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti).
Lisäksi verbillä on tapaluokkia (indikatiivi, imperatiivi, konditionaali ja potentiaali) sekä nominaalimuodot infinitiivi ja partisiippi.
Parhaiten kieliopillisiin kysymyksiin osaa vastata Kotimaisten kielten keskus, jonne voi lähettää kysymyksen Kielineuvonnan kyselylomakkeen kautta https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuvonnan_kysymyslomake
Myös...
Olisikohan kyseessä omahangu tai mahangu eli hirssi. Etenkin Namibian pohjoisosissa hirssiä käytetään runsaasti, lähinnä puuroon ja oluen tapaiseen juomaan ontakuun (mieto) tai omalovuun (väkevämpi, sisältää alkoholia). Nyt olisi hyvä tietää mistä tai keneltä kyseinen tieto on saatu. Jos tiedonlähde on pohjoisosasta, eli alueelta missä puhutaan ndongaa, luulen että kyseessä on juuri hirssi, mutta Etelä-Namibiassa niin kieli kuin tavat ovat toiset.
Valittavasti Pietarsaaren kirjaston saatavuustietoja (onko teos varattu, lainassa, mikä on eräpäivä jne) ei vielä voi nähdä internetin kautta. Myöskään omia lainojaan ei sitä kautta voi uusia.
Monilla kirjastoilla tällainen mahdollisuus on jo käytössä ja luultavasti se on tulossa Pietarsaareenkin, olihan tämä 13 kirjaston yhteistietokanta, Fredrika (johon Pietarsaarikin kuuluu) ensimmäinen Suomen kirjastojen webbi-aineistotietokanta.
Osoitteesta : http://www.fredrika.net/sok.htm voit kyllä nähdä, mitä teoksia kirjastossa on olemassa ja omasta kirjastostasi saat varmasti tarkempia tietoja uusien ominaisuuksien aikataulusta.
Maaria Leinosesta on kirjoitettu muutamia artikkeleitä:
Päivän leipä, runon lohtu: Maaria Leinonen kirjoittaa syrjäytyneille, Kodin kuvalehti 1994 nro 12 s. 38-41,
Hyvää tekevä itku, Et-lehti 1991 nro 9 s. 34-37 ja
Syrjäytyminen lyriikassa, Sosiaaliturva 1991 nro 12 s. 609-610.
Nämä lehdet löydät Helsingin pääkirjastosta (Pasilassa).
Kirjastoissa on lehtisarja jossa on koottu kaikki ilmestyneet kirja-arvostelut. Valitettavasti en löytänyt arvostelua kirjasta Ihminen on ihmisen toivo, mutta Leinosesta on vuodesta 1983 ilmestynyt ainakin yksi kirja vuodesssa. Saattaa olla että joistain hänen myöhemmistä kirjoista on kirjoitettu arvostelu jossa olisi kerrottu hänen kirjallisuuden urasta hiukan enemmän. Kirjastonvirkailijat voivat auttaa...
Asiasanoilla sopimusoikeus tai sopimukset oikeus löytyy useampiakin teoksia esim. Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta: http://www.ouka.fi/kirjasto/kokoelma/index.html . Uusimpia ovat Jari Vuorijoki: Lakiopas sopimuksen tekemiseen, 2002 tai Ari Saarnilehto: Sopimusoikeuden perusteet, 2002. Suomen kirjallisuuden mukaan Mika Hemmolta on ilmestymässä kolmiosainen teos sopimusoikeudesta.
Kirjastot toimivat koko maan kattavana kirjastoverkkona. Helsingin kaupunginkirjasto - Yleisten kirjastojen keskuskirjasto toimittaa kokoelmistaan muille kirjastoille kaukopalveluna sekä lainoja että jäljenteitä. Asiakas saa siis kirjaston omista kokoelmista puuttuvan teoksen kaukolainattua lähikirjastoonsa.
Miksi sitten kaikkien kirjastojen kokoelmat eivät ole kattavat? Kirjastolaki- ja asetus määrittelevät yleisten kirjastojen toiminnan tehtävät ja puitteet. Kuntalaisille kirjastojen käyttö on pääsääntöisesti maksutonta. (Kirjastolaki nro 904/1998, §5).
Kirjastotoiminta rahoitetaan verovaroin. Kunnat vastaavat yleisten kirjastojen rahoituksesta. Kunnat saavat kirjasto- ja tietopalvelujen järjestämiseen valtionosuutta. Kunnat voivat...
Kirjastojen ympäristöohjelma on osa kunnan tai seutukunnan ympäristöohjelmaa. sinänsä kirjastolaitos tukee toiminnallaan kestävää kehitystä, aineistohan on asiakaskäytössä useita vuosia.
Ympäristönsuojelulaki koskee myös kaikkia kirjastoja. Valtion ymtäristöhallinnolla on hyvät nettisivut,
http://www.ymparisto.fi/ käytännön toiminnassaan kirjasto noudattaa kierrätystä.
Oulun seudun ympäristövirasto antaa neuvontaa ja tiedotusta kuluttajille ja kunnan virastoille. Oulun kaupungin kestävän kehitysen ympäristöohjelma löytyy sivuilta http://www.oulu.ouka.fi/ymparisto/keke/index.htm
Tarkistin useista suomenkielisistä hakuteoksista sekä monista Internetin kirjailijatietokannoista mutta en löytänyt tietoja Annika Thorista. Ainoastaan Helsingin sanomien tekstiarkistosta löytyy hänestä tietoja. Vuonna -99 kirjoitetussa HS:n artikkelissa hänen todetaan olevan tuolloin 49-vuotias lasten- ja nuortenkirjailija, joka on saanut monia palkintoja. Vuonna -99, hänen kerrotaan saaneen Frankfurtin kirjamessuilla vuosittain jaettavan saksalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden palkinnon teoksellaan En ö i havet. Hänen todetaan saaneen myös Ruotsin merkittävimmän kirjallisuuspalkinnon, August-palkinnon, lasten- ja nuortensarjassa romaanillaan Sanning eller konsekvens. Kirja kertoo lähinnä teinityttöjen ystävyyssuhteista. Toisen...
Louise Rennisonin Georgia Nicolsonin salatut elämät -sarjan seitsemäs osa "Häähumua ja hyytelöpolvia" on juuri ilmestynyt. Voit varata teoksen soittamalla melle (Hämeenlinnan pääkirjasto, tietopalvelu 03 6212598) tai tehdä varauksen verkkokirjastossa http://hameenlinna.kirjas.to/.
Kannattaa mennä käymään siinä kirjastossa, josta levyt lainasit ja selvittää asia siellä. Jos levyt ovat olleet sinulla jo kuukauden, kannattaa lainat myös uusia, ettet joudu maksamaan myöhästymismaksuja.