Kylä-sanalla on jo vanhassa kirjasuomessa ilmaistu kotoa poissa olemista (asioilla, vieraisilla, huvittelemassa tms.) ja tästä on johdettu verbi 'kyläillä'. Ilmaisun voisi ajatella syntyneen aikana, jona ihmisten elinpiiri harvoin ulottui kauas oman kotipiirin ulkopuolelle. Kylä, 'pieni asutusyhdyskunta, ryhmä taloja maa-alueineen', välittömänä elinpiirinä edusti useimmille käytännössä koko ulkopuolista maailmaa. 'Kylällinen' oli kylän asukas, kyläläinen, naapuri. Kylä merkitsi siis oikeastaan kodin vastakohtaa, ja 'kyläily' oli olennaisesti oman kotiympäristön ulkopuolelle suuntautuvaa toimintaa. Kun käytiin kylässä (tai mentiin kylään). lähdettiin pois kotoa (asioille, vieraisille, huvittelemaan tms.). Sekin kannattaa huomioida, että...
Mustameri on saanut nimensä pohjan ominaisuuksistaan. Sitä peittää rikkivetypitoinen musta lieju, joten siitäpäs nimikin.
Lähde: Mustameri ja muita meriä - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)
Hei!
Valitettavasti Talmudia ei näytä olevan suomenkielisenä saatavissa, ei kirjakaupassa eikä myöskään kirjastoissa. Joissakin kirjastoissa siitä on kuitenkin saksan- ja englanninkieliset versiot. Voit sen tilata oman kuntasi kirjaston kautta ns. kaukolainana, jos haluat. Kysy kirjastostasi sen kaukolainakäytännöstä.
Hei,
Et maininnut millaisesta näkökulmasta haluat tietoa postikorteista. Postimuseon sivulta löytyy tietoa postikorteista http://www.posti.fi/postimuseo/ Klikkaa "vaihtuvat näyttelyt" ja sitten esimerkiksi "1998" ja "Postikortti - tervehdyksen tuoja". Myös "verkkonäyttelyt" otsikon alta löytyy tietoa postikorteista ainakin Keräilyn ihanuus ja hulluus sekä Joulunäyttelyt 2001 otsikoiden alta
Jos haluat lähettää elektronisen postikortin, voit kirjoittaa googleen www.google.com sanan "postikortit", jolloin saat useampia viitteitä paikkoihin joista voi lähettää elektronisen postikortin. Ainakin Suomi24:stä http://www.suomi24.fi/postikortit/ vaikuttaa hyvältä.
Voit käydä myös Suomen Postikorttiyhdistys Apollo ry:n sivuilla http://www....
Hei!
Maan lapset-sarjan viides osa ilmestyy WSOY:n kirjasanomien 2/2002 mukaan suomeksi heinäkuussa 2002 nimellä Luolien suojatit. Suomentajina ovat Ulla Selkälä ja Ilkka Äärelä.
Useimmissa kirjastoissa voi uusia lainat Internetin kautta. Kysymyksestäsi ei ilmene missä kaupungissa käytät kirjastoa. Löydät oman kirjastosi yhteystiedot ja kotisivut Kirjastot-fi etusivulta kohdasta Kunnan- ja kaupunkien kirjastot. Oman kuntasi kirjaston sivuilta löytyy tietoa uusimisesta.
Virkailijat kirjastoissa opastavat mielellään kirjastopalveluiden käytössä.
Tervetuloa kirjastoon !
Pyöveli Albert Pierrepointin (huom. kirjoitusasu) teosta Executioner: Pierrepoint ei ole suomennettu, mutta kirjaa on englanniksi saatavana useampana painoksena. Suomen kirjastoista kirjaa ei löydy, joten voit joko itse hankkia sen tai tulla tekemään hankintaehdotuksen Turun kaupunginkirjastoon.
Arkhimedeestä löytyy tietoa seuraavista kirjoista:
Boyer, Carl B.: Tieteiden kuningatar. Osa 1: matematiikan historia (Art House, 1994) s. 183-210
Bell, Eric Temple: Matematiikan miehiä (Werner Söderström osakeyhtiö, 1963) s. 30-36
Näissä Arkhimedeestä hieman suppeammin:
Newth, Eirik: Totuuden jäljillä : luonnontieteiden historia (Tammi, 2002)
Korhonen, Hannu: Matematiikan historian henkilöhahmoja (MFKA-kustannus, 1995)
Helmet-tietokannasta löytyy kohtalaisesti ruotsinkielistä aineistoa lukoita varten. Kannattaa mennä Sana-hakuun ja kirjoittaa hakukenttää esim. fysik, kemi, biologi jne, ja sen jälkeen valita kieleksi ruotsi ja aineistoksi kirjat ja klikkaamalla Hae-painiketta saat aineiston esiin. Mikäli haettua aineistoa ei löydy Helmetistä, voi selata myös muiden kirjastojen tietokantoja osoitteesta:
http://www.kirjastot.fi/
Mikäli aineistao ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista voi tehdä kaukolainapyynnön oman kotikirjaston kautta.
Löysin internetistä sivuston: Ajatus - nuoret taitelijat, josta löytyi tuon niminen runo. Sen on kirjoittanut nuori nainen nimimerkillä Blue Angel, hänen tietonsa löytyvät sivuilta, ks. http://www.ajatus.org/taiteilijat/blueange . Myös runo on siellä kokonaisuudessaan: http://www.ajatus.org/tekstit/blueange/etolesittenkaan .
Erkki Norell on kirjannut tarkasti kalastuskokemuksiaan talteen seitsemältä vuosikymmeneltä, tässä hänen tuotantoaan:
Novellikokoelmat:
Elämäni perhot. WSOY 1995.
Perhokalastajan vuosi. WSOY 1997.
Kaukana kalassa. WSOY 1999.
Kalapäiväkirjani kertomaa. WSOY 2001.
Kalaretkieni Lappi. WSOY 2004.
Jopas sattui...: kalastuskommelluksia seitsemältä vuosikymmeneltä. Otava 2005.
Muu tuotanto:
Kalaretkien perhonsidontaopas. WSOY 1996.
Ravustajan kirja, Otava 2007.
Kirjailijasta löytyy lisää tietoa esim. täältä:
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/vellamo/kirjailijatNorell.htm
HelMet-kirjastoon olet ainakin ilmoittanut sähköpostiosoitteesi, mutta jos olet tilannut tekstiviestipalvelun, tiedät siitä vain itse.
Tekstiviestipalvelun asiakas tilaa itse lähettämällä palveluntarjoajalle puhelimellaan tekstiviestin, jonka jälkeen tilaus vielä itse vahvistetaan. Jokaisen vastaanottaman tekstiviestin hinta on 0,25 euroa. Jos et muista tilanneesi tekstiviestipalvelua, tulevat varausilmoitukset tähän samaan sähköpostiosoitteeseesi, johon nytkin vastasin. Jos muistelet kuitenkin tilanneesi tekstiviestipalvelun, etkä enää halua sitä käyttää, voit sen halutessa sulkea maksuttomasti. Ohjeet tähän löytyvät HelMet-verkkokirjaston ohjeista:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMettekstivie…
HelMet-kirjastojen kokoelmiin etsimäsi Rex Stoutin teosta "Liian monta naista" ei tosiaankaan enää kuulu, mutta sitä löytyy yksi kappale esimerkiksi Varastokirjastosta. Jos sinulla on voimassa oleva HelMet-kirjastokortti, voit tilata kirjan kaukolainana alla olevasta linkistä löytyvällä kaukopalvelulomakkeella. Kaukopalvelulaina Suomesta maksaa neljä euroa.
https://finna.fi
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Hei
Genealogia.fi internetsivustolla pääsee tutkimaan luovutetun Karjalan kirkonkirjoja Karjala-tietokanta Katiha:sta. Sivusto on maksutta käytössä millä tahansa internetkoneella. Voimme myös tilata kaukolainaksi maakunta-arkistosta mikrofilmeinä kirkonkirjoja, näitä voi tutkia kirjastossa.
Hankintajärjestelmämme mukaan kyseinen kirja on jo saapunut Vantaan kaupunginkirjaston hankintaosastolle, joten eiköhän se kohta tule HelMet-palveluunkin. Muihin kaupunkeihin se ei ole vielä tullut.
Suomenkielisen kirjan ilmestymisestä kestää yleensä noin kaksi viikkoa, ennen kuin se on lainattavissa kirjastosta. Kirjat täytyy muovittaa ja luetteloida ennen kuin ne saadaan asiakkaille.
Laajin kaupunginkirjaston puutarha-alan tietokirjakokoelma on Pasilan kirjastossa. Se on myös Helmet-kirjastojen laajin kokoelma. Helmet-kirjastoista seuraavaksi suurimmat kokoelmat on Sellon kirjastossa ja Tikkurilan kirjastossa.
Saat luettelon Helmet-kirjastojen kirjoista kirjoittamalla Helmet-haun tarkennettuun hakuun puutarhanhoito, valitsemalla aineistoksi kirjan ja kokoelmaksi tietokirjat. Luettelo muuttuu hieman, jos hakusanasi on toinen, esim. puutarhat:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Hei !
Vastaus tarkoittaa vain, että kirja on lainattavissa e-kirjana Ellibs-verkkokirjastosta. Sinne pääset osoitteesta www.helmet.fi esim. klikkaamalla etusivun oikeassa laidassa olevaa kuvaa, jossa lukee Ellibs. Kirjautumiseen tarvitsette kirjastokortin numeron ja pin-koodin. Jos teillä ei ole jälkimmäistä, sen saa lähimmästä kirjastosta, henkilöllisyystodistus mukaan.
hei,
Gladys Aylward - nimisestä Kiinassa toimineesta lähetystyöntekijästä löytyy suomeksi kaksi kirjaa: Pieni nainen / Alan Burgess ; suomentanut Helvi Vasara, 1957 ja Muurinmurtaja : kertomus lähetyssaarnaajasta Kiinan kärsimysteillä / Gladys Aylward, 1954
Kasvitieteilijä FT Sinikka Piipon kirja Suomalaiset marjat: kaikki metsän ja puutarhan lajit (2010) keskittyy marjojen terveysvaikutuksiin. Mustaherukasta on oma lyhyt lukunsa, lisäksi kirjassa kerrotaan yhteisesti marjojen terveysvaikutuksista.
Dosentti Riitta Törrösen ja Simo Moision kirjassa Luonnonmarjat (2008) kerrotaan Suomen luonnonmarjojen terveysvaikutuksista. Mustaherukasta ei ole erillistä lukua, mutta sitä sivutaan tekstissä useassa kohdassa ja se on mukana luvussa jossa kerrotaan yleisesti marjojen terveysvaikutuksista.
Internetistä löytyi myös Törrösen laatima diasarja marjojen terveysvaikutuksista. Siinä mustaherukka on mukana. http://www.tkk.utu.fi/extkk/ruokasuomi/materiaalit/materiaalit_hankesem…
Voisiko kysessä olla T. S. Eliotin runokokoelman Neljän kvartettoa runo East Coker.
T. S. Eliotin Neljän kvarteton East Coker alkaa sanoin ”My end is my beginning”, Juha Silvon suomennoksessa ”Alussani on loppuni”.
Teksti on varmaankin lainattu 1300-luvun ranskalaisen säveltäjän Guillaume de Machaut’n rondosta ”Ma fin est mon commencement”, joka on Wikipedian mukaan jonkinlainen musiikillinen palindromi.
Eliotin Neljän kvarteton suomennoksen kommenteissa kääntäjä kertoo, että ”Eliot on kääntänyt päinvastaiseksi Skotlannin kuningattaren Maria Stuartin (1542-1587) moton ”En ma fin est mon commencement” – lopussani on alkuni.
Neljän kvartettoa
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1818818?lang=fin
Runon Neljä kvartettoa : East Coker...