Walt Whitman (1819-92) oli kuuluisa amerikkalainen runoilija. Hänestä löytyy tietoa mm.teoksista: Kansojen kirjallisuus : realismi, osa 8, ss.503-522
ja Palola, Eino: Brontesta Lagerlöfiin, ss.81-97. Myös tietosanakirjoista kannattaa katsoa.
Tampereen yliopiston kirjaston aineistorekisteristä löytyy asiahaulla "Whitman Walt" 10 teosta, mm. Seidel Canby, Henry: Walt Whitman : an american.
Se, ettei tiedotusvälineissä paljasteta henkilöiden oikeita nimiä, perustuu toisaalta Journalistin ohjeisiin, toisaalta niiden taustalla vaikuttavaan yksilönsuojaa koskevaan lainsäädäntöön. Puhuminen "Matista" anonyymin "henkilö A:n" asemesta on nähdäkseni hyvä tapa tähdentää vastaanottajalle sitä, että kyse on todellisesta yksittäisestä ihmisestä eikä vain - mahdollisesti hypoteettisesta - esimerkkitapauksesta. Myös luettavuuden kannalta "Matti" tuntuu paremmalta vaihtoehdolta kuin jäykkä ja kankea "henkilö A".
Lähteet ja kirjallisuutta:
Journalistin ohjeet (https://www.jsn.fi/journalistin_ohjeet/)
Jorma Mäntylä, Journalistin etiikka
Päivi Tillikka, Journalistin sananvapaus
Sari Näre, Julkisuudesta ja intimiteetistä
Timo...
Yhdistävä tekijä on keisarillisen Venäjän 1600-luvun lopulla käyttöön ottama valtiolippu. Sen väriyhdistelmän tulkitaan symboloivan itäslaavilaisia kansoja: punainen edusti Venäjää, sininen Ukrainaa ja valkoinen Valko-Venäjää. 1800-luvun puolivälissä slaavilaisten kansojen yhteinäisyyttä ajava panslavistinen aatesuunta otti nämä värit tunnusväreikseen. Osittain vaikuttivat myös muut syyt kuten kaupunkien ja alueiden perinteiset vaakunavärit.
Hyvä lähde lippuhistoriaan on Kimmo Kiljusen teos Maailman maat : liput ja historia
Panslavismin tunnusvärit Wikipediassa (englanniksi)
Lippuhistoriaa EU:n oppimissivulla.
Kumpaakaan mainittua Paul Temple -kuunnelmaa ei ole kirjastoista saatavilla, sillä Yle Tallennemyynti ei ole aikanaan julkaissut niistä CD-versiota. Tallenteet on julkaistu ainoastaan seuraavista kuunnelmista:
Paul Temple ja tapaus Conrad
Paul Temple ja Valentinen tapaus
Paul Temple ja Spencerin juttu
Tästä neuleohjeesta on kysytty aiemminkin tässä palvelussa, mikäli kyse on 1980-luvun ohjeesta eikä jostain uudemmasta. Edelliseen vastaukseen on tullut vastaamisen jälkeen lisätieto, että ohje löytyy Suuri käsityökerho -lehden numerosta 2/1981. Kyseistä numeroa löytyy vielä joistain Suomen kirjastoista ja voit tehdä siitä kaukolainapyynnön. Oulussa sitä pääsee selaamaan Oulun yliopiston kirjastossa. Lehteä ei saa kotilainaan, mutta siitä voi ottaa kopioita.
Lisätietoja:
Finna.fi: Suuri käsityökerho 1981 suuri käsityökerho 1981 | Hakutulokset | Finna.fi
Oulun yliopiston kirjasto: Suuri käsityökerho Suuri käsityökerho | Oulun yliopiston kirjasto | Oula-Finna | Oulun yliopisto
Kaukolainan tilaaminen Oulun...
Helsingin kaupunki ei vastaa pääkaupunkiseudun vesihuollosta yksin vaan palvelusta vastaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä. Kuntayhtymässä ovat mukana Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit. Alueella toimii myös Sipoon vesi sekä 11 vesiosuuskuntaa. Yhteisellä suunnittelulla pyritään takaamaan vedensaanti kaikissa oloissa. "HSY:n alueella on tehty ja tehdään lähitulevaisuudessa useita uusia vesijohtoja, jotka lisäävät vedenjakelun varmuutta." Kaupunkien ja vesihuoltopalveluita tuottavien yhtiöiden ja yhtymien yhteistyö on keskeinen keino turvata vesihuolto.
HSY:n alueella on tällä hetkellä 12 vesitornia. Helsingissä niistä on neljä. Vesitornit eivät ole pelkästään varastoja vaan niiden...
Yleisten kirjastojen toimipisteitä oli vuonna 2022 Suomessa 713. Laitoskirjastoja 10 ja kirjastoautoja 124.
https://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=1&years=2022&stats=100#results
Tieteellisten kirjastojen toimipisteitä oli vuonna 2020 Suomessa 111. Niistä pääkirjastoja oli 30.
https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/?orgs=1&years=2020&stats=1#results
Lisäksi on Suomessa satoja erikoiskirjastoja.
https://www.kirjastot.fi/kirjastot/erikoiskirjastot/
Yliopiston apteekki perustettiin Turun akatemian alaiseksi laitokseksi vuonna 1755 Uppsalan yliopistosta omaksutun mallin mukaisesti. Akatemia luovutti apteekinpito-oikeuden kenelle halusi ja salli apteekin käyttää nimeään "kylttinä" ja soi sille suojeluksensa. Apteekkari kuului akatemian oman lainkäytön alaisuuteen ja häntä koskevat oikeudelliset kysymykset selvitettiin konsistorissa, mikä tällöin vastasi alinta oikeusastetta. Hänen toiminnastaan voitiin valittaa konsistorille, jolla oli oikeus esittää hänelle vaatimuksia – jopa erottaa hänet. Käytännössä apteekki oli kuitenkin apteekkarin oma liikeyritys, josta hän oli yksin taloudellisessa vastuussa; se oli täysin akatemian talouden ulkopuolella.
Varsinaista "yliopistollisuutta"...
Helsingin yliopiston almanakkatoimiston mukaan Aavan nimipäivä on 25.3. Nimipäivähaku löytyy Almanakkatoimiston sivuilta Nimipäivät-osiosta osoitteesta helsinki.fhttps://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/.
Pertti Reposen "Säkkijärven polkan" sanoituksessa lauletaan: "Säkkijärven ne naapurit sai, mutta jäi toki sentään polkka". Laulu alkaa: "Kun Säkkijärvellä polkka se soi". Reposen sanoituksen ovat levyttäneet esimerkiksi Hootenanny Trio ja Cumulus.Tunnetumpi sanoitus on Reino Helismaan sanoitus, jossa samassa kohdassa lauletaan: "Säkkijärvi se meiltä on pois, mutta jäi toki sentään polkka". Laulu alkaa: "On kauniina muistona Karjalan maa". Tämä sanoitus sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 6.
Kirjaa on tilattu Helsingin kaupunginkirjaston eri toimipisteisiin yhteensä noin 20 kappaletta. Vaikka Helsingin niteet eivät vielä näy aineistorekisterissä, voi kirjasta tehdä ennakkovarauksen esim. Töölön, Kallion, Rikhardinkadun, Itäkeskuksen kirjastoihin tai pääkirjastoon. Kirja saapuu kirjastoihin syksyn aikana.
Useita kuvia Laila Hietamiehestä löytyy teoksesta Salme Saure: Laila Hietamies läheltä. Yksittäinen kuva löytyy teoksesta Kotimaisia nykykertojia (s.35). Internetistä löytyy kuva Otavan sivuilta osoitteesta
http://www.otava.fi/ kohdasta kirjailijat, kotimaiset kirjailijat.
Nuorisotiedon kirjastosta http://www.alli.fi/tieto/nuorisotyo/tyttotutkimus.html löytyy tietoa tyttötyöstä
ja aiheesta tehdystä tutkimuksesta. Saman kirjaston http://www.alli.fi/kirjasto/ tietokannasta kannattaa
tehdä myös haku tai selata hakusanaluetteloa. Tytöt aiheisia viitteitä löytyy runsaasti.
Nuorisoasiain neuvottelukunnan sivuilla http://www.minedu.fi/nuora/tyttoprojekti.html on luettavissa
pro gradu-tutkielma Tytöt ja tyttötyö. Setlemettinuorten "Upea minä" tyttötyöprojektista on tietoa sivuilla
http://www.setlementtinuoret.fi/upeamina.html.
Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen sivuilla http://nuoriso.hel.fi/www/hesan_nuorten_aani/
nuorisotyo_7.htm on kuvaus heidän tyttötyöstään.
Sopivaa tietoa voi löytyä myös seuraavista...
hei,
Voit kysellä tai etsiä itse esimerkiksi seuraavia teoksia Tampereen kaupunginkirjastosta
http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=form2&ulang=fin TAI Tampereen yliopiston kirjastosta.
tietämyksenhallintaa (knowledge management) käsittelevät:
Honeycutt Jerry; Tietämyksenhallinta, Edita, IT Press, [Helsinki], 2001
Rastas, Taru; Arvoa aineettomasta pääomasta. Taru Rastas, Virpi Einola-Pekkinen. Tammi, Helsinki, 2001.
Sydänmaanlakka, Pentti; Älykäs organisaatio--tiedon, osaamisen ja suorituksen johtaminen. Kauppakaari, Helsinki, 2000.
hiljaista tietoa käsittelevät:
Tieto ja tietoyhteiskunta. Matti Vuorensyrjä ja Reijo Savolainen (toim.) Gaudeamus, Helsinki, 2000.
Nurminen, Raija; Hiljainen tieto hoitotyössä. Tammi, Helsinki,...
Mieleen tulee ensimmäisenä Alan Lightmanin teos Einsteinin unet (Einstein's Dreams), joka on suomeksi ilmestynyt vuonna 1993. Ote takakannen tekstistä: "Pienessä berniläisessä toimistossa nuori patenttivirkailija Albert Einstein on nukahtanut pöytänsä ääreen. Hän näkee unia ajasta, siitä mitä se on ja siitä mitä se voisi olla. Millainen olisi maailma, jossa aika on kehä? Miten ihmiset käyttäytyisivät, jos he tietäisivät maailmanlopun tarkan päivämäärän? Entä jos ajan voisi vangita lasikuvun alle kuin satakielen? Olisiko omaamme parempi maailma, jossa syy- ja seuraussuhteita ei olisi olemassa? ...
Vastaus ensimmäiseen kysymykseesi on, että pyrimme toki löytämään kirjat asiakkaan antamien tuntomerkkien perusteella, ja jos emme selviä omin...
Helsingin Sanomat löytyy mikrofilmattuna pääkirjastosta Pasilasta, yhteystiedot linkistä: http://www.lib.hel.fi/pasila/
Suosittelen myös kirjoja:
Elämäni vuodet
Osa: Vuosikerta 1927, Ajankuvia vuosilta 1927-1947
WSOY; 1987, Porvoo
Elämäni vuodet
Osa: Vuosikerta 1937, Ajankuvia vuosilta 1937-1957
WSOY; 1987, Porvoo
Elämäni vuodet
Osa: Vuosikerta 1957, Ajankuvia vuosilta 1957-1977
WSOY; 1987, Porvoo
Suomalaisten tarina : 3 rakentajien aika
Helsinki, Kirjayhtymä; 1993
Tarkka, Jukka:Itsenäinen Suomi kahdeksan vuosikymmentä kansakunnan elämästä
Helsinki, Otava, 1997
Suomen historian pikkujättiläinen
WSOY, 1987, Porvoo
Voit palauttaa kirjat ja mieluiten siihen kirjastoon mistä ne on lainattu. Kirjoista menee myöhästymismaksujen enimmäismäärä eli 6 euroa/kirja.
Jos et ole käyttänyt kirjastokorttiasi vuoden 1979 jälkeen tietosi on poistunut asiakasrekisteristämme. Uuden kortin saat ottamalla kuvallisen henkilöllisyystodistuksen mukaan.
Kirjastopalveluista löytyy tietoa kotisivuiltamme osoitteesta http://www.lib.hel.fi/
Katulampuista löytyy aika vähän tietoa Turun kaupunginkirjastosta. Oheisissa teoksissa aihetta on käsitelty jonkin verran: Suomen Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton ja Suomen Valoteknillisen Seuran julkaisemassa "Lamput ja valaisimet" (1998), joka kuuluu Valaistusteknikka-sarjaan (osa 2) ja Markku Monnin oppikirjassa "Sähkölaitosasentajan ammattioppi 2: kaapeliverkostotyöt, katu- ja tievalaistustyöt" (1993). Yleistä teknistä tietoa lampuista löytyy mm. Liisa Halosen ja Eino Tetrin teoksesta "Pienloistelamppujen käyttömahdollisuudet sisä- ja ulkovalaistuksessa" (1991).
Turun yliopiston kirjastosta http://volter.csc.fi/ löytyy mm. seuraavat teokset: Veikko Ahposen toimittama "Tie- ja katuvalaistus" (1984), "Tie- ja katuvalaistus: tietekniikan...
Samaa sukupuolta olevien parisuhteen rekisteröinti on ollut Suomessa mahdollista 1.3.2002 alkaen.
Väestörekisterikeskuksen tilastoista ilmenee, että vuoden 2002 loppuun mennessä oli 456 paria rekisteröinyt parisuhteensa, näistä naispareja 207 ja miespareja 249.
Lähde: http://www.vaestorekisterikeskus.fi/