Hyvä lähde voisi olla Sotainvalidien Kuortaneen osasto. Sen yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.suomenyritykset.fi/SOTAINVALIDIEN%20KUORTANEEN%20OSASTO%20RY…
Lappeenrannan kirjaston asiakkaalla voi olla lainassa kerrallaan korkeintaan 70 lainaa.
Masashi Kishimoton Naruto-mangaa on pääkirjastoon hankittu 35 osaa, Suomalaisen kirjakaupan mukaan sarjaa on suomeksi saatavilla osaan 41 saakka (tilanne 22.7.2011).
Laitan hankintatoivomuksesi sarjan jo ilmestyneistä osista kirjaston hankintaosastolle. Laitan myös eteenpäin toivomuksesi Naruto-animesarjan dvd-bokseista lasten- ja nuortenosaston dvd-hankinnoista vastaavalle.
Lääkintöhallituksen yleiskirjeen (n:o 1621, 6.10.1976) mukaan siittämisaikalausuntoa annettaessa rajataan 95%:n ja 99%n varmuudella se ajanjakso, jolloin lapsi on voinut tulla siitetyksi. Yli 2 500 g syntymäpainoisilla lapsilla 95%:n varmuusraja on ±23 vuorokautta ja 99%:n varmuusraja ±30 vuorokautta raskauden todennäköisimmän keston molemmin puolin. Lapsen siittämisajankohta saadaan siten rajatuksi 95%:n varmuudella 47 vuorokauden ja 99%:n varmuudella 61 vuorokauden eli parin kuukauden puitteisiin. Alle 2 500 g syntymäpainoisilla lapsilla varmuusrajat ovat jonkin verran väljemmät eli ±32 vrk (95%:n varmuudella) ja ±42,5 vrk (99% varmuudella).
1980-luvun alussa täysiaikaisen raskauden pituudeksi määriteltiin keskimäärin 268 päivää, keston...
Tässä joitakin HelMet -kirjastoista löytyviä kasvisruokavaliota ja sen terveysvaikutuksia käsitteleviä kirjoja:
Erlansson, Charlotte, Ruoka joka vahvistaa terveyttäsi, Kustannus-Mäkelä, 2012.
Heinonen, Paula, Satumaista voimaa arkeen: uutta puhtia jaksamiseen, Gummerus, 2004.
Lehtonen, Ulla; Syö itsesi terveeksi, Loki-Kirjat, 2007.
Lehtonen, Ulla, Opettelisinko kasvissyöjäksi, Otava, 1982.
Kasvissyöntiä aloittelijoille: tietoa terveellisemmästä ruokavaliosta, uudet neljä ruokaryhmää, herkullisia vähärasvaisia kolesterolittomia reseptejä, Vegaaniliitto, 2000.
Ravitsemustieto, osaksi ammattitaitoa, WSOY, 2008.
Sundqvist, Inga-Britta, Elämäniloa ja terveyttä kasvisruoasta, Valitut palat, 1994.
Teosten saatavuuden ja lisää aineistoa löydät...
Hei Merja,
vaikkei Turussa tällä hetkellä olekaan pelkästään eläimiin keskittyvää näyttelyä, niin löysimme näyttelyitä, joissa aihetta sivutaan:
http://www.logomo.fi/fi/tapahtumat/nayttelyt/hejhylje-nayttelysarja/
http://www.turku.fi/public/default.aspx?nodeid=17827&culture=fi-FI&cont…
Turun Taidelainaamossa, Vanhalla Suurtorilla, on kokoelmissa myös useita eläinaiheisia taideteoksia.
http://www.turuntaidelainaamo.fi/
Pienissä gallerioissa näyttelyt vaihtuvat museoita nopeampaan tahtiin, joten niissäkin kannattaa vierailla. Turun kaupungin ylläpitämään tapahtumakalenteriin päivitetään ajankohtaiset taidenäyttelyt.
http://www.turku.fi/tapahtumat/?nodeid=9884
Julkisessa kaupunkitilassa eläinaiheisten veistosten ihailun voi yhdistää...
Aino Kallas-seura järjestää näyttelyn "Aino elää" Rikhardinkadun kirjaston toisessa kerroksessa 9.-31.10.2014.
Näyttelyssä on ensi kertaa esillä Aino Kallas-keräilijän kokoelmaa.
Näyttelyn yhteydessä pidetään kaksi esitelmää: 16.10. klo 18, VTT Pirkko-Liisa Rauhala: Aino Kallaksen helsinki ja 23.10. klo 18, FT Maarit Leskelä-Kärki: Aino Kallaksen kirjailijuus. Tällöin myös keräilijä Soile Holstikko on paikalla. Tilaisuudet pidetään näyttelyn yhteydessä kirjaston toisessa kerroksessa.
Näyttelyn kaikille avoimet avajaiset pidetään torstaina 9.10. klo 17.
Näyttelystä ei ole vielä tiedotettu kirjaston verkkosivuilla, koska näyttelyn virallinen tiedote on vasta julkistettu.
Eeva-Riitta Karlssonin runo "Kiitos ylistys työlle" löytyy kokoelmasta "Lienen omalla alallani:
lastentarhanopettajien runoantologia" (1986). Tämä antologia on ainakin Turun yliopiston kirjaston kokoelmissa.
Sosiaalisesta tuesta teollisuusyrityksen työterveyden osana ei löytynyt tutkimusta, mutta
esim. Jussi Vahteran väitöskirjassa "Työn hallinta, sosiaalinen tuki ja terveys" (1993) on tutkittu Raision kaupungin palveluksessa ollutta henkilöstöä. Tutkimus löytyi aineistorekisteristä asiasanoilla "työterveys" ja "sosiaaliset suhteet". Työterveyslaitoksen julkaisemassa teoksessa "Työpsykologia: terveys ja työelämän laatu" (1987) on artikkeli "Psykologin toiminta työterveyshuollossa". Asiasanalla "työpsykologia" löytyy yleensäkin useita viitteitä, esim. Keijo Halosen bibliografia "Työpsykologian tietolähteet" (1994).
Artikkeliviitteitä voi etsiä CD-ROM-tietokannoista Aleksi ja CD-Kati, esim. asiasanoilla "työterveys" ja "yritykset" löytyy Liisa...
Olisin itse veikannut ihan muistinvaraisesti sarjakuvataiteilija Tarmo Koivistoa, jonka Mämmilä-sarjan miljöökin on lainattu Orivedeltä. Samaan tulokseen näyttää tulleen myös Wikipedian kaupunkiartikkelin kirjoittaja, joka ei ole Aimo Tukiaisen ja Koiviston lisäksi löytänyt ketään nimeltä mainittavaksi nostettua orivesiläistä (paikkakuntalaisten itse käyttämä muoto). On tietysti aina kovin suhteellista, mitä "kuuluisuudella" tarkoitetaan, mutta ainakaan suomalaisittain ns. valtakunnallisesti tunnettuja orivesiläisiä ei tunnu tämän enempää löytyvän. Orivedellä voidaan asiasta olla toista mieltä, mutta rohkenen olettaa, ettei kysyjäkään sitä näkemystä tarkoittanut.
Heikki Poroila
Kirsi Kunnaksen ja työryhmän vuonna 1968 toimittama Aikamme aapinen (WSOY) sisältää Kunnaksen runon Kissa ja koira, joka alkaa riveillä "Kyllä kissa haistaa, missä päivä paistaa...". Runon toinen säkeistö kuuluu kuten kysymyksessäsi kirjoitit. Aikamme aapinen sisältyy Helmet-kirjastojen kokoelmiin ja on tilattavissa Pasilan kirjavarastosta omaan lähikirjastoon. Googlen kuvahaulla teoksesta löytyy myös kuvia.
http://lastenkirjainstituutti.fi/
Nukentekijä Geppetto tunnetaan henkilöhahmona italialaisen Carlo Collodin saturomaanissa Pinokkion seikkailut.
Geppetto on italiankielisestä miehen etunimestä Giuseppe johdettu diminutiivinen kutsumanimi, "pikku-Giuseppe", ei siis virallinen ristimänimi.
Giuseppe on yleisimpiä italialaisia miesten etunimiä. Tavallisia Giuseppen kutsumanimiä ovat Giuseppino, Geppino, Beppe, Peppo ja Pippo. Sen sijaan leimallisesti satuun liittyvä Geppetto näyttää jääneen pois käytöstä. Yritysten nimissä kuitenkin Geppettoa näkyy eri puolilla maailmaa.
Nimitietoa italiankieliseltä sivulta.
Etelä-Suomen Sanomissa on artikkeli aiheesta (2.10.2007), jossa haastateltu sommelier Tuula Nieminen toteaa näin: "Mitä karvaampi oliiviöljy, sen parempi." ja että "kolmen yskäisyn oliiviöljy on parasta laadultaan eli se on niin karvas öljy, että sen jälkeen pitää yskäistä kolmesti. Yhden ja kahden yskäisyn öljyt ovat miedompia."
Suomalaiset suosivat usein kevyempiä ja hedelmäisempiä makuja, vaikka jälkipolte maistamisen jälkeen on hyvä asia.
Oliiviöljyn maku vaihtelee oliiviöljylajikkeen mukaan. Makuun vaikuttaa myös maaperä, auringonvalon määrä ja lämpötilan vaihtelut. Koko artikkeli on luettavissa alta:
https://www.ess.fi/teemat/ruoka/2007/10/02/oliivioljyn-pitaa-yskittaa
Maun ehdoilla -blogissa on...
Nimellä "Löytynyt ei tillikkaa" nuottia en löytänyt, mutta tällä alun perin irlantilaisella kansanlaululla on lukuisia muitakin nimiä, joista osalla nuottejakin löytyy. "Suuresta toivelaulukirjasta", osasta 18, laulu löytyy nimellä "Kai viskiruukun saan" ja "Whiskey in the jar". Tällä englanninkielisellä nimellä löytyy runsaasti muitakin nuotteja. Nuotista "Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään" (Tammi, 2009) laulu löytyy nimellä "Gilgarra-vuoret" tai "Gilgarra mountain". Näissä nuoteissa ei ole Pertti Reposen sanoitusta, vaan sen joudut kirjoittamaan äänitettä kuuntelemalla. Tämä sanoitus alkaa: "Kun kissaasi ristit".
Kyllä vain.
Kirjatiikeri nimisessä sarjassa on suuraakkosilla kirjoitettuja ja tavutettuja tarinoita lukemaan opetteleville. Helmet-haku, hakusana kirjatiikeri.
Voit kokeilla Helmet hakuun myös hakusanoja tavutetut tai suuraakkoset. Löydät jonkun verran lisää kirjoja.
Kirjastojen Kirjasampo.fi-sivustolta löytyy hyödyllisiä listauksia ja kirjavinkkejä kirjan aihealueen mukaan. Sivustolla voi tehdä tiedonhakua esimerkiksi romantiikka-hakusanan avulla.
Romanttisia kirjoja yläkoululaisille löytyy mm. tältä listalta:
Romantiikkaa yläkoululaisille (lukudiplomi) | Kirjasampo
Helsingin Helmet-kirjastoista löytyy ainakin kolme tilaa jossa voi digitoida tai kuunnella c-kasetteja. Kaikki nämä tilat varataan Varaamosta.
Helsingin Itäkeskuksen kirjasto on ainoa näistä kolmesta joka huomauttaa siitä että laitetta voi myös käyttää vain kuunteluun eikä ole pakko digitoida kasetteja - Digitointilaite - Varaamo (hel.fi). Tätä laitetta voi varata vain henkilö kerralla maksimisajaksi 2 tuntia.
Keskuskirjasto Oodissa on Digitointistudio jossa on myös mahdollisuus digitoida c-kasetteja. Sieltä löytyy myös muita laitteita joten sinne mahtuu kerralla kaksi henkilöä maksimiajaksi 4.5 tuntia - Digitointistudio - Varaamo (hel.fi).
Pasilan kirjastossa on äänitysstudio ja digitointi samassa tilassa. Siellä on...