Vastaus näyttää löytyvän vaikkapa englanninkielisestä Wikipediasta http://en.wikipedia.org/wiki/Jeeves
Tässä sieltä kopioitu luettelo Jeeves-romaaneista ja -novelleista:
The Jeeves canon consists of 35 short stories and 11 novels (or 24 short stories and 12 novels, depending on whether The Inimitable Jeeves is considered a novel or a collection of linked stories):
The Man With Two Left Feet (1917) — One story in a book of thirteen
"Extricating Young Gussie" — The first appearances of Jeeves and Bertie
(My Man Jeeves (1919) — Four stories in a book of eight, all four reprinted in Carry on, Jeeves. The non-Jeeves stories feature Reggie Pepper.)
("Leave It to Jeeves", was reprinted in Carry on, Jeeves as "The Artistic Career of Corky")
("...
Reformaation eli uskonpuhdistuksen katsotaan alkaneen saksalaisen Martti Lutherin (1483-1546) opetuksista. Vuonna 1517 Martti Luther naulasi väitetysti Wittenbergin linnankirkon oveen kuuluisat 95 teesiään, joissa hän kritisoi paavin oppeja sekä katolisen kirkon anekauppaa. Lutherin ajatukset levisivät nopeasti Euroopan oppineiden keskuudessa samoihin aikoihin yleistyneen kirjapainotaidon avulla. Vuonna 1518 Luther julistettiin harhaoppiseksi, ja vuonna 1521 paavi Leo X ekskommunikoi hänet. Luther joutui ekskommunikaation jälkeen piileskelemään, mutta hänen kannattajansa pyrkivät kuitenkin aktiivisesti jatkamaan reformaatiota. Aluksi reformaatio ja sen uudet opit olivat lähinnä yksittäisten kaupunkien, kaupunkilaisten ja muutamien...
Riippuu sivubisneksesi laadusta ja siitä saamistasi tuloista, tarvitseeko sinun yksityishenkilönä maksaa veroa. Mikäli esimerkiksi valmistat tuotteita ja tavaroita, joita myyt, olet velvollinen maksamaan veroa. Mikäli työsi on palveluita, on verotus monimutkaisemmin tulkittava, koska se riippuu siitä, oletko työsuhteessa vai maksetaanko sinulle työkorvaus. Silloin maksajakin haluaa yleensä saada laskun ostamastaan palvelusta. Alla on sivustoja, joilta löydät kootusti tietoa myynnistä ja laskutuksesta yksityishenkilönä. Mikäli toimintasi on jatkuvaa, kannattaa harkita toiminimen perustamista.
Lisätietoja
Talkoo-, naapuriapu- ja vaihtotyön verotus https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48423/talkoo--…...
Kun kysymyksessä mainitaan "sanat", rohkenen tässä olettaa, että kysytään Evert Suonion laulun INARINJÄRVI saamenkielisiä sanoja. Sellaiset löytyvät - jos ei ole kiire - Eero Maggan nuottikokoelmasta "Beaivvaseana" (1996), joka löytyy Espoon kaupunginkirjaston kokoelmasta, mutta on juuri nyt vastattaessa lainassa. Kokoelmassa laulun nimenä on "Anárjávri".
YouTubesta löytyy Maggan saameksi laulama versio osoitteesta https://www.youtube.com/watch?v=QL2RKflBS0g. Itse sanoja en onnistunut netistä löytämään, joten tuota Maggan nuottikokoelmaa kannatta harkita. Sen voi saada Rovaniemielle kaukolainana.
Heikki Poroila
HelMet-kirjasto
Nykysuomen sanakirjan mukaan kimmel on runomuoto sanoista kimmelle, kimmellys. Esimerkkeinä Nykysuomen sanakirja esittää "Tähtien kimmel" ja "Silmissä väikkyy kostea kimmel". Kimmelle on synonyymi sanoille kimalle, välke, hohde, loiste.
Objektiivisesti oikeata vastausta kysymykseen ei ole olemassa, koska ei ole mitään tapaa tutkia kaikkien maailman ihmisten tietämystä ja mielipidettä. Vastaus riippuu aivan varmasti siitä, missä päin maailmaa kysymykseen vastataan, koska jonkun julkisuuden henkilön tunnettuus on kovin kulttuurisidonnainen asia.
Internetissä on runsaasti erilaisia sivuja, joissa on tehty listauksia jollain tavalla tunnetuimmista nimistä. Esimerkiksi tällä sivustolla http://listverse.com/2013/03/22/top-10-most-famous-people on listattu internetin käyttäjien Google-palvelun kautta tekemiä hakuja, ja saatu sillä perusteella tunnetuimmaksi Jeesus Nasaretialainen (muutkin kärjessä ovat uskonnollisia vaikuttajia, kuten profeetta Muhammed, Abraham, Moses,...
Tuula on tullut etunimenä käyttöön 1900-luvun vaihteessa. Se tuli almanakkaan vuonna 1950. Suurimmassa suosiossa se oli 1940-1960-luvuilla. Nimeä on pidetty Kalevalasta peräisin olevan nimen Tuulikki lyhentymänä. Nimikirjoissa esitetään lähtökohdaksi myös Larin-Kyöstin 1890-luvulla sanoittamaa laulua Tuulan tei. Se on myös yhdistetty sanoihin tuuli ja tuulonen. Lähteet: Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja (1999) ; Saarikalle, Anne : Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007) ; Vilkuna, Kustaa : Etunimet (2005).
Teksti on Eeva Kilven vuonna 1982 ilmestyneen runokokoelman Ennen kuolemaa yhden runon alusta. Tarkkaan ottaen se kuuluu seuraavasti:
" - Minä rauhoitun aina kun alkaa sataa lunta
ja aina kun näen ihmisen koiran kanssa.
Sillä ihmisellä ei ole mitään hätää."
Suomalainen noitatutkimus on paljolti keskittynyt noitavainojen aikaan ja aineistoa löytyy myös 1900-luvun uusnoituudesta kuten wiccalaisuudesta. Yksinomaan 1800-luvun suomalaisesta noidasta ei löytynyt lähteitä, mutta seuraavista kirjoista varmaankin on apua :
Suomen kansankulttuurin kartasto 2 : Suomen perinneatlas=Folklore/Matti Sarmela. 1994. (luku Samaanit, tietäjät ja noidat)
Virolainen, Merja : Samanismin ja noituuden käsikirja. 1994.
Nenonen, Marko : Synnin palkka on kuolema : suomalaiset noidat ja noitavainot 1500-1700-luvulla.
Siikala, Anna-Leena : Suomalainen samanismi. 1992.
Simonsuuri, Lauri : Kansa tarinoi: tutkielmia kansantarinoiden salaperäisestä maailmasta. 2006.
Noidat ja noituus (Mystiikan maailma-sarja). 1992.
Hill,...
Alunperin Muumin repliikki koko yön juomisen jälkeisestä janosta löytyy Tove Janssonin sarjakuvatarinasta Muumipeikko ja pyrstötähti (varhaisempi suomennos tarinasta ilmestyi nimellä Pyrstötähti). Tässä tarinassa nautitaan palmuviiniä. Samaa juomaa tarjoillaan myös kirjassa Muumipeikko ja pyrstötähti - joskin paljon kohtuullisemmin: Muumipappa kaataa lasilliset itselleen, Muumimammalle ja kotinsa menettäneelle Piisamirotalle. Televisiosarjaa ei valitettavasti ollut ulottuvillani.
Tieto Pikku Myyn ja Nuuskamuikkusen sukulaisuudesta perustuu kirjaan Muumipapan urotyöt. Televisiosarjassa ei kirjallisista ja verkkolähteistä löytämieni mainintojen perusteella viitata tähän sukulaisuussuhteeseen lainkaan, joten on mahdollista, että sarjan...
Sukunimi 'Valtonen' on ollut yleinen sukunimi Etelä-Karjalassa 1500-luvun puolen välin tienoilla. 1900-luvun alkupuolella Valtosia asui runsaasti Saimaan alueella, luovutetun Karjalan alueella ja jonkin verran Pohjois-Karjalassa ja Savossa, sekä runsaasti Länsi-Suomessa. Nimeä on selvästi omaksuttu samaan aikaan 1800-luvun loppupuolella usealla eri paikkakunnalla. Valtosten määrä on kasvanut myös niin sanotun suurnimenmuuton yhteydessä 1900-luvulla. Valtoseksi on vaihdettu esimerkiksi seuraavia nimiä: Forsman, Karlsson ja Jonasson.
Valtonen-nimen merkityksestä ei suoraan löytynyt tietoa, vaan nimen merkityshistoria liittyy sukunimiin 'Valta' ja 'Valtanen'. Näiden nimien taustalla saattaa esimerkiksi olla 'Valta'-alkuinen asuinpaikan nimi...
Outi Lauhakankaan kirja Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset (SKS, 2015) tarjoaa "Näillä mennään" -sanonnan alkuperäksi urheiluvalmentajien ja -selostajien analyysejä tilanteissa, joissa asiat eivät ole menneet erityisen hyvin tai ovat jopa menneet huonosti, mutta annetuilla eväillä on pakko jatkaa.
Sanonnan alkuperää koskevissa verkkokeskusteluissa on tuotu esille myös ajatus, jonka mukaan se saattaa olla lähtöisin korttipelirinkien kielenkäytöstä: on pelattava jaossa käteen osuneilla korteilla.
Vapaamuurariyhteyksiä ei sanonnan taustalta vastaani tullut.
Maistraatti käsittelee sukunimen muuttamista koskevat asiat http://www.maistraatti.fi. Sivuilta löytyy tietoa nimenmuutoksen tekemisestä ja sähköiset lomakkeet. Ilmoitus on mahdollista hyväksyä vasta kun avioeropäätös on lainvoimainen.
Nimilain luvussa 3 ja pykälässä 9 käsitellään puolison sukunimen muuttamista avioliiton purkautumisen jälkeen. Lakitekstissä kirjoitetaan “ Puoliso voi avioliiton purkautumisen jälkeen muuttaa sukunimensä, jonka hän on saanut toiselta puolisolta avioliittonsa perusteella”. Nimilaki löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694
Urpo Kankaan nimilakia kommentoivassa teoksessa Suomen nimioikeus (Kauppakaari 1998) käsitellään tarkemmin sukunimen muuttamista avioliiton purkauduttua....
Pasilan kirjastossa on kaksi vuokrattavaa tilaa, auditorio ja Oppisoppi. Vuokra kummassakin on 35 euroa/tunti. Oppisoppi taitaa tosin olla tarpeisiinne liian pieni, sillä paikkoja on ainoastaan kahdeksan. Varaukset voi tehdä soittamalla virastomestarille numeroon 09-31085312. Samalla selviää varaustilanne. Tarkemmat tiedot löytyvät sivulta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/tilat/
Rikhardinkadun kirjastosta voi vuokrata kokoushuonetta. Hinta on 20€/tunti. Vapaita aikoja voi tiedustella numerosta 09-31085709.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/rikhardinkatu/tilat/
Töölön kirjastosta voi vuokrata Mika Waltari –salia. Hinta on 20€/tunti. Varaukset tehdään puhelimitse numerosta 09-31085025.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/toolo/kokoustilat/
Tiedot...
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Kotimaisten kielten keskuksen tutkijat kirjoittivat Kieli-ikkuna-juttuja Helsingin Sanomiin. Liisa Nuutisen kirjoitus, Tähti se kulukeepi itäiseltä maalta, on julkaistu Helsingin Sanomissa 14.12.1999. Kirjoituksessa kerrotaan mänkki-sanan alkuperästä näin: "Pienimmän tiernapojan nimitys on mänkki. Sanan alkuperästä on erilaisia oletuksia. Sen on arveltu olevan peräisin nahkojen käsittelyssä käytetystä polvilaudasta eli mänkistä, jota on joskus pidetty tähden jalustana. Toisen teorian mukaan se olisi tullut ruotsin sanasta mannekäng ’mannekiini’, joka on alkuperältään sama sana kuin manick (saksan Männchen) ’miespuolinen hahmo, nukke’. Keskiaikaisissa näytelmissä mannekiini oli vuorosanoja vailla oleva...
Nimi tulee muinaissaksan naista tarkoittavasta nimestä, josta tulee myös englannin sana wife ja saksan sana Weib.
Nimi on otettu ensin ruotsalaiseen almanakkaan Suomessa ja sen jälkeen almanakkaa Ruotsissa. Ruotsissa on käytössä myös nimi Vivika ja Suomessa muunnos Viivi.
Lähde:Vilkuna, Kustaa: Etunimet.
Käsikranaatteja oli sotavuosina käytössä monia erilaisia malleja.
Sotia edeltävät oppaat tuntevat mallit varsikäsikranaatti/32 sekä munakäsikranaatti/32. Mallit olivat painoltaan n. 550-600 grammaa. Räjähdysaine oli trotyylia. Saksalaiset vastaavat kranaatit olivat Stielgranate 24 ja Eiergranate 39. Ne olivat painoltaan 596 grammaa sekä 340 grammaa, ja pituudeltaan 35,6cm sekä 7,62 cm.
Venäläisillä oli käytössään useita vastaavia muna- ja varsikranaattityyppejä samassa koko- ja painoluokassa. Emme löytäneet kirjallisuudesta mainintoja saksalaisten tai neuvostoliittolaisten käsikranaattien käytöstä Suomessa, mutta talvisodan aikana käsikranaatteja tilattiin mm. Unkarista 300 000 kpl, Iso-Britanniasta 10 000 sekä Ranskasta 200 000. Kaikki...
Hakusanalla Lapin sota löytyy jo omasta PIKI-verkkokirjastostamme osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/ tietokirjallisuutta lähes 130 teosta.
Palvelun vasemmasta laidasta kannattaa valita HAKU ja kirjoittaa siellä valikon kohtaan Asiasana termi Lapin sota.
Mikäli ette halua kahlata kaikkia kyseisellä asiasanalla kuvailtuja teoksia, kannattaa lisäksi vielä tehdä rajaus
kohtaan Kirjasto --> Tampereen kaupunginkirjasto sekä valita hakukriteeriksi myös Tietokirjallisuus.
Hakua voi tietenkin rajata kielellä sekä muilla asiasanoilla. Tekemällä haun hakusanojen yhdistelemällä Lapin Sota ja Saksa, tulosjoukko pienenee 11 teokseen.
Isommassa tulosjoukossa voi kuitenkin olla muuta Teitä kiinnostavaa materiaali, joten suosittelen, että...
Milkki oli kondensoitua eli tiivistettyä maitoa, johon voitiin lisätä myös sokeria.
Kondensoidun maidon keksi ranskalainen sokerileipuri Nicolas Appert jo 1810-luvulla. Tietoa tästä säilömismenetelmän keksijästä ja keksinnöistä mm. alla olevista linkeistä:
http://www.tiede.fi/artikkeli/166/napoleonille_kiitos_sailykkeista_
http://translate.google.com/translate?hl=fi&sl=en&u=http://en.wikipedia…
http://news.google.com/newspapers?nid=1696&dat=19730614&id=_74aAAAAIBAJ…
Tätä maitoa voidaan nimittää tiivistemaidoksi, maitotiivisteeksi tai kondensoiduksi maidoksi, ja sitä valmistetaan edelleen monissa maissa ja myydään Suomessakin. Valio on sitä aikaisemmin valmistanut Suomessa. Kirjassa Maidon tie: Valio ja osuusmeijerijärjestö...
Kirjastoista löytyy paljonkin historian yleisteoksia, mutta esimerkkinä voisi mainita Maailmanhistorian pikkujättiläisen. Sieltä löytyy perustiedot, myös kylmä sota on käsitelty.
Samoin Suomen historiasta löytyy runsaasti yleisteoksia, esim. Suomi kautta aikojen, toim. Seppo Zetterberg ja Allan Tiitta. Lisäksi voisi mainita seuraavat: Matti Klinge: Katsaus Suomen historiaan, Henrik Meinander: Suomen historia ja Heikki Ylikangas: Suomen historian solmukohdat. Toki aiheesta löytyy paljon muitakin kirjoja, kannattaa käydä kirjastossa katsomassa hyllyistä. Espoon kirjastoissa Suomen historia löytyy luokasta 92.
Kylmästä sodasta löytyy englanninkielisiä teoksia, esim. John Lewis Gaddis: The cold war tai Jeremy Isaacs ja Taylor Downing: Cold war...
