Sivustolla oikealla alhaalla on palkki Keskustelu. Klikkaa sitä, sen jälkeen Asetukset. Valitse Siirry pois (ensimmäisenä valintalistassa). Alhaalla oikealla olevassa palkissa lukee nyt Keskustelu (offline). Muussa tilassa tuo 'offline' puuttuu ja lisäksi näkyy pieni vihreä pallukka.
Seuraava nuottijulkaisu löytyi Kyyti-tietokannasta:
Guns n' Roses for easy piano, jossa myös etsimäsi Don't cry. (Sanat, kosketinsoitin, sointumerkit. Sovitukset helpposoittoisessa muodossa pianolle)
Olet ihan oikeassa: verkkomaksu olisi mainio vaihtoehto. Verkkomaksamista on HelMet-kirjastoisa pohdittu jo pitkään, ja asiaa on selvitetty.
Ongelmana on se, että joudumme kehittämään verkkomaksujärjestelmämme itse ja ostamaan siihen tarvittavat ohjelmat. Asia on sekä vaikea että kallis. Mutta teemme töitä!
Kirja on tilattu Helsingin kirjastoihin toukokuussa, ja se on jo tullut luettelointiosastollemme vastaanotettavaksi. Kirjan luettelointitiedothan jo näkyvätkin HelMet-verkkokirjastossa. Varauksen siitä voi tehdä heti, kun sen tiedoissa näkyy saatavuustietoja, siis että kirja on tullut vähintään yhteen kirjastoon. Kannattaa siis seurata tilannetta HelMetin kautta; todennäköisesti kirja on hyvin piankin varattavissa.
HelMet-kirjastoista löytyy monenlaisia kirjoja somalin kielellä.
Jos kirjoitat HelMet-hakuun kaksi tähteä (**) ja valitset pudotusvalikosta kieleksi "somali", saat listan kaikista somalinkielisistä teoksista, joita HelMet-kirjastoissa on. Listassa on lisäksi myös mm. somalinkielen oppikirjat ulkomaalaisille. Jos haluat etsiä vain somalinkielisiä oppikirjoja, kirjoita hakulaatikkoon "oppikirjat" ja ja valitse kieleksi "somali". Oppikirjat ovat lähinnä äidinkielen oppikirjoja.
HelMet-hakuun pääset alla olevasta linkistä.
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X
Kartinki s vystavki = Kuvia eräästä näyttelystä/Näyttelykuvia (säv. Modest Musorgski, 1874)
Pianosarja sisältää oheiset 10 osaa sekä viisi kävelyä. Kävelyt (promenade) ovat sarjan väliosia, jotka kuvaavat näyttelyvierasta kulkemassa taululta toiselle.
1. Gnomus = Menninkäinen
2. Il vecchio castello = Vanha linna
3. Tuileries = Leikkivien lasten riita
4. Bydlo = (Puolalaiset) Härkävankkurit
5. Balet nevydupivšihsja ptentsov = Kuoriutumattomien kananpoikien tanssi
6. Samuel Goldenberg und Schmuÿle = Kaksi juutalaista: rikas ja köyhä
7. Limoges = Limoges'n tori (suuri uutinen)
8a. Catacombae = Katakombit
8b. Cum mortuis in lingua mortua = Kuolleiden kanssa kuolleiden kielellä
9. Izbuška na kurih nožkah = Kananjalkainen mökki (Baba Jaga) (...
HelMet-kirjastojen varauksissa ensimmäinen luku kertoo sinun sijoituksesi varausjonossa ja toinen luku kertoo kyseiseen teokseen kohdistuvien varausten määrän. Siihen, miten nopeasti saat varaamasi kirjan, vaikuttaa esimerkiksi se, kuinka monta varattavaa nidettä kyseistä teosta on kirjastojen kokoelmissa. Tietenkin myös se, kuinka pian edelliset lainaajat palauttavat lainansa, vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti sinä saat varaamasi aineiston lainattavaksi.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä on todennäköisesti Ilmari Hannikaisen yksinlaulu Satu op. 15 nro 2 L. Onervan runoon. Se alkaa sanoilla "Pienon, vienon prinsessalapsen". Viola-tietokannan mukaan se on julkaistu vain nuottina, ei äänitteenä ollenkaan. Se on silti voinut soida joskus radiossa. Nuotin saa tarvittaessa mm. Sibelius-Akatemian kirjastosta.
Voit hakea HelMetistä hakusanalla 1920-luku, jolloin saat kaiken 1920-lukua käsittelevän aineiston, yli 5100 osumaa. Niinpä tuohon 1920-luku hakusanaan kannattaa yhdistää sinua kiinnostavia aiheita. Esim. "1920-luku kulttuuri*" rajaa hakutulosta vain kulttuuria koskevaan aineistoon (tähti sanan lopussa hakee kaikki kulttuuri-alkuiset sanat).
Pukeutumista koskevia aineistoja löydät lisäämällä 1920-luku hakusanan jälkeen sanoja muoti, vaatteet tai pukeutuminen.
Espoon kirjastossa kannattaa etsintä aloittaa luokasta 90.2, yleinen kulttuurihistoria. Henkilökunta auttaa myös mielellään!
Kyseinen katkelma on Kai Niemisen runosta, jonka ensimmäinen rivi kuuluu näin: "Seiso kärsivällisesti muistisi rannalla, odota ja odota". Runo myös jatkuu hiukan toisin kuin kysymyksessä on mainittu.
Runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa "Vain mies : runoja" (1981) ja sisältyy myös esimerkiksi Kai Niemisen runojen kokoelmaan "Se vähä minkä taivasta näkee : runot 1969 - 1989" (s. 145).
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Nieminen, Kai: Se vähä minkä taivasta näkee : runot 1969 - 1989 (Tammi, 1990)
Johann Pachelbelin Kanon und Gigue, D-duuri jousikvartetolle sovitettuna löytyy Arsca-tietokannan mukaan sekä Sibelius Akatemian että Metropolian Konservatorion kirjastoista.
Jean Sibeliuksen Andante festivo (JS34A), teoksen alkuperäinen jousikvartettiversio, löytyy HelMet-kirjastojen kokoelmista. Tällä hetkellä se näyttäisi olevan vapaana Tikkurilan kirjaston musiikkiosastolla. Andante festivo löytyy myös Metropolian kirjastosta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1510512__Sandante%20festiv…
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi
Hei Asta!
Kuvauksesi taulusta oli niin yksityiskohtainen, että hoksasin heti mistä oli kyse.
Alkuperäisen taulun maalasi venetsialainen muotokuvamaalarina parhaiten tunnettu Alessandro Longhi (1733 - 1813) noin vuonna 1760. Longhin isä oli myös tunnettu maalari Pietro Longhi.
Alessandro Longhi syntyi, työskelnetli ja myös kuoli Venetsiassa, missä hän maalasi vuosikymmeniä silmäätekevien muotokuvia.
Maalaus nuoresta tummaihoisesta pojasta on kooltaan 75x65 cm ja se on yksityiskokoelmassa.
Tässä vielä linkki kuvaan maalauksesta: http://www.the-athenaeum.org/art/full.php?ID=234999
Kyseinen lausahdus on William Shakespearen näytelmän Measure for measure eli Mitta mitasta toisen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta. Tiina Ohinmaa on suomentanut sen näin: "Toisen synti jalostaa, toisen vie siveys turmioon."
Paavo Cajander käänsi saman kohdan suomennoksessaan Verta verrasta vuonna 1911 näin: "Syy toisen nostaa, toisen kaataa kunto."
http://www.gutenberg.org/files/44825/44825-h/44825-h.htm
Shakespeare William: Mitta mitasta (suom. Tiina Ohinmaa, 2005)
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_2098
Läsnä-sana on kuulunut suomen kirjakieleen Agricolan ajoista saakka: hän käyttää sitä vuonna 1544 julkaistussa Rukouskirjassaan. Sana esiintyy myös Uppsalan yliopiston kirjastosta löytyvästä 1500-luvulta polveutuvan suomenkielisen evankeliumikirjan katkelmasta. Läsnäoleva-sana tavataan ensimmäisen kerran Kalajoen pohjalaisen kirkkoherran Ljungo Tuomaanpojan 1600-luvun alussa ilmestyneissä lainsuomennoksissa. Vuoden 1642 Raamatun suomennos käyttää muotoa läsnäolevainen.
Agricola sepitti runsaasti sanoja, mutta suurin osa hänen käyttämistään noin 8 500 sanasta oli sellaista kielen perussanastoa, joka on ollut käytössä jo ennen häntä. Varsinkin hänen juridisen sanastonsa kehittyneisyyttä on tulkittu siten, että suomenkielistä säädöskieltä on...
Kyseessä on todennäköisesti äänite Kissa kehrääväinen : venäläisiä lasten satuja, runoja, loruja, joka julkaistiin ensimmäisen kerran äänilevynä vuonna 1977. Sittemmin äänite on julkaistu myös CD:nä. Laulut on sovittanut Marjatta Meritähti. Äänite kuuluu Kirkes-kirjastojen kokoelmiin, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi.
https://kirkes.finna.fi/Record/kirkes.379626
Ehkä etsit kappaletta Only you https://www.youtube.com/watch?v=qgDKtLPp46s Tuossa esittäjänä on Flying Pickets. Mieleen tulee myös Edith Piafin Padam padam, https://www.youtube.com/watch?v=OjY9IDlhFUk.
Kirjaston käyttösäännöissä säädetään lainaamisen ehdoista, ja luonnollisesti niitä säätelee pohjimmiltaan Suomen laki. Elokuvien ja pelien ikärajat perustuvat lakiin, joka velvoittaa kirjastoja. Vastaavasti kirjojen osalta vastaavaa säädöstä ei ole. Asia perustunee siihen, että kuvamateriaali vaikuttaa voimakkaammin, koska katsoja näkee tapahtumat. Kirjoissa tapahtumat voi kuvitella vain mielessään omien kokemustensa perusteella.
Kustantaja tai kirjasto voi antaa kirjoille ikäsuosituksia, mutta niiden rooli on enemmänkin kertoa, minkäikäisille kirja saattaisi sopia, kuin estää lainaaminen suositusta nuorimmilta tai vanhemmilta.
Tässä muutamia aiheeseen liittyviä linkkejä, joita on käytetty tämän vastauksen laatimisessa:
https://yle.fi...
Vastaus riippuu sekä valosarjan että ajastimen virrankulutuksesta. Omien laitteiden tarkan kulutuksen voi halutessaan selvittää kulutusmittarilla.
Laskennallisia esimerkkejä jouluvalojen virrankulutuksesta löytyy Motivan sivuilta (https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/ajankohtaista_nyt/vinkit_kestava…). Artikkelin mukaan pienitehoisten led-valosarjojen kohdalla säästöä ei juuri synny. Ajastimen käyttö kannattaa, mikäli valosarjan teho on yli 6 wattia. Artikkelissa ei huomioida ajastimen itsensä virrankulutusta.
Savon Voiman sivuilla on pohdittu säästöä myös ajastimen kulutus huomioiden. Asiantuntijan vastaus löytyy täältä: https://energiaa.savonvoima.fi/kuinka-paljon-yhden-ajastimen-kaytto-kul…. Edelleen tarkan vastauksen saaminen...
Plussa-aineistonhaku, osoitteessa http://www.lib.hel.fi/plussa/
löytää 600 tietuetta hakusanalla jatkosota. Mutta hakusana jatko-sota antaa vain kaksi viitettä. Jos käyttää pääkaupunkiseudun kirjaston yleisöpäätettä, voi laittaa asiasanaksi jatkosota ja painettuaan F11 voi selata sivukaupalla erilaisia tarkentimia.
