L+ arvosanaan tarvitaan varmasti täydet tiedot sekä jotain ylimääräistä harrastuneisuuden osoitusta tai erinomaista aiempaa koulumenestystä aineessa.
Hieman samaan tapaan kuin Ylioppilastutkintolautakunnan ohjeissa jaetaan hylätty arvosana neljään luokkaan(i+, i, i- ja i=) riippuen siitä miten lähellä hyväksyttyä arvosanaa se on. Kaikista kokelaan hyväksytyistä kokeista, mukaan lukien valinnaisia aineita, lasketaan arvosanojen perusteella saadut kompensaatiopisteet yhteen, jolloin 12 kompensaatiopistettä kompensoi i+:n, 14 pistettä i:n, 16 pistettä i-:n ja 18 pistettä i=:n.
Kysyin Ylioppilaslautakunnalta, josko heillä olisi arvosanatilastoja 1960-luvulta, mutta kevätkiireiden takia vastaus viipyy...
Buckinghamin palatsista löytyy tietoa esim. seuraavista kirjoista:
Brown, Ivor: Royal homes in colour, Field, D. M.: Great palaces; Baker, Richard: Insider's London; Plimmer, Charlotte: London: a visitor's companion.
Suomeksi siitä kerrotaan (lyhyesti) Lontoota käsittelevissä matkaoppaissa ja Kotilieden artikkelissa (1993; 11 ; s. 8-11, 90-91).
Hakupalvelu http://www.Britannica.com antaa tulokseksi hakusanoilla "Buckingham Palace" sivun, josta löytyy samantyyppistä tietoa kuin edellä mainituista kirjoista. Lisäksi hakutuloksena on linkki Encyclopedia Britannican artikkeliin, ja muutama rakennusta käsittelevä kirja.
Robert Swindellsiltä on suomennettu neljä kirjaa, jotka ilmestymisvuosineen ovat:
Huone 13 (1991)
Hirviö (1992)
Lohikäärmeen sisällä (1993)
Kivikovat kadut (1994)
Katkelma on Charles Baudelairen runosta Au lecteur (Lukijalle). Runo on kokoelmasta Les Fleur du mal (Pahan kukat, 2011, Sammakko). Kokoelman on suomeksi tulkinnut Antti Nylén.
Teos löytyy kirjastoalueesi kokoelmista.
https://poesie.webnet.fr/lesgrandsclassiques/poemes/charles_baudelaire/au_lecteur
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Erisnimet harvemmin "tarkoittavat" mitään erityistä, ne ovat vain nimiä. Näistä kahdesta etunimestä voidaan sanoa, että Elsa on suomen kielessä käytetty lyhyt muoto nimestä "Elisabet", jonka juuret ovat heprean kielisessä ilmaisussa "Jumala on valani". Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että nimellä "Elsa" tarkoitettaisiin normaalisti mitään tällaista, se on vain nimi, joka miellyttää osaa vanhemmista. Anni on puolestaan mukaelma yleisemmästä etunimestä "Anna" (muita ovat mm. Anne, Anu, Anneli, Annikka ja Annukka). Anni on otettu suomalaiseen almanakkaan vasta vuonna 1950. Nimi "Anna" on muunnos heprealaisesta armoa tai suosiota tarkoittavasta nimestä "Hannah", jonka suora vastine meillä on "Hanna".
Heikki Poroila
Helmet-kirjastojen kaukolainapyynnön voi tehdä osoitteessa https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelupyynto. Kaukolainaa ei voi kuitenkaan tilata, jos kirjaa on jo ennestään jossakin pääkaupunkiseudun kirjastossa, niin Helmet-kirjastot, Helka-kirjastot kuin muut yleisölle avoimet kirjastot mukaan lukien. Se asia kannattaa siis tarkistaa heti ensiksi. Siitä huolimatta, että kirja olisi lainassa, toista kappaletta ei voit tilata kaukolainana, vaikka sitä olisi muualla Suomessa hyllyssä.
Kun kaukolainapyyntö on tehty, kirjaston kaukopalvelu selvittää erilaisista tietokannoista, mistä kirja olisi näppärinsä tilata. Paljon tilataan Varastokirjastosta, joka on Suomen kirjastojen yhteinen varasto. Sieltä kirjat...
Hän näyttää vaikuttaneen punk-piireissä Helsingissä 1970-luvun lopussa. Hänestä on kuva Kill City korttelista, joka oli Lepakkoluolan edeltäjä. https://www.wikiwand.com/fi/Kill_City_(kortteli)
Laulun takki on todennäköisesti juurikin duffelitakki. Tammerkosken sillalla on alun perin kansanlaulu, jonka on sanoittanut Pasi (Basilius) Jääskeläinen (1869-1920). Tarkasta sanoitusvuodesta ei ole tietoa, mutta laulu on äänitetty ensimmäisen kerran vuonna 1904. Duffelitakit yleistyivät vasta toisen maailmansodan jälkeen, joten voimme arvella, että ne olivat harvinaisia 1900-luvun alun Suomessa, ja mainittu siksi erikoisuutena heilin yllä. Ehkä vieraan näköinen takki on ollut ikään kuin tuulahdus ulkomailta ja tuonut lisää vaikuttavuutta heiliin, joka laulun mukaan myös "käveli kuin herra". Duffelitakit sinänsä tulivat käyttöön Britannian kuninkaallisessa laivastossa vuoteen 1890 mennessä, ja toisessa maailmansodassa niitä...
Huge tuli Stadin slangiin ruotsin kielen sanasta hundra. Sillä viitattiin siis lukuun sata, erityisesti sataan markkaan.Suomen etymologinen sanakirja:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_ddd01a6b1a5decc34645…
Syynä tähän on yksinkertaisesti se, että vuosilomalaissa arkipäivän määritelmä eroaa ns. normaalista arkipäivän käsityksestä. Tämä johtaa juurensa arkipäivän vanhasta käsityksestä, jolloin sillä tarkoitettiin kaikkia muita päiviä kuin sunnuntaita ja kirkollisia juhlapäiviä. Laissa ei ole säädetty minkäänlaista sääntöä sille, kuinka monta lauantaita vuosilomaan pitäisi kuulua, lauantait kuitenkin sisältyvät luonnollisesti lomaan, sillä ainakin osa vuosilomasta (12 arkipäivää) on pidettävä yhdenjaksoisesti. Työnantajasta ja työsopimuksesta riippuen voi olla mahdollista pilkkoa näiden 12 päivän ulkopuolelle jäävä loma lyhyempiin jaksoihin, joihin ei sisälly lauantaita. Poikkeuksena tähän on kolmen päivän ja sitä lyhyemmät lomat, niitä...
Aiheesta löytyy seuraavia kirjoja, joita voi tiedustella Helsingin kaupungin
pääkirjastosta:
Colvin, Thomas E.: Steel Boatbuilding From Plans To Launching.
Nicolson, Ian: Small Steel Craft.
Skene, Norman L.: Skene's Elements of Yacht Design.
Suomeksi löytyi vain yksi artikkeli:
Duncker, Pertti: Itse tehty teräsvene, osa 6: hiekkapuhallus ja maalaus
Vene 9/89 s.66-67
Turussa toimineen lukkari-urkurikoulun toimintakertomusta ei valitettavasti löytynyt käyttämistäni tietokannoista (Fennica= Suomen Kansallisbibliografia, Volter=Turun yliopiston aineistotietokanta). Tietoa aiheesta kannattaa etsiä Kaarlo Jalkasen kirjasta "Lukkarin- ja urkurinvirka Suomessa 1870-1918". Aiheeseen liittyvää aineistoa voisi löytyä enemmän Helsingin yliopiston kirkkohistorian laitokselta ja Åbo Akademin kirjastosta.
Pyöveli Albert Pierrepointin (huom. kirjoitusasu) teosta Executioner: Pierrepoint ei ole suomennettu, mutta kirjaa on englanniksi saatavana useampana painoksena. Suomen kirjastoista kirjaa ei löydy, joten voit joko itse hankkia sen tai tulla tekemään hankintaehdotuksen Turun kaupunginkirjastoon.
Opetusministeriö vastaa yhdessä lääninhallitusten kanssa kuntien ylläpitämien yleisten kirjastojen kansallisesta perustilastoinnista. Muiden kuntien tilastoja voi etsiä mm.sivuilta http://tilastot.kirjastot.fi/
ja perustietoa OPM:N tilastoinneista http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/tilastot/index…
Tampereen kaupunginkirjasto mittaa tilastoinnissaan kirjaston käyttöä ja tällöin uusinnat tilastoidaan kokonaislainalukuun. Vuonna 2004 uusintoja lainoista oli 35 %. Kirjastossamme uusintoja voi tehdä useammalla tavalla; Internetissä, puhelimitse, palautuksessa virkailijan avulla tai kirjaston yleisömikroilla.
Työsuoritteisiin ei uusintoja lasketa. Työsuoritetilastoihin tulevat vain ns. ensilainat, jotka tehdään...
Keravan kaupunginkirjastolla, kuten ei muidenkaan kuntien kirjastoilla, ole omaa kuvapankkia. Monilla kaupungeilla sen sijaan on. Tässä muutamien sivustoja:
http://www.aineistohotelli.com/helsinginkaupunki/
http://www.tampere.fi/kulttuuripaakaupunki/kuvapankki/index.html
http://www.opiferum.com/~hmlkaupunki/
Pier Paolo Pasolinin Matteuksen evankeliumia ei ole kirjastoista saatavissa. Kirjastoista lainattavilla elokuvilla täytyy olla lainausoikeudet, joista kirjastot maksavat. Tällä elokuvalla ei ole valitettavasti lainausoikeuksia. The Gospel According To St. Matthew on saatavissa ainakin Elokuvien erikoisliike Videodivarista www.videodivari.fi dvd-levynä hintaan 14,90 euroa. Elokuvassa ei ole suomenkielistä tekstitystä. Tekstitys on englanninkielinen.
Keski-Suomen Nellin kautta voi hakea ERIC:stä (Education Resources Information Center), josta löytyy valtavasti kokotekstiartikkeleita ja artikkeliviitteitä kasvatuksen alan teksteihin. Nellin Monihaussa voit keskittää haun pelkästään ERIC:iin, ja hakea esimerkiksi asiasanoilla (kohtaan aihe) "higher education", "development" ja "europe". Tässä edellämainituilla sanoilla tehty esimerkkihaku:
http://www.nelliportaali.fi/V/9F35YSV1331Q539KQ5CMTA3GCPUUQHCD34J44I83J…
Viitteitä tulee noin tuhat, joten kannattaa kokeilla muillakin hakusanoilla. Jyväskylän yliopiston Nellistä löytyy useampiakin (11) kasvatusalan tietokantaa, mutta useimmat niistä ovat käytettävissä vain yliopiston verkossa eli niitä täytyy mennä käyttämään Jyväskylän yliopiston...
Tämä löytämäsi kirja näyttäisi olevan ainoa. Tämäkin kirja on ainoastaan suomeksi, mutta kirja on julkaistu myös englanniksi:
One hundred words for equality: a glossary of terms on equality between women and men (1998).
Helsingin seudulla kirjoja on vain Eduskunnan kirjastossa, valitettavasti vain kirjastossa luettavina käsikirjoina. Eduskunnan kirjaston on kaikille avoin, julkinen kirjasto. Kirjaston Internet-sivut löytyvät täältä:
http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/index.htx
Koska kirjoja ei Helsingin seudun kirjastoista saa kotilainaksi, voit halutessasi pyytää sen kaukolainaksi. Kirjoja on monissa yliopiston kirjastoissa. Tietoa Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta löytyy täältä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/...
Kuvauksen perusteella kyseessä voisi olla Eläinten suuri satukirja / toim. Wendy Cooling, kuv. Penny Dann (WSOY 2001).
Toinen vaihtoehto voisi olla Rod Campbellin Lorulaatikko, jossa on 20 tarinaa. Kirjassa on vain 24 sivua, joten tarinat ovat todella lyhyitä!
Kolmas vaihtoehto: Vuosi täynnä tarinoita: 366 satua ja runoa / Adams, Georgie. Sopisi kuvaukseen, väri keltainen, kannessa monia eläimiä…
Kirjojen saatavuuden voi katsoa Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 Omaksi kirjan voi ostaa varmaankin vain jostakin antikvariaatista.
