Tietoa mistä runon aihe on tullut en valitettavasti löytänyt. Runo on Eino Leinon ja sen on säveltänyt Toivi Kuula. Laulu löytyy usealta cd-levyltä, saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=virta+venhett%C3%A4+vie**&sear…
Eino Leino seuralta voisi asiaa vielä kysellä http://www.kainuuneinoleinoseura.fi/palaute_tilauslomake_jaseneksi_l/
Monet Ruotsissa ilmestyneet kirjat hankitaan kirjastoihin myös Suomessa. Eri kuntien kirjastot tai kirjastokimpat hankkivat kokoelmansa kuitenkin itsenäisesti. Kuntiin, joissa on paljon ruotsinkielisiä asukkaita, hankitaan myös enemmän ruotsinkielistä aineistoa.
Sinun kannattaa kysyä lähikirjastostasi, ovatko he hankkimassa toivomaasi kirjaa kokoelmiinsa. Ja jos eivät ole, voit jättää kirjastoon hankintatoivomuksen.
Jos taas haluat kirjan lainaksi ruotsalaisesta kirjastosta, voit pyytää kirjan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Alfred Tennysonin runolle "The Vision of Sin" ei valitettavasti löydy suomennosta.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://finna.fi
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
http://www.kirjasampo.fi/fi
Sibelius-Akatemian kirjasto on kaikille kiinnostuneille avoin palvelu, vaikka onkin oppilaitoskirjasto. Käsikirjastoa voi käyttää kuka tahansa, lainaamiseen täytyy olla kirjastokortti, jonka voi myös tehdä kuka tahansa.
Uusimmat opinnäytteet löytyvät nykyään myös verkosta. Kannattaa tarkistaa, olisiko etsimäsi täällä: http://ethesis.siba.fi/
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Espoon ja Vantaan kaupunginkirjastot ovat tosiaan luopuneet varausmaksuista. Joissakin Espoon kirjastoissa, mutta ei kaikissa, varaukset voi hakea itse kirjaston varaushyllystä. Helsinki ei ole ainakaan toistaiseksi aloittamassa samaa käytäntöä.
Ikävä kyllä Auran kirjastolla ei tänä vuonna ole joulukalenteria. Alla linkit muutamaan aiempien vuosien kalentereihin:
http://www.aura.fi/kirjasto/joulu-2002/
http://www.aura.fi/kirjasto/joulu-99/kalenteri.html
Sanaa sampio ei löytynyt käytettävissä olevista lähteistä: muun muassa Kielitoimiston sanakirja, Synonyymisanakirja, Vanhan kirjasuomen sanakirja ja Suuri kirosanakirja.
Todettakoon, että suomentaja on jo kuollut.
Missähän sarjan kirjassa tuo sanonta on? Valitettavasti meidän ei ole mahdollista lukea läpi sarjan kirjoja. Lisäksi Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluu englanninkielisen sarjan kahdeksasta kirjasta vain neljä.
”Ivan Denisovitšin päivän” arvosteli ”Parnassossa” Kai Laitinen jo vuonna 1963. Olisikohan kyse kuitenkin Marja-Leena Mikkolan Solženitsynia käsittele essee ”Tyrannit, kavaltajat ja vangit”? Se löytyy ”Parnasson” numerosta 5/1971 (s. 293–300).
Kreivi Arthur (oik. Joseph Arthur) de Gobineau (1816-1882) oli ranskalainen aristokraatti, diplomaatti, kirjailija ja filosofi. Essai sur l’inégalité des races humaines (Essay on the inequality of races) 1853-1855 on de Gobineaun pääteos, jossa hän esitti ajatuksensa valkoisen rodun ylemmyydestä ja otti käyttöön termin ”arjalainen” tarkoittaen germaanisia kansoja.
Houston Stewart Chamberlain (1855-1927) oli englantilainen kirjailija, jonka alaa olivat filosofia, luonnontieteet ja Wagner-tutkimus. Chamberlainin teos Die Grundlagen des Neunzehnten Jahrhunderts (Foundations of the nineteenth century) vuodelta 1899 on yksi kansallissosialistisen rotuideologian perusteoksista ja vaikutti vahvasti Hitlerin ja kansallissosialistisen liikkeen...
Tietoa Saksan poliittisesta kulttuurista löydät suomen kielellä osoitteesta http://sato.helsinki.fi/~.ptaijo.valt.hy/vo4_2.htm . Englanninkielisiä linkkejä aiheestasi löytyy puolestaa osoitteesta http://www.altavista.com/cgi-bin/query?q=%22political+culture%22%2Bgerm… . Tähän linkistöön pääset myös Alta Vista-hakujärjestelmästä hakulauseella "political culture"+Germany. Alta Vistaan pääsee osoitteesta http://www.kirjastot.fi/ valitsemalla ylävalikosta Tiedonhaku.
Saksan valtion viralliset sivut löytyvät osoitteesta http://eng.bundesregierung.de/frameset/index.jsp . Voit
Mikäli etsit kirjatietoa Saksan poliittisesta kulttuurista, kannattaa tututustua seuraaviin teoksiin, jotka ovat Turun kaupunginkirjaston luetteloissa: 1) Jakobson, Max...
Katkelma on Charles Baudelairen runosta Au lecteur (Lukijalle). Runo on kokoelmasta Les Fleur du mal (Pahan kukat, 2011, Sammakko). Kokoelman on suomeksi tulkinnut Antti Nylén.
Teos löytyy kirjastoalueesi kokoelmista.
https://poesie.webnet.fr/lesgrandsclassiques/poemes/charles_baudelaire/au_lecteur
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Helmet-kirjastojen kaukolainapyynnön voi tehdä osoitteessa https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelupyynto. Kaukolainaa ei voi kuitenkaan tilata, jos kirjaa on jo ennestään jossakin pääkaupunkiseudun kirjastossa, niin Helmet-kirjastot, Helka-kirjastot kuin muut yleisölle avoimet kirjastot mukaan lukien. Se asia kannattaa siis tarkistaa heti ensiksi. Siitä huolimatta, että kirja olisi lainassa, toista kappaletta ei voit tilata kaukolainana, vaikka sitä olisi muualla Suomessa hyllyssä.
Kun kaukolainapyyntö on tehty, kirjaston kaukopalvelu selvittää erilaisista tietokannoista, mistä kirja olisi näppärinsä tilata. Paljon tilataan Varastokirjastosta, joka on Suomen kirjastojen yhteinen varasto. Sieltä kirjat...
Kirjallisia lähteitä Forskullasta on hyvin vähän. Tietoja on kysytty Heinolan kaupunginmuseon amanuenssilta, joka epäili, että kysyjä saattaisi tarkoittaa Siltasaaren puolella olevaa huvimajaa. Tämä rakennus on jossain vaiheessa siirretty Heinolan rantapuistosta Siltasaareen.
Forskullan päärakennus on 1872 valmistunut viinatehtailijan kodiksi ja konttoriksi. Nykyisin se toimii tilausravintolana. Yhteystiedot löytyvät hotelli Kumpelin sivuilta https://www.kumpeli.fi/yhteystiedot/
Ehkäpä paikan nykyisillä omistajilla on tietoa huvimajastakin.
Sukunimenä Orpana on tunnettu luovutetun Karjalan alueella Impilahdella, Jaakkimassa, Kirvussa, Kurkijoella, Käkisalmessa, Lumivaarassa, Pyhäjärvellä ja Räisälässä. Nimi Orpana on lähtöisin latinalaisperäisesta nimestä Urbanus, josta on käytetty mm. asuja Urpa, Urpaanus, Urpo, Paunus ja Panu. Vanhoissa lähteissä mainitaan esim. Wrban Skinnar 1552 eli Orban Skinnar 1551 Viipurissa, Vrbana Tuttujeff 1640 eli Orbann Tutinen 1641 eli Vrbanus Tutti 1642 Hiitolassa. Lähde: Mikkonen, Pirjo, Sukunimet. 2000
Kyseinen kohta kokonaisuudessaan kuuluu seuraavasti:
Valtiosääntömme ei jäjittele naapuriemme lakeja, vaan me olemme
enemmin esikuvana toisille kuin heidän matkijoitaan. Valtiotamme
sanotaan demokratiaksi: siina on päätösvalta kansalaisten
enemmistöllä eikä vähemmistöllä. Yksityisiä riitoja ratkaistaessa
ovat kaikki kansalaiset tasa-arvoisia lain edessä, mutta arvonanto,
jota henkilö jostakin syystä saa osakseen, ei perustu yhteisön
näkökannalta siihen, että kuuluu johonkin tiettyyn kansanluokkaan,
vaan hänen persoonallisiin ansioihinsa.
Lähde: Thukydides. "Peloponnesolaissota". 1995. s.116 Toinen painos.
Ensimmäinen painos 1964. Käänös J.A. Hollo
Musta haltia -trilogia: (1) Kotimaa 1995, (2) Maanpaossa 1995, (3) Valoa kohti 1996.
Jäätuulen laakso -trilogia: (1) Kristallisauva 1997, (2) Hopeavirrat 1997, (3) Puolituisen kivi 1997.
Forgotten realms -sarja: Tähdetön yö 1999, Pahan perintö 1999, Pimeän piirittämät 1999
Tarzanin voittoisa paluu 1997. Kirja perustuu Burton Armusin kirjoittamaan tv-sarjaan ja on saanut vaikutteita Edgar Rice Burroughsin teoksista Tarzanin paluu ja Tarzan maan uumenissa.
Kokkolan kaupunginkirjastosta löytyy (luokasta 93) mm.: Halila: Tanskan ja Norjan historia, Jutikkala: Pohjoismaisen yhteiskunnan historian juuria, Kan: Skandinavian maiden historia, Viikingit (toim. Almgren). Käsikirjaston tietosanakirjoista (luokassa 03) on viikingeistä paljonkin tietoa. Katso esim. Otavan suuri ensyklopedia. Netissä voit kokeilla esim. http://www.google.com/ hakusana: viikingit. Sama hakusana Anders webkirjastossa http://webkirjasto.kpnet.fi/ antaa n. 20 viitettä viikinkiaiheisiin kirjoihin.
Vapaakappalelakiin ei ole tullut muita muutoksia kuin jo mainitsemasi 577/1984 ja 687/1999. Muutoksia voi seurata Finlex-tietopankista http://www.finlex.fi kohdasta Säädökset. Finlexissä on nykyisin myös säädösten ajantasaistettuja tekstejä kohdassa Ajantasainen lainsäädäntö.
Neiti Etsivä-sarjan kirjoittajaa Carolyn Keeneä ei oikeastaan ole olemassakaan, vaan sarjan loivat amerikkalainen kustantaja Edward Stratemeyer ja hänen apulaisensa kirjailija Mildred Wirt Benson jo 1930-luvun alussa. Sarjalla on sittemmin ollut monia eri kirjoittajia. Tämä tieto löytyy mm. seuraavasta kirjasta: Rättyä, Kaisu: Mysteeri ratkaistavana - ulkomaisia nuorten sarjakirjoja, 1997. Kirjan saatavuuden voit tarkastaa osoitteesta: http://nettikirjasto.lahti.fi/
Muita Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastauksia Carolyn Keenestä löytyy arkistosta,
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanalla Keene Carolyn.
