Suomen pankin nettisivulla voi tutkia valuuttakursseja eri aikaväleillä.
http://www.suomenpankki.fi/ >
Tilastot > Valuuttakurssit > Kuviot
Tilastot > Valuuttakurssit > Taulukot jne.
Mistään ei ole löytynyt tietoa siitä, että Maria Vaara olisi sukua Elina Vaaralle (os. Sirén, s. 1903 Tampereella, k. 1980 Helsingissä).
Seuraava sitaatti on eräästä Kysy kirjastonhoitajalta -palstan vastauksesta:
Maria Vaara syntyi Kuhmossa 29.12.1931 ja kuoli Oulussa 23.6.1992. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Käpylän yhteiskoulusta 1953 ja toimi kirjastonhoitajana ja opettajana Kainuussa 1953-1970. Oulussa hän asui vuodesta 1977 lähtien. Gummeruksen Kaarlen päivän palkinnon hän sai 1976. Vaara kirjoitti romaaneja, runoja ja kuunnelmia.
Elina Vaara oli taiteilijanimi, jonka Elina Vaara otti käyttöön 1920-luvulla. Tämä tieto löytyy Jaana Karjalaisen teoksesta Elina Vaara : radanvarren vuodet. Siinä kerrotaan myös seuraavaa: Syntyi...
Näin vanhaa teosta on vaikea löytää muualta kuin antikvariaateista. Kannattaakin seurata myös verkossa olevia antikvariaatteja, esimerkiksi:
http://antikka.net/
http://www.antikvariaatti.net/
http://www.antikvaari.fi/
- Sivustolta voi löytyä mahdollisuus jättää hankintaehdotus. Jos teosta ei löydy, asiakas voi jättää etsimänsä kirjan tiedot sivuston puutelistalle.
Lisää antikvariaatteja löytyy oheisesta Makupalojen listauksesta: http://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A63105
Aukusti Salon kansakoulun lukukirjasta löytyy Maija Konttisen tarina nimeltä Voikukkia. Mahtaisiko olla kyse tästä tarinasta?
Saatte tarinan sähköpostiinne.
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Salo Aukusti: Meidän lasten elämää (Otava, useita painoksia)
Kortistot on ilmeisesti otettu Suomessa käyttöön vasta 1910-luvulla, jolloin ensimmäisiä yleisiä kirjastoja alettiin järjestää yhdysvaltalaisen public library -aatteen mukaisiksi. Mikko Laaksosen teoksesta Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi: Helsingin kaupunginkirjasto 1940–2005 (Helsingin kaupunginkirjasto, Helsinki 2010; s. 59–60) käy ilmi, että kortistot on otettu käyttöön samoihin aikoihin kuin yhdysvaltalainen avohyllyjärjestelmä. Uudistusten tarkoituksena oli helpottaa lainaamista. Uutta järjestelmää alettiin ensimmäisenä käyttää Porvoon, Turun, Mikkelin ja Oulun kaupunginkirjastoissa. Turussa kirjastonjohtaja Einar Holmberg muutti kirjastoa uuden mallin mukaiseksi vuonna 1912, mistä löytyy seikkaperäinen kuvaus Eila...
James Pattersonin tuotannosta on kysytty myös Kysy.fi-vastauspalstalla. Kustantaja vastasi näin silloin esitettyyn
kysymykseen.
Kiitän yhteydentotostasi koskien James Pattersonin tuotantoa. WSOY ei ole näillä näkymin suomentamassa lisää James Pattersonin tuotantoa. Hänen kirjansa ovat huippusuosittuja USA:ssa ja ovat nousseet Euroopassa bestsellereiksi lähinnä vain Britanniassa. Suomen myyntitilastot ovat olleet kovin vaatimattomia. Patterson on edelleen tavattoman tuottelias kirjailija ja julkaiseekin avustajineen yhä useita kirjoja vuodessa
Ei lainata -merkinnällä varustetut kirjat ovat käsikirjastokirjoja ts. kirjoja, joita voi vapaasti käyttää kirjastossa, mutta ei lainata kotiin. Käsikirjastoon pyritään keräämään juuri Stephen King -bibliografian kaltaisia kirjoja, jotka kiinnostavat monia (= kirjoja kysytään usein, jolloin on tärkeää, että ne ovat aina paikalla) ja joita käytetään tiedonhaun lähteinä. Käsikirjastokirjoja voi toki vapaasti kopioida kirjastossa.
Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimiston sanakirjasta löytyvät sanat kolmiapila ja neliapila, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ sekä apilanlehti. Näiden perusteella voisi päätellä, että kolmiapilan lehti ja neliapilan lehti ovat ainakin oikein. Yhdyssanasääntöjen perusteella voisi ajatella, että kolmiapilan lehti ja neliapilan lehti ovat oikein, mutta saattaisi olla että sääntöjen mukaan hyväksyttäisiin myös kolmiapilanlehti jne. http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/112, siellä sanotaan että, kun sanajonon ensimmäisenä osana on muu kuin perusmuodossa oleva substantiivi, kyseessä on joko yhdyssana tai erillisten sanojen muodostama sanaliitto. Jos sanajono muodostaa merkityskokonaisuuden tai on muuten termimäinen,...
Suosittelen, että tutustut teokseen Työteliäs ja uskollinen : naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään / toimittaneet Marjatta Rahikainen ja Kirsi Vainio-Korhonen (Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006). Se on hyvin ansiokas ja perusteellinen selonteko piikojen elämästä ja sosiaalisesta asemasta.
Piikojen elämä on varmasti erilaisissa palveluspaikoissa voinut olla hyvinkin erilaista, mutta enimmäkseen tuskin kuitenkaan sietämättömän kurjaa. 1900-luvulle asti piikominen pysyi naisten yleisimpänä palkkatyönä. Monessa palveluspaikassa piika on saattanut olla hyvinkin arvostettu henkilö ja on voinut edetäkin työurallaan; yllä mainittu teos sisältää mm. luvun "Pikkupiiasta...
Asunto-osakeyhtiölain 7 luvun 5 §:ssä Hallituksen kokoontuminen todetaan seuraavasti: ”Hallitus voi päättää, että muukin kuin hallituksen jäsen saa olla läsnä kokouksessa.”
Kannattaa tutustua vielä julkaisuihin:
Toimiva hallitus : taloyhtiön hallituksen käsikirja / Pekka Arjasmaa, Keijo Kaivanto
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2029637
Hyvä hallintotapa taloyhtiössä / Ben Grass, Jouko Heino, Keijo Kaivanto, Markku Kulomäki
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1917458?lang=fin
Salla Simukka kertoi meille, että Yön oppilaskunta ei ole mistään kirjasta. Se on kirjoitettu oppikirjaa varten. Eli valitettavasti tarinalle ei ainakaan tällä hetkellä ole olemassa jatkoa.
Kyselin asiaa hieman eri seurakunnista.
Varmaan kuulutusten ottamisesta on jo jonkin verran aikaa? Silloin saattaisi olla kyse siitä, että ennen vanhaan ei kuulutusten ottamiseen useinkaan kyselty kirjallisia lupia, vaan asiasta sovittiin suullisesti. Siksi kuulutuspäivämäärätkään eivät aina tulleet kirjatuiksi mihinkään.
Toisaalta taas Kirkkohallituksen rajaus on tietosuojalain mukainen ja sen noudattamisessa ei voi olla poikkeamia. "Avioliiton esteiden tutkintaan liittyviä asiakirjoja säilytetään 10 vuotta, mutta kihlakumppaneille annettava todistus esteiden tutkinnasta ja vihkijän tekemä vihkimisilmoitus säilytetään pysyvästi." Tämänkin takia kuulutusten päivämäärät ja niihin liittyvät tiedot on jo hävitetty. ...
Kirjallisia lähteitä Forskullasta on hyvin vähän. Tietoja on kysytty Heinolan kaupunginmuseon amanuenssilta, joka epäili, että kysyjä saattaisi tarkoittaa Siltasaaren puolella olevaa huvimajaa. Tämä rakennus on jossain vaiheessa siirretty Heinolan rantapuistosta Siltasaareen.
Forskullan päärakennus on 1872 valmistunut viinatehtailijan kodiksi ja konttoriksi. Nykyisin se toimii tilausravintolana. Yhteystiedot löytyvät hotelli Kumpelin sivuilta https://www.kumpeli.fi/yhteystiedot/
Ehkäpä paikan nykyisillä omistajilla on tietoa huvimajastakin.
Netin kautta voit selata pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen aineistotietokantaa Plussaa (http://www.libplussa.fi). Tietokantaan pääsee myös esim. Helsingin kaupunginkirjaston etusivulta, kohta Kirjat ja muu aineisto.
Varauksia ei netin kautta voi tehdä. Jos kirja/CD yms. on hyllyssä, voit soittaa ko. kirjastoon ja varata sen itsellesi, muuten varaus täytyy tehdä kirjastossa.
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä on kertomus, joka kerrotaan niin runon,
proosan kuin draamankin keinoin. Romaanissa on siis osia, jotka on kirjoitettu
näytelmädialogin muotoon. Seitsemää veljestä on esitetty paljon näyttämöllä ja
siksi siitä on tehty erilaisia dramatisointeja ja sovituksia Aleksis Kiven muotoileman dialogin lisäksi. Painamattomista esimerkkeinä Kalle Holmbergin ohjaama ja Ritva Holmbergin dramatisoima 70-luvulla Turun kaupunginteatterille ja Jouko Turkan elokuvaversio.
Painettuja sovitelmia: Alpo Rautaseppä: Seitsemän veljestä koulunäyttämölle (1953), Kauppisen näytelmäksi sovittama S.V. (1948)ja Kallion mukailema S.V. (1930).
Lainausoikeuden ja kirjastokortin saa esittämällä valokuvalla ja henkilötunnuksella varustetun virallisen henkilötodistuksen ja ilmoittamalla osoitteensa, jonka on oltava Suomessa. Jos henkilöllä ei ole suomalaista henkilötunnusta hänelle annettu kortti on voimassa kolme kuukautta.
Eli vastauksena kysymykseesi: kyllä, saksalainen ystäväsi voi saada H:gin kaupunginkirjaston kortin, kunhan hän esittää passinsa, henkilötodistuksensa tai ajokorttinsa.
Ulkomaalaiskirjasto sijaitsee Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa, Itä-Pasilassa, osoitteessa Rautatieläisenkatu 8. Kokoelma on sijoitettu pääkirjaston muun aineiston yhteyteen ja tiedot siitä löytyvät pääkaupunkiseudun aineistotietokannan kautta.
http://www.lib.hel.fi
http://www.helmet.fi
L. M. Montgomerystä löytyy tietoja Mervi Kosken teoksesta Ulkomaisia nuortenklassikoita Aarresaaresta Pulskaan Mustaa(2000), kirjaa näyttää olevan kotikirjastossasi.Intenetistä löytyy ainakin kaksi englanninkielistä sivua tästä kanadalaisesta kirjailijasta: http://www.uxbridge.com/people/maud.html ja http://www.gov.pe.ca/lmm/index.php3
